Lapsi on tosi kiintynyt "kaveriinsa", jolle on pelkkä varakaveri

["Suru"]

Ujo ja arka 6-vuotiaani tykkää tosi paljon naapurissa asuvasta kaveristaan jonka kanssa onkin hauskaa kahdestaan. Vaan kun on muuta leikkiseuraa tarjolla, lapseni on tälle "kaverille" pelkkää ilmaa.

Olen yrittänyt laajentaa lapseni kaveripiiriä kutsumalla päiväkotikavereita ja muita tuttuja lapsia kylään, mutta tämä yksi tuntuu olevan ylitse muiden. Kun lapseni tuli taas itkien sisään ja kertoi ettei kaveri leikkinyt hänen kanssaan eikä häntä otettu mukaan, hermostuin ja sanoin (tosi lapsellisesti) että parempi kun ei ole enää tekemisissä noin huonon kaverin kanssa. Olen puuttunut räikeimpiin syrjimistilanteisiin, mutta nyt haluaisin vain että lapseni unohtaisi tämän kaverin. Miten saisin tuettua lapseni itsetuntoa niin, ettei hän roikkuisi sellaisessa kaverissa, joka kohtelee huonosti?

 

["..."]

Taas sinä.

 

[sosiaalisen lapsen äiti]

Sosiaaliselle lapselle tuollaiset roikkujakaverit on rasite. Meidän lapsella on pari tällaista kaveria jotka haluais aina leikkiä vain kahdestaan ja kun leikkiin tulee muita mukaan ne itse vetäytyy sit leikistä pois. Nämä hiljaiset kaverit menee kyllä leikkikavereina silloin kuin muita ei ole paikalla, mutta muuten leikkii mieluummin vauhdikkaampien kavereiden kanssa.

Nyt sinun kannattaa muistaa, että se lapsesi kaveri (kuten oma tyttöni) on myös pieni 6-vuotias LAPSI. Eikä hänellä ole velvollisuutta viihdyttää sinun lastasi. Sinun tulee rohkaista omaa lastasi leikkimään porukassa ja antamaan myös muille mahdollisuus tehdä noin. Tuommoinen loan heittäminen lapsen kaveria kohti tuskin palvelee ketään.

Meillä yhden hiljaisen liimautujakaverin äiti lähti tuolle linjalle ja oli pitänyt tyttärelleni puhuttelun, että "kyllä sinun pitää nyt leikkiä "Nellin" kanssa kun kerta olet meille tullut..." (kun tyttäreni halusi lähteä heiltä kotiin). Tuloksena tästä purkauksesta on ollut ettei tyttäreni enää halua leikkiä ks kaverin kanssa ja nyt se tyttö ja sen äiti kuukausi tolkulla kitissy, että pitäis taas saada leikkiä yhdessä.

Kannattee myös muistaa, että se vika on useasti siinä omassa lapsessa eikä niissä kavereissa...!

 

["vieras"]

Tosi ikävä tilanne varmasti. Itsetunnon kannalta varsinkin. Lähtisin siitä, että ystävyyden pitää olla vastavuoroista joten kerro lapsellesi, että hyvä ystävä pyytää myös sinua leikkimään ja haluaa sinut mukaan. Ja voit kertoa, ettei oikea ystävä jätä leikin ulkopuolelle ja pahoita mieltäsi jne.
Seuraa heidän leikkimistä ja olemista - ja puutu niihin tilanteisiin joissa se lapsi kohtelee kuin "ilmaa" lastasi.
Siihen pitää puuttua, koska tuohan on tosi satuttavaa eikä koulussakaan sitä suvaita.
Jos on joku mistä tämä lapsi ei pidä vaikka lapsesi tavassa "roikkua" tms. niin hän voi kertoa ne ja yhdessä sitten sovitte miten jatkossa ollaan.

Pidä vaan yhteyttä niihin toisiin kavereihin enemmän ja eiköhän se lapsesi ala viihtyä enemmän heidän kanssaan - ja saa kokemuksen hyvästä/reilusta ystävästä .