Lapsi kaatui, mustelma otsassa, mies raivoaa ja syyttää minua

1 v 2 kk poika horjahti vähän, ja löi päänsä pinnasängyn reunaan, ja nyt on mustelma otsassa.

Olin itse ollut juuri nukkumassa (olen raskaana 23. viikolla, ja kauheassa oksennusräkätaudissa), mies toi lapsen yhtäkkiä makkariin, ja juoksi itse vessaan. En ehtinyt vielä edes nousta, niin lapsi oli jo lyönyt otsansa pinniksen reunaan. Olin siis itse sängyssä, silmät auki, ja näin kyllä lapsen koko ajan, mutta hän ehti yhtäkkiä kaatua, eihän siihen nyt kauaa mene aikaa. Luulenpa, että olisi kaatunut, vaikka olisin ollut ihan vieressä, tuskin olisin ehtinyt ottaa kiinni.

No mutta, huudothan tästä jutusta minä sain: "Etkö ikinä voi katsoa lapsesi perään? Aina minä joudun kaiken tekemään!"... Koitin vähän puolustautua sanomalla, että en ollut vielä ehtinyt kunnolla edes herätä, niin heti uusi syytös: "Ethän sinä muuta teekään kun nuku, aina vaan nukkumassa, ja minä hoidan kaiken." jne...

Lapsi on kerran aiemmin kaatunut "pahemmin", niin että kitalakeen tuli haava, ja silloin mies oli lapsen kanssa kotona. Ei tullut mieleenkään siitä lähteä miestäni syyttämään, kai näitä nyt tapahtuu?

Nyt lapsella ensimmäistä kertaa mustelma päässä, mielestäni ei mitenkään paha juttu tässä iässä? 1 v 2 kk ikää kuitenkin, eikös noille nyt satu ja tapahdu?

Tulipa taas kiva olo noista syytöksistä... Muutenkin ihan paska olo tän taudin ja raskauden kanssa, ja sitten vielä huudetaan, etten muka katso lapsen perään ja olen laiska paska kun kehtaan nukkua.

Mitä mieltä?

 

aha

 

Ukko saisi itse mustelman otsaan jos tulis tuollaista rääkymään. Pienille lapsille sattuu ja tapahtuu. Ei kovin vaaralliselta kuulostanut.

 

[QUOTE="jep";30534513]Ukko saisi itse mustelman otsaan jos tulis tuollaista rääkymään. Pienille lapsille sattuu ja tapahtuu. Ei kovin vaaralliselta kuulostanut.[/QUOTE]

Heh.

Tuon kun äijä ymmärtäisi, mutta ei. Ihan ylihysteerinen, ja jokaisesta naarmusta tai pienestä yskimisestä mennään aina lääkäriin... Nytkin oli kovasti jo menossa lääkäriin.

 

Mies teki tyhmästä MUTTA moni kun säikähtää ja pelästyy niin eka reaktio on toi. Esim. jos lapsi katoaa kaupassa ja kun löytyy niin moni kiukuttelee lapselle "mähän sanoin että pysy vieressä.... jne" eli ehkä tässäkin on kyse siitä että mies säikähti että lapselle käy pahasti, on ite väsynyt ja kiukkunen niin turhautuneena sanoi noin.
Ikävää mutta toivottavasti pyytää anteeksi ja tajuaa että vahinkoja sattuu eikä toisten syyttely auta mitään.

 

Aika liioiteltua ylireagointia miehen puolelta. Pienet mustelmat, naarmut ja kaatumiset kuuluu elämään. Lapsi harjoittelee motoriikkaa.

 

aha

Toivottavasti sulla on nyt parempi mieli, kun sait rykäistyä tuon kommentin tänne. Hyvää joulua!

 

Mies teki tyhmästä MUTTA moni kun säikähtää ja pelästyy niin eka reaktio on toi. Esim. jos lapsi katoaa kaupassa ja kun löytyy niin moni kiukuttelee lapselle "mähän sanoin että pysy vieressä.... jne" eli ehkä tässäkin on kyse siitä että mies säikähti että lapselle käy pahasti, on ite väsynyt ja kiukkunen niin turhautuneena sanoi noin.
Ikävää mutta toivottavasti pyytää anteeksi ja tajuaa että vahinkoja sattuu eikä toisten syyttely auta mitään.

Niin varmasti tässä kävikin. Mutta eipä ole ensimmäinen kerta, kun näin käy. Aina silloin tällöin tulee nämä samat jutut esiin, eli huono äiti, laiska nainen, aina vaan nukun, kaiken saa mies tehdä itse, en huolehdi tarpeeksi hyvin lapsesta jne. Sitten minä teen parhaani todistellakseni, etten ole epäkelpo vaimo ja äiti. Alkaa vain väsyttää tuo kritiikki, kun se on kuitenkin ilmeisesti se, mitä mies minusta oikeasti ajattelee.

Alkaa melkeinpä toivoa, että mies menisi useamminkin työmatkoillensa, niin saisin olla lapsen kanssa rauhassa, eikä aina vain todistella miehelle, etten ole sitä tai tätä ja aina varuillansa, milloin tulee taas seuraavat kritiikit ja kommentit. Huoh.

 

Ja kohta teillä on sitten kaksi pientä lasta.

 

Huonoa käytöstä mieheltä.

 

Tuo se ukkos meille katsomaan menoa 1,5 vee kaksosten kanssa. Mun mielestä se on poikkeustilanne, jos ei ole otsassa mustelmaa

 

Laita mokoma turhanpäiväinen murahdus ihan omaan arvottomuuteensa eli suoraan mappi ööhön. Lasten kanssa tilanteita tulee ja menee, eikä niille voi minkään vaikka ihan vieressä olisi.

Kovempi kohta tulee, joten ei muuta kuin päivää viettämään !

 

Ärähdä sille ukolle takaisin, äläkä yritä todistella mitään. Tiedät itse olevasi hyvä äiti ja se riittää. Mies sen sijaan on idiootti, kun hakkuu turhasta lapsensa äitiä.

 

Mun mielestä on hirveää jos syytetään toista heti jokaisesta kuhmusta, niitä nyt sattuu pienille pakosti.

Meillä on muksu pudonnut sohvalta vaikka mies istui vieressä. Ja hän kyllä vahti koko ajan mutta nuo pienet on todella nopeita välillä. Ei tulisi mieleenkään syytellä toista. Enemmän olen joutunut sanomaan miehelle että ei ollut hänen vikansa ku hän säikähdyksissään on syyttänyt itseään.

 

Sä olet selvästi fiksu, huumorintajuinen, maalaisjärjellä varustettu ihminen, jolla on lempeä luonne.
Nyt olet heikoilla, ku olet sairas, mut kyllähän me tiedetään et pystyt vaikka ihmeisiin jos ja kun on pakko. <3
Anna sen äijän kölliö marttyyrinmehuissaan, mutta pidä mielessä että sinä et ikinä koskaan ole huono äiti, nainen tai ihminen. Olet vahva ja kaunis!
Lepää nyt ja kun paranet, näytä kyntesi. Että olet sellainen kuin olet ja miehesi on onnekkain kakslahkeinen ku sai sut puolisoksi ja lastensa äidiksi.

 

Niin varmasti tässä kävikin. Mutta eipä ole ensimmäinen kerta, kun näin käy. Aina silloin tällöin tulee nämä samat jutut esiin, eli huono äiti, laiska nainen, aina vaan nukun, kaiken saa mies tehdä itse, en huolehdi tarpeeksi hyvin lapsesta jne. Sitten minä teen parhaani todistellakseni, etten ole epäkelpo vaimo ja äiti. Alkaa vain väsyttää tuo kritiikki, kun se on kuitenkin ilmeisesti se, mitä mies minusta oikeasti ajattelee.

Alkaa melkeinpä toivoa, että mies menisi useamminkin työmatkoillensa, niin saisin olla lapsen kanssa rauhassa, eikä aina vain todistella miehelle, etten ole sitä tai tätä ja aina varuillansa, milloin tulee taas seuraavat kritiikit ja kommentit. Huoh.

Jos nyt jo yhteispeli on tuota eikä toinen lapsi ole edes syntynyt niin voi voi mitkä ajat teillä on edessä.
Hyvä olisi ihan kaikessa rauhassa keskustella sittenkun molemmat on rauhoittunu. Kaksi noin pientä lasta(tai yksi pieni lapsi ja sinä viimeisillään kohtavraskaana) nyt on vaan sellainen tilanne että siinä vaaditaan molemmilta isoa panosta perheen hyväksi. Kerro että et jaksa yksin kaikkea eikä sinun tarvitsekkaan jaksaa. Kumpikin tekee sen verran kuin jaksaa ja jos jotain jää tekemättä niin sen tekemisestä joustetaan. Toki ei jousteta lasten hyvinvoinnista vaan joustetaan siivouksesta ja ostetaan eineksiä jne.

Joulu on aika raskata itse kullekin, paljon odotuksia ja vanhoja muistoja yms painolastia. Ei kannata alkaa riitelemään nyt. Uskoisin että miwhesi puuskahdus ei nyt liittynyt siihen lapsen mustelmaan millään tavalla vaan kenties sillä on tekemistä sen kanssa että sinun pitäisi hänen mielestään olla kinkuntuoksuisessa keittiössä puuhastelemassa kun kerta hänenkin äitinsä aina teki niin. Keskustelkaa hyvät ihmiset, älkää tuhotko suhdettanne väsymyksen vuoksi.

 

Mustelmia tulee ja menee ja ne kuuluu elämään. Pyydä miestäs kasvamaan jo aikuiseksi.

 

Ois miehes kuollut jo ajat sitten sydäriin, jos ois joutunut katselemaan ja kuuntelemaan, kun poikanen opetteli seisomista. Suorilta jaloilta kaatuili ja aina löi päänsä lattiaan, kyllä siinä sydänalasta otti useamminkin, kun kuuli sen kumahduksen, kun pää löi lattiaan. Silti tuo on hengissä ja hyvinvoiva poikanen.

 

Huomaa, että teillä on vain se 1 lapsi. Neuroottista vouhotusta ja kärpäsestä tehdään härkänen. Jos joka kolhulta meinaatte säästyä niin kovin on hankala tie edessä. Kannattis kehittää omia toimintamalleja ettei lapsesta kasva totaalisesti hyysätty, koko perhettä pompottava natiaisten joka saa perheessä aikaan sirkuksen pienistäkin asioista. Nimittäin siihen ne lapset vouhottavilla vanhemmilla oppii jos normaaleistakin asioista tehdään kauhee hässäkkä. Kolhuja sattuu, ne kuuluvat elämään.

 

Tallit normijuttuja. Kuulivat elämään. Mutta aika iso lapsi teillä vielä pinniksessä ellette oo jo laitoja poistanu. Meillä tossa iässä kiipeiltiin jo kaiteen yli.