Lapsi pääsee ylioppilaaksi vuoden päästä, mutta ei tiedä mihin hakee opiskelemaan

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Ei lasta kiinnosta tekniikka ja luonnontieteet. Rimaa hipoen pääsee lyhyestä matikasta läpi.

Mua on aina ärsyttänyt tuo matematiikan hehkuttaminen. Kun ei kaikki siinä pärjää eikä sitä joka alalla tarvitse, ei ainakaan suuressa määrin. Aivan järjetöntä, että pitkästä matikasta saa paremmin pisteitä kuin esim. englannista vaikka hakee opiskelemaan englantia.
Se pitkän matematiikan selvittäminen korreloi erittäin vahvasti älykkyyden ja ongelmanratkaisukyvyn kanssa.
 
  • Tykkää
Reactions: ruuttis
vierailija
Se pitkän matematiikan selvittäminen korreloi erittäin vahvasti älykkyyden ja ongelmanratkaisukyvyn kanssa.
Pitkän matematiikan opiskelu on järjettömän työlästä. Se lisää lukion koko työtaakkaa hyvinkin kolmanneksella. Vaikea on pitää kovin järkevänä käyttää niin paljon aikaa sen opiskeluun jos se kyseinen matematiikka itsessään ei ole hyödyllistä myöhemmin elämässä. Ja harvallehan se on hyödyllistä jos ei opiskele esimerkiksi insinööriksi.
 
vierailija
On olemassa muutakin kuin matemaattista älykkyyttä. Matemaattisesti lahjakas ei ole välttämättä muuten älykäs ja hyvä ratkaisemaan ongelmia.
Näin on, älykkyyttä ei voi mitata vain matemaattis-loogisella akselilla. Lisäksi motivaatio ja kiinnostuksen kohteet ohjailevat ihmisiä tekemään valintoja opintojensa suhteen. Vaikka olisi matematiikassa lahjakas, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että sitä halutaan opiskella kovin pitkälle. On rajallisesti aloja, joissa juuri pitkän matematiikan lukemista olisi merkittävästi hyötyä.
 
Pitkän matematiikan opiskelu on järjettömän työlästä. Se lisää lukion koko työtaakkaa hyvinkin kolmanneksella. Vaikea on pitää kovin järkevänä käyttää niin paljon aikaa sen opiskeluun jos se kyseinen matematiikka itsessään ei ole hyödyllistä myöhemmin elämässä. Ja harvallehan se on hyödyllistä jos ei opiskele esimerkiksi insinööriksi.
Usein näinkin, mutta etenkin nykyisillä painotuksella tuo panostus kyllä kannattaa. Ja kannattaa se muutenkin.

Harmi vaan, että monella (etenkin tytöllä), syntyy jo peruskoulussa sellainen matikka-allergia. Sitten yritetään pänttäämällä hoitaa tuokin homma, vaikka se ei kovin hyvin aineeseen sovi.

Itse olen tehnyt valtavan työn, että omat lapset ovat suostuneet omaksumaan matematiikassa oikeanlaisen (tai no ainakin paremman) oppimistavan. Lapset ovat tykänneet matikasta just niin kauan kun se on ollut helppoa kuin vettä vaan. Heti kun tulee tuskaa, niin luovuttaneet. Kauhean työn oon joutunut tekemään, että lapsille avautunut sellainen parempi tapa ajatella matikkaa.

Omat vanhemmat oli aiak surkeita matikassa ja menin heistä periaatteessa ohi jo ala-asteella. Kai se jonkin sortin lahjakkuuttakin oli, mutta enemmän ehkä sitä että en sietänyt ulkoaopettulua ja sitä että joku asia "vaan on niin".
 
vierailija
Näin on, älykkyyttä ei voi mitata vain matemaattis-loogisella akselilla. Lisäksi motivaatio ja kiinnostuksen kohteet ohjailevat ihmisiä tekemään valintoja opintojensa suhteen. Vaikka olisi matematiikassa lahjakas, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että sitä halutaan opiskella kovin pitkälle. On rajallisesti aloja, joissa juuri pitkän matematiikan lukemista olisi merkittävästi hyötyä.
Kaikki lääketieteen, osa biologian, kemian, fysiikan, rakennusarkkitehtien, hävittäjälentäjien, matemaattis-luonnontieteellisen.... Pitkästä matematiikasta ei ole haittaa enemmän hyötyä.
 
vierailija
Kaikki lääketieteen, osa biologian, kemian, fysiikan, rakennusarkkitehtien, hävittäjälentäjien, matemaattis-luonnontieteellisen.... Pitkästä matematiikasta ei ole haittaa enemmän hyötyä.
Opetusala (pl.luonnontieteiden opetus), terveydenhuolto, sosiaaliala, oikeustiede...on paljon aloja, joilla matematiikkaa ei tarvitse kovin syvällisesti osata. Eihän siitä haittaa ole, ja toki tarvitsemme matematiikan osaajia, mutta väkipakolla sitä ei tarvitse lukea, jos suuntautuu toisaalle tai kiinnostusta tai lahjoja siihen ei ole suotu.
 
Pitkän matematiikan opiskelu on järjettömän työlästä. Se lisää lukion koko työtaakkaa hyvinkin kolmanneksella. Vaikea on pitää kovin järkevänä käyttää niin paljon aikaa sen opiskeluun jos se kyseinen matematiikka itsessään ei ole hyödyllistä myöhemmin elämässä. Ja harvallehan se on hyödyllistä jos ei opiskele esimerkiksi insinööriksi.
Se on työlästä, jos ei ole kovin älykäs.

Minä pidin matematiikasta koulussa ja valitsin siksi ylimääräisiä kursseja vapaaehtoisesti.
 
Viimeksi muokattu:
On olemassa muutakin kuin matemaattista älykkyyttä. Matemaattisesti lahjakas ei ole välttämättä muuten älykäs ja hyvä ratkaisemaan ongelmia.
Matematiikka on ongelmanratkaisua, ei peruslaskutoimituksia.

Korkeaa yleistä älykkyyttä ennustavat parhaiten spatiaalinen älykkyys (tilan ja ulottuvuuksien hahmottaminen), matemaattis-looginen älykkyys ja kielellinen älykkyys. Kielellinen älykkyys ei tarkoita sitä, että osaa mahdollisimman monta vierasta kieltä, vaan kykyä käyttää sanoja tehokkaasti, käyttäen mm. kielen, fonetiikan ja semantiikan rakenteita.


 
Parturi-Kampaaja
Kosmetologi
Artesaani
Liikunnanohjaaja
Kielten opiskelu
Sisustus suunnittelija
Artesaaneilla ei oo töitä ja sisustustussuunnittelijoillakin kova keskinäinen kilpailu.
Ketään ei kiinnosta jonkun Mirkun savikipponäyttely - no ehkä Anu Pentik(äinen) on onnistunu työllistämään itsensä ja työntekijät, vaikka Pentikin putiikeissa on nykyään hiljaista.

Ei kannata nuorelle vinkata aloja, joissa joutuu todennäköisesti työttömäksi. Joku taidehistoria tai arkeologia on jänniä, mutta täytyy olla todella lahjakas ja sinnikäs että niillä aloilla pärjää, koska paikkoja ei ole paljon.
 
Matematiikka on ongelmanratkaisua, ei peruslaskutoimituksia.

Korkeaa yleistä älykkyyttä ennustavat parhaiten spatiaalinen älykkyys (tilan ja ulottuvuuksien hahmottaminen), matemaattis-looginen älykkyys ja kielellinen älykkyys. Kielellinen älykkyys ei tarkoita sitä, että osaa mahdollisimman monta vierasta kieltä, vaan kykyä käyttää sanoja tehokkaasti, käyttäen mm. kielen, fonetiikan ja semantiikan rakenteita.
Se vaan ei motivoi, että sitä pitkää matematiikkaa ei tarvitse itse elämässä: luulen että lääkiksessäkin ja lääkärin ammatissa pärjää oikein hyvin yläastematikalla.

Tarkkuutta ja loogista päättelykykyä pitäisi selvittää hakijoilla jotenkin muutoin.
 
Se vaan ei motivoi, että sitä pitkää matematiikkaa ei tarvitse itse elämässä: luulen että lääkiksessäkin ja lääkärin ammatissa pärjää oikein hyvin yläastematikalla.

Tarkkuutta ja loogista päättelykykyä pitäisi selvittää hakijoilla jotenkin muutoin.
Ei ole pitkää aikaa siitä, kun kuittailin eräälle lääkärille siitä, ettei hän osannut laskea painoindeksiä. Tiesi toki kaavan, mutta laskutoimitus ei onnistunut. :ROFLMAO:
 
  • Haha
Reactions: Echo
Matematiikka jossain tutkijatasolla kuulemma on sellaista vääntämistä ja kääntelyä jo, ettei se kohtaa enää ympäröivän todellisuuden kanssa, liekö edes universuminkaan lakien kanssa.
Noh, öitä.
 

Yhteistyössä