lapsi saa tunnekuohuja kun kaverit kylässä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja masentunut äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

masentunut äiti

Vieras
tänään viimeksi, huuto alkoi kun kaveria tultiin hakemaan.




MITÄ MÄ OLEN TEHNY VÄÄRIN?! kaiken? :(

kohta ei enää ole kavereita. tuntuu pahalta toisen puolesta, sydänjuuria myöten, en tiedä miten olisin, miten auttaa sitä että se EI sais tollasia kilareita ei silloin kun kaverit kylässä.

asiallisia neuvoja? rauhoittui sitten isän syliin kun kaveri lähti.
 
Minkä ikäinen? Koita jos saisit puettua sen tunteita sanoiksi. Esim. "Pekkaa pännii nyt, kun Juuso lähti, mutta näet Juuson taas pian, ei ole syytä huutaa noin." Oon joskus omalle tohon tyyliin selittänyt ja kyllä se auttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Miksi sinun lapsellasi ei saisi olla tunteita?

tottakai saa. pitääkö silloin raivota kun vieraita? tämä mun häpeä tulee varmaan omasta lapsuudesta. meillä ei saanut tunteita näyttää ollenkaan. se menee ihan "tiloihin" kun sillä kuohuu, niinhän kai kaikilla :( harmittaa sen kaverin puolesta oli eka kertaa kylässä ja niillä oli ihan kivaa sinne lähtöön asti. miten mun tulis käyttäytyä tuossa tilanteessa? pyysin syliin ja halasin, yritin rauhoittaa, hössötinkö? olisiko pitänyt antaa olla?
 
no mä ajattelisin, että on ihan normaalia, että harmittaa kun kaveri lähtee. Toiset ilmaisee harmistumistaa voimakkaammin kuin toiset ja ehkä sitä vois kanavoida jotenkin paremmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja monenlaisia lähtöjä nähnyt:
no mä ajattelisin, että on ihan normaalia, että harmittaa kun kaveri lähtee. Toiset ilmaisee harmistumistaa voimakkaammin kuin toiset ja ehkä sitä vois kanavoida jotenkin paremmin.

sitä kanavointia juuri haluaisin oppia. hän on hyvin temperamenttinen, niinkuin tässä perheessä kaikki :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
miten mun tulis käyttäytyä tuossa tilanteessa? pyysin syliin ja halasin, yritin rauhoittaa, hössötinkö? olisiko pitänyt antaa olla?


No kato sun tunne on vitutus. Kun vituttaa, mene vaikka ulos, kun kerran se mieskin on paikalla ja hoitaa lapsensa. Juokse kunnon hikilenkki. Niin mun kaveri (3 lasta, yksi vaikeavammainen) tekee, kun hermot menee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Ikä on aika olennainen asia minusta...?

Vai niin. Ja missä iässä pitää tunteiden loppua?

Tunteiden ei pidä loppua koskaan, mutta tunteet opitaan yleensä ilmaisemaan hieman hillitymmin kun ikää tulee lisää - itkupotkuraivarit lienevät aika harvinaisia 10-vuotiailla, mutta yleisiä pikkuisilla?

Ts. pettymyksensietokyky ja ikä korreloi yleensä keskenään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Minkä ikäinen? Koita jos saisit puettua sen tunteita sanoiksi. Esim. "Pekkaa pännii nyt, kun Juuso lähti, mutta näet Juuson taas pian, ei ole syytä huutaa noin." Oon joskus omalle tohon tyyliin selittänyt ja kyllä se auttaa.

minä yritin mutta ei se kuule sillon mitään :) pitäisikö mun puhua huomenna sille siitä uudestaan? jutella miltä se tuntui hänestä jne olen kyllä yrittänyt auttaa sitä tunnistamaan tunteitaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
miten mun tulis käyttäytyä tuossa tilanteessa? pyysin syliin ja halasin, yritin rauhoittaa, hössötinkö? olisiko pitänyt antaa olla?


No kato sun tunne on vitutus. Kun vituttaa, mene vaikka ulos, kun kerran se mieskin on paikalla ja hoitaa lapsensa. Juokse kunnon hikilenkki. Niin mun kaveri (3 lasta, yksi vaikeavammainen) tekee, kun hermot menee.

:D tuli mieleen että oisin noussu seisomaan, ilmaissu lapselle, miehelle ja vieraille: nyt äitiä alkoi vituttamaan, lähden lenkille.

lenkki auttaa joo mut enkai voi lähteä juoksemaan aina kun näin käy :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Minkä ikäinen? Koita jos saisit puettua sen tunteita sanoiksi. Esim. "Pekkaa pännii nyt, kun Juuso lähti, mutta näet Juuson taas pian, ei ole syytä huutaa noin." Oon joskus omalle tohon tyyliin selittänyt ja kyllä se auttaa.

minä yritin mutta ei se kuule sillon mitään :) pitäisikö mun puhua huomenna sille siitä uudestaan? jutella miltä se tuntui hänestä jne olen kyllä yrittänyt auttaa sitä tunnistamaan tunteitaan.

Puhu vaan. Kai ne joskus tavoille oppii! :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Ikä on aika olennainen asia minusta...?

Vai niin. Ja missä iässä pitää tunteiden loppua?

Tunteiden ei pidä loppua koskaan, mutta tunteet opitaan yleensä ilmaisemaan hieman hillitymmin kun ikää tulee lisää - itkupotkuraivarit lienevät aika harvinaisia 10-vuotiailla, mutta yleisiä pikkuisilla?

Ts. pettymyksensietokyky ja ikä korreloi yleensä keskenään.



minulla ei käytännössä ole pettymyksen sietokykyä lainkaan. toi masentunut nimimerkissä pitää paikkaansa. pelkään että lapselle käy samoin. suututtaakin
 

Yhteistyössä