Lapsi pelkää oksennustautia

[vierailija]

Kohta 6-vuotias lapseni on alkanut pelkäämään saavansa oksennustaudin. Hän sairasti rajun oksennustaudin n. kuukausi sitten. Sen jälkeen on valitellut vatsakipua lähes päivittäin. Olen ajatellut tämän olevan täysin psykosomaattista, koska vain silloin tällöin mainitsee vatsan olevan kipeä, mutta syö, leikkii ja nukkuu normaalisti. Sisaruksensa oksensi kertaalleen yskän takia n. viikko sitten ja siitä oksentamisen pelko alkoi.

Lapsi on nyt viikon ajan joka päivä valittanut oksettavaa oloa useaan kertaan ja varmistellut, ettei häneen vain iske oksennustauti. Miettii jatkuvasti kaikkea oksentamiseen liittyvää ja tarkkailee omaa oloaan ja pelkää, kun joku yskii, ettei vain tule oksennus. Olemme keskustelleet asiasta useasti ja yrittäneet selittää, että pelko on turha, mutta tällä ei tunnu olevan vaikutusta.

Kysymys kuuluukin, onko muilla kokemusta lapsen oksennuspelosta? Oletteko päässeet siitä eroon ja miten?

 

[vierailija]

Voi olla ikään liittyvää. Menee toivottavasti ohi.
Meillä isompi lapsi (13-v ) käy terapiassa saman fobian vuoksi. Meillä haittaa merkittävästi normaalia elämää.

 

[vierailija]

Hei, muistan kuinka itse suunnilleen tuon ikäisenä pelkäsin oksennustautia. En pystynyt nukkumaan, koska luulin sen saavan minut oksentamaan.

Äitini parhaansa mukaan auttoi. Sain pitää yövaloa päällä, tyynypäätyä nostettiin. Äiti rauhoitteli pitkään sängyn vierellä iltaisin.

Jossakin vaiheessa väsymys aina voitti ja opin ettei oksennustautia ollutkaan. Minulla se oli täysin psyykkinen juttu. Mistä lie johtui, mutta muistaakseni muutamassa viikossa se oli ohi.

Tsemppiä, koita jaksaa tukea kärsivällisesti. Se oli parasta apua minulle!

 

[vierailija]

Mä muistan kans pelänneeni lapsena oksentamista. Se korvensi kurkkua ja tuntui, että tuehtuisi.

 

[vierailija]

Meillä myös lapsi oksensi yllättäen sängylle (7v) Sen jlk. kertoi pelkäävänsä oksentamista ja siitä alkoi muutaman päivän keskustelut. (Muistaa myös 3v oksentaneensa autossa)
Ensimmäiseksi kerroimme ettei haittaa minne oksentaa, jos ei ehdi esim. vessaan. Sotkut voi aina siivota. Häntä niin harmitti aiheuttamansa vahinko. Muistan itsekin pelon siitä ettei ehdi vessaan tai ämpäriin oksentamaan. Pidättely lisää itsellä näin aikuisenakin pelkoa.

Pieni hassunkurinen tarina vatsan hyvistä pöpöistä jotka siivoavat oksupöpöt pois niin, että on taas hyvä olla. Ilmeitä, eleitä mukaan tarinaan ja lasta jo nauratti. Aloitti oman masutarinan kertomisen.

Puhuttiin myös ettei pelko haittaa ja oksentamisesta ei tarvitse tykätä. Tosin sille ei voi mitään, mutta se auttaa paranemaan. Kerrottiin isän, äidin pahoinvoinneista. Kiinnosti niin kovasti, että oikeastikko olemme joskus oksentaneet

Aihe ei enää vaivaa, mutta varmasti tilanteen tullessa eteen, keskustelut ja tarinat jatkuu.

Voisiko lapsen mieltä "huijata" esim. antamalla vitamiinin tai erillaisen ksylitolipastillin ja kertoa, että "taikalääke-makeinen" auttaa vatsaa voimaan hyvin.
Myös oikea sairaus pitää poissulkea, jos oireet ei vatsan suhteen lopu.

Toivottavasti jaksatte jutella ja vastailla lapselle. Meillä välillä tuli syvä huokaus "vielä kerranko kerron kuinka, miksi, minne oksu tulee" , mutta kannatti. Nyt odotamme seuraavaa tautiaaltoa

 

[vierailija]

Meillä myös lapsi oksensi yllättäen sängylle (7v) Sen jlk. kertoi pelkäävänsä oksentamista ja siitä alkoi muutaman päivän keskustelut. (Muistaa myös 3v oksentaneensa autossa)
Ensimmäiseksi kerroimme ettei haittaa minne oksentaa, jos ei ehdi esim. vessaan. Sotkut voi aina siivota. Häntä niin harmitti aiheuttamansa vahinko. Muistan itsekin pelon siitä ettei ehdi vessaan tai ämpäriin oksentamaan. Pidättely lisää itsellä näin aikuisenakin pelkoa.

Pieni hassunkurinen tarina vatsan hyvistä pöpöistä jotka siivoavat oksupöpöt pois niin, että on taas hyvä olla. Ilmeitä, eleitä mukaan tarinaan ja lasta jo nauratti. Aloitti oman masutarinan kertomisen.

Puhuttiin myös ettei pelko haittaa ja oksentamisesta ei tarvitse tykätä. Tosin sille ei voi mitään, mutta se auttaa paranemaan. Kerrottiin isän, äidin pahoinvoinneista. Kiinnosti niin kovasti, että oikeastikko olemme joskus oksentaneet

Aihe ei enää vaivaa, mutta varmasti tilanteen tullessa eteen, keskustelut ja tarinat jatkuu.

Voisiko lapsen mieltä "huijata" esim. antamalla vitamiinin tai erillaisen ksylitolipastillin ja kertoa, että "taikalääke-makeinen" auttaa vatsaa voimaan hyvin.
Myös oikea sairaus pitää poissulkea, jos oireet ei vatsan suhteen lopu.

Toivottavasti jaksatte jutella ja vastailla lapselle. Meillä välillä tuli syvä huokaus "vielä kerranko kerron kuinka, miksi, minne oksu tulee" , mutta kannatti. Nyt odotamme seuraavaa tautiaaltoa

Niin mikä myös auttoi, oli kehuminen. Kuinka taitavasti osasi vain peitolle oksentaa ja sen jälkeen hienosti käytiin suihkussa pesemässä hiukset jne. Tämä nousi myöhemmin lapsen keskuteluissa esille ja vaikutti olevan hieman ylpeäkin.

 

[vierailija]

Kiitos vastauksista ja lisääkin kokemuksia kuulen mielelläni. Olemme tosiaan kärsivällisesti yrittäneet vastailla lapsen kysymyksiin, vaikka välillä jo turhauttaa. Keskustelun jälkeen lapsi kykeneekin unohtamaan huolensa aina joksikin aikaa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Kannattaa jutella lapsen kans, ja kertoa että jos tulee, niin tulee ja että etukäteen sitä ei kannata pelätä.

 

[vierailija]

Up

 

[vierailija]

Oksennustaudin jälkeen vatsa voi olla pitkäänkin kipeä, eli ei välttämättä ole pelkästään henkistä laatua tuo vatsakipu. Minusta on aika tavallista, että lapsi pelkää oksentamista, koska lapselle vatsatauti on vielä paljon kamalampaa kuin aikuiselle, koska lapsi ei voi vielä tyynnyttää itseään silloin kipeimpinä hetkinä ja kertoa itselleen, että tämä on vain oksennustautia. Tiedän monia aikuisiakin, jotka ovat noroviruksen jäljiltä pitkään jotenkin vähän järkyttyneitä, koska se olo oli niin kamala.
Kun lapsi jännittää oksentamista, kaulan alueen lihakset jännittyvät, mikä jo itsessään aiheuttaa ahdistavaa ja hankalaa oloa. Lapselle voi opettaa, että jos tulee ahdistava olo, niin ensin rentoututaan ne kaulan lihakset. Eli vedetään syvään henkeä nenän kautta ja puhalletaan suun kautta ulos. Keskitytään vain hengittämiseen, siihen että pallea liikkuu kunnolla ja hartiat ovat rentoina. Ikkunan voi avata ja mennä sen viereen hengittämään raikasta ilmaa, tai mennä ulos hetkeksi hengittelemään. Kylmä ilma, hengittäminen ja ajatusten keskittäminen hetkeksi muihin aistiärsykkeisiin kuin oksentamisen pelkoon, yleensä auttavat. Jo se, että lapsella on tieto, että miten toimia jos alkaa oksettamaan tai pelkää oksentamista, antaa lapselle välineet katkaista tilanteen.

 

[vierailija]

En osaa nyt mitään neuvoja antaa, tulin vain sanomaan, että meillä koko perhe sairasti noron kuukausi sitten ja mun on maha vieläkin "outo". Että ihan hyvin voi teilläkin lapsella olla vielä noron jäljiltä masuvaivaa.

Ootteko antaneet maitohappobakteeritabletteja? Jos niitä antaisi ja kertoisi samalla, että niissä on hyviä pöpöjä jotka auttaa mahaa pysymään terveempänä. Ja vielä vaikka niitä tehojuomia ja ab-jogurttia.

Minäkin oon alkanut pelkäämään oksennustautia nyt vasta näin 33-vuotiaana. En sitä oksentamista niinkään, vaan koko tautia. Kaks edellistä kertaa vetäneet niin huonoon kuntoon, ettei edes jalat oo enää kantaneet

 

[vierailija]

Muistakaa syödä vatsataudissa hiilitabletteja, ne nopeuttavat paranemista. Juuri se oksennustaudin jälkeinen outo olo vatsassa helpottaa nopeammin, ei ole koko ajan sellainen olo että turvottaa ja pierettää ja kipuja ja päiväkausia on väsynyttä ja heikkoa oloa.

 

[Renne]

Meillä lapsi pelkäsi oksennustautia, joka myöhemmin paljastui refluksitaudiksi. Tuli siis mahanestettä kurkkuun, eikä osannut kertoa tarkemmin oireistaan.