Lapsi päivähoitoon - ihanaa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kielletty tunne?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Niin, piti sanomani, että eiköhän täällä sanota aika paljonkin asioita, jotka ovat sanomattakin selviä. Eivät ne sinunkaan juttusi aina niin ainutlaatuisia ole, vaan usein kirjoitat sanomattakin selviä asioita. Kuten monet muut. Harvemmin sitä ihan uutta keksitään. Mutta tosiaan, olet aika ärhäkkä.
 
Minulla ei ole vielä aikomusta viedä lastani hoitoon vaikka onkin jo 1v mutta haluaisin tietää miksi lapsen kotihoito on parempi vaihtoehto kuin tarha? Olisin kiitollinen faktatiedosta jos sitä jollain on.
Muistan itse myös lukeneneeni jostain jonkin tutkimuksen tuloksen jossa todettiin, että lapsesta tulee sosiaalisempi jos hän aloittaa tarhan n. 1 v kuin, että hoidetaan pitkään kotona. En tiedä sitten onko se sosiaalisuus elintärkeää...
 
Itse en usko että lapsesta tulisi sosiaalisempi jos aloittaa jo 1-vuotiaana tarhassa. Mieluumminkin uskon että jos esim 3-4-vuotiaana aloittelee niin on ihan hyödyllistä. Täällä meillä päin (ja varmaan siis muuallakin?) 5v neuvolassa tarkkaillaan lasta ja tarvittaessa (jos kovin ujo ja hiljainen) suositellaan päivähoitoa että pääsee totuttelemaan muiden lasten joukkoon ennen eskarin/koulun alkua.

Meidän lapset ei ole hoidossa mutta seuraa on kyllä toisistaan. Mikäli olisi vain yksi lapsi niin olisin vienyt hoitoon siinä 2,5-3-vuotiaana kun selvästi alkoi itse innostumaan esim yökylään menosta. Nyt meinaan olla kotona siihen asti että nuorin täyttää kolme ja vanhin menee pari kuukautta myöhemmin kouluun (1,5 vuoden kuluttua). Töihin voisin palailla jo aikaisemminkin, esim vuoden päästä, mutta talous ei anna periksi kun tulisi niin kalliit hoitomaksut kolmesta. Näinkin päin siis voi olla ;).

Niin ja sitä vielä että pääsee ne lapset muuallakin kuin päivähoidossa harjoittamaan sitä sosiaalisuutta. Esim meillä kaksi vanhempaa aloittaa ensi viikolla seurakunnan kerhossa (ikäraja 4v). Kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Riittää heille =).
 
Ymmärrän kyllä halun palata töihin! Välillä (aika useinkin) sitä toivoisi että olisi sitä aikuistakin seuraa ja niitä omia juttuja. Mutta onhan se sen arvoista =) Tämä taaperoaika menee kuitenkin niin nopeasti ja sitten on taas aikaa itselle ;).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aiolille:
Niin, piti sanomani, että eiköhän täällä sanota aika paljonkin asioita, jotka ovat sanomattakin selviä. Eivät ne sinunkaan juttusi aina niin ainutlaatuisia ole, vaan usein kirjoitat sanomattakin selviä asioita. Kuten monet muut. Harvemmin sitä ihan uutta keksitään. Mutta tosiaan, olet aika ärhäkkä.

Olen mitä olen, se ei kaiketi liity tämän ketjun aiheeseen edes väljästi..? Jätäpä sinä nimimerkitön solvaaja se kyökkipsykologia sinne minne se kuuluukin. Aika heppoisin eväin olet vaikutelminesi liikenteessä.
 
Aiolille tuki. Vaikka en tykkääkään siitä että ketjuissa aletaan tehdä ala-asteelaisia me vastaan te joukkoja. Tarkoitushan on vain antaa kaikkien esittää omia näkemyksiään ja niitä näkemyksiä voi sitten kommentoida ilman henkilökohtaista provosoitumista. Olen kuitenkin itse huomannut ketjuissa sen, että tuntuu kuin täältä puuttuisivat ne fiksuimmat ja eniten lapsistaan välittävät äidit. Johtuisikohan siitä, ettei heillä ole aikaa roikkua näillä palstoilla? Tuntuu, että henkilöt jotka ovat ahdistuneita, kiireisiä, eivät välitä vauvoistaan, ruokkivat piltillä ja tuttelilla, huutavat vauvoilleen, syöttävät karkkia eivätkä pese hampaita yms. yms (tiedän tiedän esitän asiat nyt tosi tosi kärjistetysti) saavat valtavan tuen mutta heti jos teet asiat vähänkin liian hyvin niin sinua itseäsi aletaan solvaamaan ikäänkuin huonona äitinä. Ehkä palstan tarkoitus onkin saada tukea huonoon äitiyteen eikä hyvään... minä olen ainakin sen täällä todennut monesti. Melkein tulee välillä itku kun haluaa itse aidosti panostaa vain ja ainoastaan lapsen hyvään tulevaan elämään ja että lapsesta kasvaa kunnon kansalainen, puoliso, työyhteisön jäsen ja ystävä ja täällä saa kaikenlaisesta panostamisesta siihen tärkeimpään eli lapseen haukkuja! Olen saanut haukkuja tällä palstalla jopa siitä ettei lasta tarvitse leikittää!! Uskomatonta! Vaikkei propaganda onneksi kuulukaan nykyaikaan niin silti mielestäni olisi lasten kannalta terveellisempää että täällä tuettaisiin kaikkea sitä mikä on lapsen parhaaksi eikä päinvastoin. Nyt tuntuu monesti että kuka tahansa saa mille tahansa käytökselle täällä tuen ja hyväksynnän (siis lapsen kannalta ei niin hyvälle käytökselle).

Kommenttina aiheeseen voisin sanoa, että itse olin alunperin sitä mieltä että laitan lapseni hoitoon heti vuoden vanhana. Nyt lapsi tulee kohta 1½ vuotta enkä voisi kuvitellakaan häntä enää hoitoon. Tämä aika on niin lyhyt saada olla oman lapsen kanssa (etenkin kun meillä lapsiluku jää kahteen) töitä ehtii sitten myöhemminkin kun nuoria vielä ollaan. En voisi kuvitellakaan parempaa kun että saan viettää tyttöni kanssa koko päivän ja kauhulla ja haikeudella ajattelen tulevia hetkiä jolloin tyttö 3 vuotiaana lähtee tarhaan... Mieleni on muuttanut myös se minkä eron olen huomannut puistoissa lapsissa jotka ovat kotihoidossa välittävässä kodissa jossa annetaan todella hoitovapaan aika lapselle (ei niin että äiti siinä sivussa opiskelee, siivoaa, shoppailee, tapaa ystäviiän etc) ja keskitytään lapsen kasvattamiseen verrattuna niihin lapsiin jotka ovat päiväkodissa tai jotka hoidetaan kodissa mutta pääasiassa äiti keskittyy kaikkeen muuhun kuin itse lapseen. Näiden eri lasten näkeminen on antanut valtavan vahvistuksen sille miten tärkeä aika tämä lapsen elämän alku on hänen pitkälle matkalleen eli koko tulevaisuudelle. Toivon, että tämä 3 vuotta siihen riittää sillä enempään emme mekään taloudellisesti taivu.

 
Lapsi meni hoitoon 1v päiväkotiin jossa on vain 20 lasta ja rutkasti hoitajia. Hyvin on pärjännyt, vuoden aikana on tainnut noin viitenä aamuna itkeä pari minuuttia perääni.
Minusta oli ihan kiva mennä töihin ja kun tuo äitiyspäiväraha oli vain alle 50% tuloista (ärsyttää kun puhutaan että 70%) niin mukava että tulot nousivat ja vanhempien joustotyön ansiosta hoitopäivät eivät veny. Tarvittaessa hoidan palaverit kotoa käsin puhelinneuvotteluna.

Töihin paluu oli mukavaa ja lapsi viihtyy hoidossa - ei kai tämä nyt mikään tabu saa olla?
 
"Tuntuu, että henkilöt jotka ovat ahdistuneita, kiireisiä, eivät välitä vauvoistaan, ruokkivat piltillä ja tuttelilla, huutavat vauvoilleen, syöttävät karkkia eivätkä pese hampaita yms. "

Piltit ja tutelit ovat kyllä ihan hyvää lapselle ja ei se karkin antaminenkaan vielä vanhempaa pahenna, puhumattakaan siitä että hampaat jäät pesemättä joskus! Eräs hammaslääkäri ystäväni totesi kerran että ei niitä pienten hampaita niin puhtaaksi tahdo harjaten saada että suurta vahinkoa tulee josko jää joskus pesemättäkin. Ihan turhaa vouhotusta.
Mutta siis...kyllä on tällä kirjoittajalla jonka tekstiä lainasin, arvot aika pielessä.

Kirjoitaja kertoo huomanneensa eron kotihoidossa olevien lapsien ja päiväkotilapsien välillä. Minäkin olen huomannut puistossa käydessäni (yleensä en rasittaviin mammapaikkoihin mielelläni mene kun on omat laitteet pihassa), että kotiäitien pinna on todella tiukalla ja lapset käyttäytyvät sen mukaisesti. Eivät osaa jakaa mitään, eivät osaa odottaa vuoroaan, 2-vuotiaat ovat vaipoissa jne jne. Päiväkoti ja työssäkäyvä äiti näyttävät vaikuttavan noihin asioihin aika reilusti.

On kunniasia elättää itse itsensä ja lapsensa.
 
Äitiys on asia joka tulee luonnostaan tai ainakin sen pitäisi tulla luonnostaan. Äitiys ja sen mallit eivät löydyt Ellit-palstalta, eivät todellakaan. Jos teistä on alkanut tuntua siltä niin kannattaa kyllä vetäytyä tältä palstalta pois. Eräs tuttavani sanoi voineensa paljon paremmin lapsensa kanssa kun lopetti täällä palstalla käynnit. Hänen tuli paha olo kaikista näistä järjettömistä ---miten kuuluu tehdä---ohjeista.

Lapsia on monenlaisia ja niin on äitejäkin. Olkaa omanlaisianne äitejä, rennosti ja varmasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja voihan persuus:
"Tuntuu, että henkilöt jotka ovat ahdistuneita, kiireisiä, eivät välitä vauvoistaan, ruokkivat piltillä ja tuttelilla, huutavat vauvoilleen, syöttävät karkkia eivätkä pese hampaita yms. "

Piltit ja tutelit ovat kyllä ihan hyvää lapselle ja ei se karkin antaminenkaan vielä vanhempaa pahenna, puhumattakaan siitä että hampaat jäät pesemättä joskus! Eräs hammaslääkäri ystäväni totesi kerran että ei niitä pienten hampaita niin puhtaaksi tahdo harjaten saada että suurta vahinkoa tulee josko jää joskus pesemättäkin. Ihan turhaa vouhotusta.
Mutta siis...kyllä on tällä kirjoittajalla jonka tekstiä lainasin, arvot aika pielessä.

Kirjoitaja kertoo huomanneensa eron kotihoidossa olevien lapsien ja päiväkotilapsien välillä. Minäkin olen huomannut puistossa käydessäni (yleensä en rasittaviin mammapaikkoihin mielelläni mene kun on omat laitteet pihassa), että kotiäitien pinna on todella tiukalla ja lapset käyttäytyvät sen mukaisesti. Eivät osaa jakaa mitään, eivät osaa odottaa vuoroaan, 2-vuotiaat ovat vaipoissa jne jne. Päiväkoti ja työssäkäyvä äiti näyttävät vaikuttavan noihin asioihin aika reilusti.

On kunniasia elättää itse itsensä ja lapsensa.


Ei taas näitä... Juuri tätä tarkoitin... Ei tarvitse ottaa kaikkea niin kirjaimellisesti ja alkaa sitten niitä ruotimaan ja kirjoittajaa haukkumaan, jos niin tekee ja siitä saa nautintoa niin voisin sanoa pinna olevan kireällä tällä henkilöllä. Esitetyt asiat olivat kärjistettyjä kommentteja joiden avulla tarkoitin sitä että täällä annetaan pointsit ja tuki esim sille joka syöttää pilttejä ja sille joka vaivalla vääntää soseet itse sanotaan että olet ylimielinen, turhantärkeä äiti jollei ole mitään muuta elämää... Se siitä tuesta sitä jaksamista kohtaan että edes haluaa yrittää.

Noihin muihin kommentteihisi en juuri jaksaisi edes kommentoida. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että näin hoitovapaalla ennen lapsen tarhaan laittoa on ehdottoman tärkeää käydä lapsen kanssa puistossa, kerhoissa ja harrastuksissa jotta hän saa kaipaamaansa puuhaa ja kontakteja ja jotta voin häntä tukea tai ojentaa tilanteissa joihin hän tulee myöhemmin joutumaan tai saan ainakin seurata mielenkiinnosta sivusta kuinka lapseni tilanteissa käyttäytyy. Kommenteistasi todella huomaa, ettet ole juuri puistoissa tms. käynyt joten turhapa on silloin tälläisia kommentteja antaa.

Kiitos ja poistun takavasemmalle josta varmasti moni kiitollinen. Tämä palsta alkaa todella riittää. Tulkaamme tuomitsemaan toisiamme 18 vuoden kuluttua kun näemme mitä kukin olemme saaneet tähän maahan kasvatettua.

p.s. taisi pitää paikkansa viime kaks plussassa ollut artikkeli siitä miten selkeästi huomaa että keskustelupalstoilla ollaan viikonloppuna maistissa jolloin ollaan vielä roisimpia arvostelemaan ja haukkumaan toisia. Pääsevät ne sisäiset piilopirut valtaan... ;)
 
Kyllä se VOI PERSUUS on niin että yhteiskunnalle sinä tulet kalliimmaksi jos lapsesi on päivähoidossa kuin äiti joka hoitaa lapsensa kotona ja saa siitä palkaksi 294 €/kk - verot. Päivähoitopaikka on yhteiskunnalle aika paljon isompi kustannus... Tämän vuoksi kotihoitoa pyritään kuntien puolesta erikseen tukemaan, koska se on kunnalle halvempi vaihtoehto etenkin alle 3-vuotiaiden osalta joita kohden tulee olla enemmän hoitajia kuin vanhempia. Ei kannata tulla esittämään palstalle asioita faktoina jos ei niistä ole mitään tietoa.
 
Lapsia on monenlaisia ja niin on äitejäkin. Olkaa omanlaisianne äitejä, rennosti ja varmasti.[/quote]

Kauniisti todettu. Kyllä täältä aina näitä helmiäkin löytää, kun jaksaa kahlata juttuja läpi... Yritän olla omalaiseni äiti, rennosti ja varmasti. Hyvää yötä! ;)

 
Keskustelua näköjään syntyi, hyvä niin.

Aika kärkkäästi täällä kylläkin toisia arvostellaan. Itse arvostan todella paljon kotihoitoa vaikka siis omani nyt (1 v.) aloittaa tarhassa. Ja se tosiasia, etä moni äiti joutuu palaamaan töihin heti vanhempainvapaan loputtua, ei mielestäni ole niin mustavalkoinen juttu sekään; kuvittelisin, että usein syynä on asuntolainen maksu ja asuntohan on todennäköisesti hankittu juuri perheen kasvua ajatellen.

Lasten luonteissa on todella paljon eroja jo pienenä. Toiset lapset, näin uskoisin, nauttivat ja hyötyvät HYVÄSSÄ hoidossa olosta kun taas ujommat ja varautuneemmat lapset viihtyvät paremmin kotosalla. Tämä nyt oli yksinkertaistus mutta siihen suuntaan.

Ja vielä; äidin etu ja lapsen etu ovat mielestäni harvoin ristiriidassa. Kun äiti ajattelee (terveen) itsekkäästi myös itseään, se koituu takuulla lapsen ja koko perheen hyväksi. Itse yritän kesäloman jälkeen vaihtaa osapäivätyöhön, joloin saisin yhdistää työssäköynnin ja kotiäitiyden.

Suvaitsevaista ja monipuolista keskustelua toivon tästä ja muistakin aiheista.



Joku aiheellisesti kiinnitti huomiota siihen, että äiti ajattelee vain OMAA etuaan ("en viihdy kotona, niin menen töihin" tms.)
 
Mietin vielä tuota lasten oppimaa sosiaalisuutta ja tuli vain sellainen mieleen, että eikös Suomessa hoideta lapsia todella pitkään kotona jos verrataan muihin maihin? Kuitenkin jos verrataan esim. Euroopan maiden kansalaisia keskenään niin meitä suomalaisia pidetään aina juroina, sulkeutuneina ja epäsosiaalisina. Ei kai tässä vain ole jotain yhteyttä lapsuuden sosiaalisten taitojen oppimiseen vai ollaanko me vain tälläinen rotu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja xava:
Mietin vielä tuota lasten oppimaa sosiaalisuutta ja tuli vain sellainen mieleen, että eikös Suomessa hoideta lapsia todella pitkään kotona jos verrataan muihin maihin? Kuitenkin jos verrataan esim. Euroopan maiden kansalaisia keskenään niin meitä suomalaisia pidetään aina juroina, sulkeutuneina ja epäsosiaalisina. Ei kai tässä vain ole jotain yhteyttä lapsuuden sosiaalisten taitojen oppimiseen vai ollaanko me vain tälläinen rotu?

Äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaat ovat käsittääkseni useissa muissa Euroopan maissa Suomea lyhyempiä, mutta toisaalta muualla kuin Skandinaviassa iso osa naisista jää pidemmäksi aikaa kotiin lapsen synnyttyä. Kahden palkansaajan mallihan on täältä Pohjolasta "kotoisin" ja kotiäitiys varsin yleinen valinta esim. Italiassa ja Espanjassa. En menisi tyypittämään noiden maiden ihmisiä sulkeutuneiksi ja juroiksi. Eli eipä taida olla kotihoidon tuottamaan tämä meikäläinen möksötys.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kieletty tunne?:
Mutta kuten jo kirjoitin, äidin ja lapsen etu ovat mielestäni harvoin ristiriidassa.

Ihan samaa mieltä kanssasi. Yritin tuolla aikaisemmin vaan "täydentää" esitettyä väitettä, että äidin etu = lapsen etu. Ne eivät ole munkaan mielestä ristiriidassa, mutta lapsen "etuun" sisältyy muutakin. Pointtasin tätä siksi, että mun mielestä tuosta väitteestä on tullut jossain määrin pyhä lehmä. Sitä paljon toistellaan ja se tuntuu oikeuttavan paljon, mutta ei aina ehkä mietitä, mitä tuo väite pitää sisällään.
 
Eiköhän se nyt kuitenkin ole yhteiskunnalle halvempi että äiti menee töihin ja maksaa veroja? maksan itse veroja 1800 euroa kuukaudessa ja lapsen hoitomaksu on 290 euroa (espoossa yksityinen päiväkoti tukien jälkeen).
Päiväkotitädit saavat töitä ja yhteiskunta pyörii.

Päivähoito ei varmasti sovellu kaikille lapsille, omalleni näyttäisi soveltuvan erinomaisesti!
 
Tulitko ajatelleeksi, että äitiyslomalaisen tai hoitovapaalaisen työt tekee joku muu, joka myöskin maksaa tuloveroa? Äidin ollessa kotona yhteiskunta siis säästää päivähoidon kustannukset ja mahdolliset työttömyyskorvaukset jonkun toisen henkilön osalta.
 
On se vaan hienoa kun ei äitien kannata mennä töihin, voi j(///&&&OIOPIUPO : sus sentään! Ryhdistäytykäähän nyt ja tsempatkaa vähän.
 
Myös luonnekysymys. Itse vihaan hääräämistä ja kotitöitä, etenkin jos niitä on pelkästään ja päivästä toiseen. Lapsen kanssa oleminen ei mitenkään rasita ja on kiinnostavaa seurata lapsen kehitystä.

Mutta itse olisin varmaankin mennyt töihin vauvan ollessa 1½. Silloin huomasi, että lapsi alkoi olla aseurallisempi ja haluamaan enemmän "leikkiseuraa". Itse en ole myöskään mikään askartelija/lauleskelija/leikkien keksijä tyyppinen ihminen. Toki leikimme "normaalisti" ja lueskelimmem satuja jne. Mutta varmasti on äitejä, ketkä leikkivät enemmänkin.

Kysymys on kuitenkin mikä sopii kenellekkin. Ja tietysti minkäläinen hoitopaikka on saatavavilla.

Itseäni todella harmittaa, niiden puolesta, ketkä eivät pysty halutessaan olemaan kotona. Vaan esim. taloudellisista syistä joutuvat laittamaan alle vuosikkaan hoitoon. Omassa ystäväpiirissäni olen huomannut, että monella tulee muutos tuossa lapsen kasvaessa. Itselleni tuo tuli kun lapsi oli 1v2kk. Sitä ennen en olisi halunnut laittaa hoitoon. Mutta tuossa kohtaa tuntui että olisi voinut hyvinkin mennä töihin. Monella ystävälläni oli sama tilanne.
 
Tuskin täällä kukaan juovuksissa kirjoittaa. Luulen että täällä vierailee hieman sivistyneempiä ja ahkerampia äitejä välillä jotka eivät kestä nais-nais-nais tyhmyyttä ja hirveetä paapomista kaikesta. Silloin leiskahtaa.

 

Similar threads

Yhteistyössä