L
Lenemaj
Vieras
Olemme olleet ylimmät ystävät koko elämämme ajan, tai melkein, serkkuni kanssa. Ensimmäiset lapsemme saimme kesällä 2010. Ristiäisistä lähtien kanssakäyntimme on huomattavasti vähentynyt. Serkkuni ei enää ole käynyt meillä kylässä. Minä kävin aikani, mutta sitten lopetin, kun jotenkin aistin, ettei serkun mies suhtautunut minuun - oikea staan mitenkään. Nyt heidän perheessä vietetään toisen lapsen ristiäisiä lähitulevaisuudessa. Vanhempani on kutsuttu, tyttöjä ja puolisoita ei.juhla pidetään, kuulemma, vain lähisuvun piirissä eli serkkuni miehen kaikki sukulaiset on kutsuttu, serkkuni puolelta hänen ja minun vanhempani. Nyt äitini sanoi, etteivät hekään mene. Hänestä tuntuu siltä, että ovat vain lahjaa kinuamassa, kun meidän puolelta on aina muistettu runsaasti.