Lapsi ei viihdy päiväkodissa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SadMom
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

SadMom

Vieras
Täällä äiti jolla on tosi kurja fiilis.... poikani, 4 vuotta, on jo reilun vuoden ollut päiväkodissa, ja tähän saakka onkin mennyt ihan ok, mutta viimeaikoina on ilmennyt ettei halua mennä sinne enää, jää itkeskelemään, kertoo päivän päätteksi on on ollut kurja päivä jne. Hoitopäiviä pojalla on max. neljä viikossa ja päivien pituus on enimmillään 6 tuntia, joten pitkiä päiviä ei ole. Veljensä on toisella osastolla samassa päiväkodissa ja viihtyy huippuhyvin. Nyt painiskelen vaikeiden tunteiden kanssa, tekee pahaa jättää lapsi paikkaan jossa tiedän ettei hän viihdy. Itkien on jäänyt ikkunaan perääni katsomaan :(...
Olen keskustellut asiasta hoitajien kanssa, he sanovat etteivät huomaa lapsessa merkkejä siitä etteikö viihtyisi. Mitä tällaisessa tilanteessa voisi tehdä? Päiväkodin vaihto ei kai asiaa ratkaise, en edes tiedä onnistuisiko se täällä noin vaan. Onko kenelläkään antaa vertaistukea?
 
Sun täytyy nyt jutella pojan kanssa ja saada urkittua selville onko tapahtunut jotain miksi hän ei halua mennä sinne.
Onko kaverit siirtyneet toiseen osastoon , onko samanikäisiä leikkikavereita, kiusataanko onko hoitajia vaihtunut jne. Syy voi olla myös jokin ihan "pikkujuttu" esim. haluaisi käydä vessassa yksin silloin kun siellä ei ole toisia. Voi olla että häneltä vaaditaan nyt jo enemmän omatoimisuutta kuin viime vuonna ja se on raskasta. Syy voi olla melkein mikä vaan eli juttele pojan kanssa ja anna hänen kertoa itse mikä hätänä älä ehdottele itse syitä ja laita sanoja suuhun.
 
Onko mahdollista siirtää veljen kanssa samaan ryhmään? Näkevätkö/onko heillä aikaa hoitopäivän aikana leikkiä yhdessä?
Meillä sama ongelma likan kanssa tykkää kyllä olla, mutta jos tietty hoitaja on vuorossa näkee heti reippaassa tytössä muutoksen. perjantaina tämä hoitaja sanoi että meidän likka on herkkä, jos hän komentaa yhtään tiukempaan sävyyn alkaa itkemään.
Ei ole koko aikna pitänyt ko hoitajasta ja jokin aika sitten kertoi että on ollut tosi kivaa pk:ssa, kun täti x on lomalla.
Tämä syksy on ollut hankala lapsi ryhmässä vain kaksi vanhaa kaveria muut uusia, henkilökunnasta 3/6 lähtenyt ja tullut kaksi uutta hoitajaa joista toinen oli kyllä jo vanha tuttu palasi mammmalomalta takasin.
Onnekis on yksi hoitaja josta selvästi pitää ja käy aina menne tullen halaamassa.
Suurin muutos meillä taisi olla se että isoveli joka on ollut tähän asti tuki ja turva siirtyi eskariin syksyllä eikä ole enään siinä "lähellä2 hoitopäivän aikana.
 
Meillä samanlainen tilanne.Poika ei viihdy hoidossa yhtään.
Olen sen verran saanut nyhdättyä syytä pojalta,että aiemmin häntä oli kiusattu ja pelkäsi erästä poikaa. Oma poikani on todella ujo ja arka, ei uskalla laittaa vastaan tälle kiusaajalle eikä uskalla kertoa aikuisille tästä.
Tämä on kyllä nyt loppunut,koska kerroin aikuisille tästä ja he ottivat asian hoitaakseen.
Nyt poikaa pelottaa aamukokoukset...koska on ujo, ei millään haluaisi "esiintyä" aamukokouksissa. Kokee sen painostuksena,kun kaikki kehottavat kertomaan jotain omia juttuja tms.
Ei myöskään löydä kavereita ryhmästä,koska muut pojat ovat liian rajuja hänen kaverikseen ja tytöt leikkivät tyttöjen juttuja. Mutta aikuiset patistavat väkisin poikaa muiden kanssa leikkiin ja se on pojasta ahdistavaa. Minua ärsytti suunnattomasti kun eräs aikuinen kovalla äänellä pojalleni toitotti että " ei aina voi vaan olla yksin...ei tääl maailmassa pärjää yksin! " argh...en sanonut poikani kuullen mitään hänelle, mutta nieleskelin kiukkuani. Minun mielestä tuo jos mikä on painostusta eikä lapsi ( 4v ) ymmärrä tuollaisia juttuja.

Olen itsekkin tosi väsynyt tähän. Järjetön huono omatunto vaivaa,koska joudun viemään väkisin lastani hoitoon joka on sille ilmiselvästi vastenmielistä,jopa pelottavaa. Ihan kauhea tilanne, tulee tunne että aiheutan jo lapselle jotain traumoja,kun äiti ei suojele moisilta vaan vie suden suuhun...
 
Meillä kanssa tosin lapsi on hieman reilu 2v... Sanoo, että yks hoitotäti on ilkee, mutta tiedä sitten onko omaa puhetta tjms.. :/ Se hoitotäti muuten on tosi kiltti ja mukava, enkä ole ikinä kuullut, että edes ääntään korottaisi. Pitäisikö kysyä, että onko tarhassa tapahtunut jotain outoa? Lapsi sanoo, että oli huono päivä ja mieli on kovin huono ja kyselee "äiti, ei kai tänään tarhaan?" "minä en halua tarhaan" "onko pakko mennä töihin?". :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaatausta:
Meillä samanlainen tilanne.Poika ei viihdy hoidossa yhtään.
Olen sen verran saanut nyhdättyä syytä pojalta,että aiemmin häntä oli kiusattu ja pelkäsi erästä poikaa. Oma poikani on todella ujo ja arka, ei uskalla laittaa vastaan tälle kiusaajalle eikä uskalla kertoa aikuisille tästä.
Tämä on kyllä nyt loppunut,koska kerroin aikuisille tästä ja he ottivat asian hoitaakseen.
Nyt poikaa pelottaa aamukokoukset...koska on ujo, ei millään haluaisi "esiintyä" aamukokouksissa. Kokee sen painostuksena,kun kaikki kehottavat kertomaan jotain omia juttuja tms.
Ei myöskään löydä kavereita ryhmästä,koska muut pojat ovat liian rajuja hänen kaverikseen ja tytöt leikkivät tyttöjen juttuja. Mutta aikuiset patistavat väkisin poikaa muiden kanssa leikkiin ja se on pojasta ahdistavaa. Minua ärsytti suunnattomasti kun eräs aikuinen kovalla äänellä pojalleni toitotti että " ei aina voi vaan olla yksin...ei tääl maailmassa pärjää yksin! " argh...en sanonut poikani kuullen mitään hänelle, mutta nieleskelin kiukkuani. Minun mielestä tuo jos mikä on painostusta eikä lapsi ( 4v ) ymmärrä tuollaisia juttuja.

Olen itsekkin tosi väsynyt tähän. Järjetön huono omatunto vaivaa,koska joudun viemään väkisin lastani hoitoon joka on sille ilmiselvästi vastenmielistä,jopa pelottavaa. Ihan kauhea tilanne, tulee tunne että aiheutan jo lapselle jotain traumoja,kun äiti ei suojele moisilta vaan vie suden suuhun...


Meillä oli samankaltainen tilanne, tyttö halusi leikkiä poikien kanssa ja viime keväänä oli poika porukka joka ottikin tytön aina leikkeihn mukaan kävivät jopa pyytämässä (nyt ovat kaikki siirtyneet eskariin). Henkilökunta kumminkin patisti ja ohjasivat likkaa aina tyttöjen leikkeihin.
Keväällä sielllä oli käynyt KETO joka oli kysynyt miksi tyttö ei saa mennä leikkimään poikien kanssa jos se sujuu ongelmitta. Oli kuulemma kieltänyt henkilökuntaa ohjaamasta likkaa tyttöjen leikkeihin jos leikkii mielummin poikien kanssa. Yksi hoitajista kertoi minulle , kun menin hakemaan tyttöä ja näin ja kulin että kotileikeissä oli tyttöjä leikkimässä menin tietty kurkkaamaan onko likka siellä niin hoitaja tuli ja sanoi että teidän tyttö leikkii poikien kanssa autoilla lepparissa. Ja samalla kertoi tämän keton vierailusta ja siitä että heitä nimenomaan kiellettiin ohjaamasta tyttöä tyttöjen leikkeihin jos viihtyy poikien seurassa paremmin ja leikit sujuu hienosti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Meillä kanssa tosin lapsi on hieman reilu 2v... Sanoo, että yks hoitotäti on ilkee, mutta tiedä sitten onko omaa puhetta tjms.. :/ Se hoitotäti muuten on tosi kiltti ja mukava, enkä ole ikinä kuullut, että edes ääntään korottaisi. Pitäisikö kysyä, että onko tarhassa tapahtunut jotain outoa? Lapsi sanoo, että oli huono päivä ja mieli on kovin huono ja kyselee "äiti, ei kai tänään tarhaan?" "minä en halua tarhaan" "onko pakko mennä töihin?". :'(

Kyllä mä kysyisin. Ainakin kertoisin ettei tule mielellään hoitoon jne.
Mua kaduttaa vieläkin,kun en heti tajunnut tuota poikani kiusaamisjuttua. Luulin pojan narraavan vaan mua, mutta isossa ryhmässä aikuisetkaan ei aina huomaa mitä tapahtuu. Sitten kun puhuin asiasta, ottivat "silmän alle" tämän kiusaajapojan ja tottahan se mun poika puhui. Kiusasi sillä tavalla salaa muita lapsia,oli ikäänkuin boss...you know..
 
Alkuperäinen kirjoittaja iipa:
Alkuperäinen kirjoittaja harmaatausta:
Meillä samanlainen tilanne.Poika ei viihdy hoidossa yhtään.
Olen sen verran saanut nyhdättyä syytä pojalta,että aiemmin häntä oli kiusattu ja pelkäsi erästä poikaa. Oma poikani on todella ujo ja arka, ei uskalla laittaa vastaan tälle kiusaajalle eikä uskalla kertoa aikuisille tästä.
Tämä on kyllä nyt loppunut,koska kerroin aikuisille tästä ja he ottivat asian hoitaakseen.
Nyt poikaa pelottaa aamukokoukset...koska on ujo, ei millään haluaisi "esiintyä" aamukokouksissa. Kokee sen painostuksena,kun kaikki kehottavat kertomaan jotain omia juttuja tms.
Ei myöskään löydä kavereita ryhmästä,koska muut pojat ovat liian rajuja hänen kaverikseen ja tytöt leikkivät tyttöjen juttuja. Mutta aikuiset patistavat väkisin poikaa muiden kanssa leikkiin ja se on pojasta ahdistavaa. Minua ärsytti suunnattomasti kun eräs aikuinen kovalla äänellä pojalleni toitotti että " ei aina voi vaan olla yksin...ei tääl maailmassa pärjää yksin! " argh...en sanonut poikani kuullen mitään hänelle, mutta nieleskelin kiukkuani. Minun mielestä tuo jos mikä on painostusta eikä lapsi ( 4v ) ymmärrä tuollaisia juttuja.

Olen itsekkin tosi väsynyt tähän. Järjetön huono omatunto vaivaa,koska joudun viemään väkisin lastani hoitoon joka on sille ilmiselvästi vastenmielistä,jopa pelottavaa. Ihan kauhea tilanne, tulee tunne että aiheutan jo lapselle jotain traumoja,kun äiti ei suojele moisilta vaan vie suden suuhun...


Meillä oli samankaltainen tilanne, tyttö halusi leikkiä poikien kanssa ja viime keväänä oli poika porukka joka ottikin tytön aina leikkeihn mukaan kävivät jopa pyytämässä (nyt ovat kaikki siirtyneet eskariin). Henkilökunta kumminkin patisti ja ohjasivat likkaa aina tyttöjen leikkeihin.
Keväällä sielllä oli käynyt KETO joka oli kysynyt miksi tyttö ei saa mennä leikkimään poikien kanssa jos se sujuu ongelmitta. Oli kuulemma kieltänyt henkilökuntaa ohjaamasta likkaa tyttöjen leikkeihin jos leikkii mielummin poikien kanssa. Yksi hoitajista kertoi minulle , kun menin hakemaan tyttöä ja näin ja kulin että kotileikeissä oli tyttöjä leikkimässä menin tietty kurkkaamaan onko likka siellä niin hoitaja tuli ja sanoi että teidän tyttö leikkii poikien kanssa autoilla lepparissa. Ja samalla kertoi tämän keton vierailusta ja siitä että heitä nimenomaan kiellettiin ohjaamasta tyttöä tyttöjen leikkeihin jos viihtyy poikien seurassa paremmin ja leikit sujuu hienosti.

No,onneksi teidän tyttö saa nyt sitten olla niissä puuhissa,mitkä häntä kiinnostaa. :) Meidän pojan kohdalla kun on niin,että haluaisi leikkiä poikaleikkejä, mutta ei uskalla mennä poikien mukaan leikkiin,kun ovat todella rajuja välillä.
Kunpa saisi jostain jotain rohkaisupulveria pojalle. Mä niin kovasti koetan kannustaa sitä ja tsempata leikkeihin mukaan, mutta ei kai perusluonnetta ( ujoutta ) vaan voi muuttaa.
 
:o Ihanko totta päiväkodeissa on tyttöjen ja poikien leikit erityisesti ja leikit rajataan sukupuolen mukaan. Mä en voisi hyväksyä sellaista.

Kyllä vaan omassa ryhmässä poikani leikkii niin tyttöjen ja poikien kanssa. Tietty on ne tietyt tytöt ja tietyt pojat, mutta kuitenkin. Esim eilen hain pojan pois, niin hän oli pelaamasta tytön kanssa sählyä. Toisena päivänä pojat leikkivät lääkäriä kaksin. Meillä oikein on leikkimisen opettelua pienissä ryhmissä: kotileikkiä, lääkärileikkiä, kauppaleikkiä, jne. Toki mulla on pieni poika, jolle ei ole vielä iskostettu sukupuolirajoja...
 
Alkuperäinen kirjoittaja harmaatausta:
Alkuperäinen kirjoittaja PipariSuu:
Meillä kanssa tosin lapsi on hieman reilu 2v... Sanoo, että yks hoitotäti on ilkee, mutta tiedä sitten onko omaa puhetta tjms.. :/ Se hoitotäti muuten on tosi kiltti ja mukava, enkä ole ikinä kuullut, että edes ääntään korottaisi. Pitäisikö kysyä, että onko tarhassa tapahtunut jotain outoa? Lapsi sanoo, että oli huono päivä ja mieli on kovin huono ja kyselee "äiti, ei kai tänään tarhaan?" "minä en halua tarhaan" "onko pakko mennä töihin?". :'(

Kyllä mä kysyisin. Ainakin kertoisin ettei tule mielellään hoitoon jne.
Mua kaduttaa vieläkin,kun en heti tajunnut tuota poikani kiusaamisjuttua. Luulin pojan narraavan vaan mua, mutta isossa ryhmässä aikuisetkaan ei aina huomaa mitä tapahtuu. Sitten kun puhuin asiasta, ottivat "silmän alle" tämän kiusaajapojan ja tottahan se mun poika puhui. Kiusasi sillä tavalla salaa muita lapsia,oli ikäänkuin boss...you know..


Pitääkin ottaa tänään puheeksi asia. Voi hyvin olla, että tämä hoitotäti on ollut silmät ristissä jossain asiassa ja toiminut lapseni mielestä epäoikeudenmukaisesti ja siksi on ottanut noinkin paljon nokkiinsa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja voi itku:
että mun käy sääliks noi lapset jotka joutuu viettään nois laitoksissa lyhyen lapsuusaikansa. :(

Älä suotta kuluta vähäistä energiaasi ainakaan minun lapsiani säälimällä, hukkaan menee. Käytä sekin ylijäänyt energiasi vaikkapa touhuamalla kerrankin jotain kivaa lastesi kanssa, ilman että se pipo kiristää nuppia ;).

 

Yhteistyössä