Mitä mieltä olette, eikös tämäkin ole tietynlasista lapsettomuutta kun toinen haluaa lapsen mutta toinen vastustaa sitä viimeseen hengenvetoon saakka: Meillä tämä menee niin että minä poden kauheata kuumetta mutta mies ei lapsia halua kun ne vie kokonaan vapaa-ajan. Menee kuulema monta vuotta hukkaan kun pitää vahtia mukuloita ja tämä tapaus ei ole enää mikään teini poika eikä kumpikaan olla enää kauhean nuoria..Olen vaan miettinyt asiaa aina itkiessäni et kai tämäkin on omalla tavalla lapsettoman naisen elämää..
lapsettomuutta tämäkin?
- Viestiketjun aloittaja Lumipallo
- Ensimmäinen viesti
vaimoperhonen
Minun mies on kyllä mukana hoidoissa vaikka ei vielä osaakkaan ymmärtää lapsen ihanuutta. Jotenkin se on ilmeisesti helpompi naiselle tajuta. Onko sinun miehesi ajatellut asian toista puolta eli sitä mitä kaikkea hyvää & kokemisen arvoista lapsen mukana tulee; hyväksyvä rakkaus ja hyväksyntä esimerkiksi. Lapsi rakastaa vanhempaansa ilman mitään ehtoja.
Itse haluaisin kokea unenlämpimän pikkuisen kädet kaulalla ja märän pusun poskella. Lapsi ei myöskään ole mikään kävelevä idiootti vaan hänen kanssaan voi käydä maailmaa mullistavia keskusteluja maailman tärkimmistä asioista.
Miestä ei tietenkään kannata painostaa, mutta mielestäni hyvään parisuhteeseen kuuluu avoin keskustelu. Sekä monesti myös joutuu omista mielipiteistään joustamaan puolin ja toisin.
Voimia!
Itse haluaisin kokea unenlämpimän pikkuisen kädet kaulalla ja märän pusun poskella. Lapsi ei myöskään ole mikään kävelevä idiootti vaan hänen kanssaan voi käydä maailmaa mullistavia keskusteluja maailman tärkimmistä asioista.
Miestä ei tietenkään kannata painostaa, mutta mielestäni hyvään parisuhteeseen kuuluu avoin keskustelu. Sekä monesti myös joutuu omista mielipiteistään joustamaan puolin ja toisin.
Voimia!
On se lapsettomuutta. Minkä ikäisiä olette ja milloinka miehesi arvelisi olevansa valmis? Oletko itse valmis odottamaan ja katsomaan josko mies muuttaa mielensä (myös siihen suuntaan että ei nyt vielä vaan vuoden kuluttua ja vuoden päästä sama juttu)? Syitä löytyy miksi ei vauva ole tervetullut.
Kannattaa miettiä ainakin jos olet jo ´kolmekymppinen, että haluatko suhteeseen jäädä. Vuosia kuluu hukkaan ja uutta miestä ei välttämättä heti löydy. Riskeeraat omat mahdollisuutesi. Mies sitten saattaa neljänkympin tienoilla huomat, että perhe olisi mukava, vaihto nuorempaan ja hdelmällisempään. Et olisi ainoa, jolle noin kävisi.
Vaikea on päästää irti suhteesta mutta jos teillä perusasioisa eri tavoitteet (mies ehkä valmis vuosien päästä), niin mieti todella mitä haluat elämältä ja mitä voit yrittää tehdä. Ettet myöhemmin katuisi.
Kannattaa miettiä ainakin jos olet jo ´kolmekymppinen, että haluatko suhteeseen jäädä. Vuosia kuluu hukkaan ja uutta miestä ei välttämättä heti löydy. Riskeeraat omat mahdollisuutesi. Mies sitten saattaa neljänkympin tienoilla huomat, että perhe olisi mukava, vaihto nuorempaan ja hdelmällisempään. Et olisi ainoa, jolle noin kävisi.
Vaikea on päästää irti suhteesta mutta jos teillä perusasioisa eri tavoitteet (mies ehkä valmis vuosien päästä), niin mieti todella mitä haluat elämältä ja mitä voit yrittää tehdä. Ettet myöhemmin katuisi.
Täytyy myöntää että olen itsekkin miettinyt myös eron mahdollisuutta, mutta pitkästä suhteesta ei enää niin helposti vaan lähdetä. olen 30 vee. Ja kauhiasti lapsia rakastan...miehen mukaan lapsissa on liikaa hommaa ja se sitoo liikaa..ei valmis varmaankaan tämän elämän aikana. Vieraitten lapset viellä menettelee mutta omat hui! Tämmöset asiat on aina vaan niin hankalia ratkaista, periaatteessa asetelma on joko mies tai lapset...ja se uuden löytäminen voi ollakkin hankalaa...mutta minä toivotan teille kaikille jotka haluatte oman lapsen paljon onnea hoitoihin ja kaikkeen mitä siihen kuuluu =) :flower: Ja nauttikaa jossain vaiheessa sitten uurastuksenne sadosta :flower:
tuossa yläpuolella "minä" puhui asiaa. Jos itse haluat lapsia mutta miehesi ei "ikinä", niin ei siihen montaa ratkaisua ole. :/ Toivottavasti joskus pääset nauttimaan raskaudesta ja äitiydestä. 
Voi sua... lapsettomuuttahan tuo on, sille kun voi olla niin monta syytä, surullisia kaikki...
Toivottavasti pystytte keskustelemaan asioista avoimesti. Minulla olisi seuraavanlainen näkökulma: onko miehesi koskaan tullut ajatelleeksi, että voisi menettää sinut ollessaan niin ehdoton lapsiasian kanssa? En nyt tarkoita, että sinun pitäisi armotta laittaa mies seinää vasten tyyliin minä tai vapaa ja huoleton lapseton elämä. Vähän lievemmilläkin keinoilla saat varmasti ilmaistua, että absoluuttinen vapaus ei nytkään toteudu, kun hän on kuitenkin jo sinuun sitoutunut. Miehesi varmasti haluaa tehdä sinut onnelliseksi, mutta tosiasia on kuitenkin se, että yksi ihminen harvoin riittää toiselle elämän sisällöksi. Toivottavasti miehesi ymmärtäisi ajoissa, että lapsi saattaisi olla muutakin kuin voimia vievä riippakivi!
Toivottavasti pystytte keskustelemaan asioista avoimesti. Minulla olisi seuraavanlainen näkökulma: onko miehesi koskaan tullut ajatelleeksi, että voisi menettää sinut ollessaan niin ehdoton lapsiasian kanssa? En nyt tarkoita, että sinun pitäisi armotta laittaa mies seinää vasten tyyliin minä tai vapaa ja huoleton lapseton elämä. Vähän lievemmilläkin keinoilla saat varmasti ilmaistua, että absoluuttinen vapaus ei nytkään toteudu, kun hän on kuitenkin jo sinuun sitoutunut. Miehesi varmasti haluaa tehdä sinut onnelliseksi, mutta tosiasia on kuitenkin se, että yksi ihminen harvoin riittää toiselle elämän sisällöksi. Toivottavasti miehesi ymmärtäisi ajoissa, että lapsi saattaisi olla muutakin kuin voimia vievä riippakivi!
\
Ja se kannatti. Toivon, ettei kukaan nainen tuhlaa aikaansa tuollaisessa seurustelussa jos lasta todella haluaa. Lapsi on vielä ihanampi kuin osaat odottaakaan...
Uuden löytäminen voi olla aluksi hankalaa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole jos lapsen ja perheeen todella haluat.
Lapsen hankintaa mies voi lykätä, mutta nainen ei loputtomiin. Toki painostaminen´ei kannata ja ei tuota tulosta, mutta jossain on vikaa, jos ei lasta halua kolmikymppisenä. Ainakin juuri tässä tapauksessa, teillä on eri odotukset elämältä. Mies voi tosiaan odotella ja kuulostella mutta naisena aika on rajallinen.
Parempi lähteä nyt kuin viiden-kymmenen vuoden päästä. Itse olin samassa tilanteessa, ja kun sitten oli vaihtoehtona seurustelu sellaisenaan, miehen ura ja "ei lapsia ainakaan vuosiin", en uskaltanut juuri 30-v. enää riskeerata. Erityisesti kun jo alkoi olla siinä vaiheessa että tosiaan halusi sen lapsen. Vaikea oli lähteä, mutta se oli ainoa vaihtoehto jos realistisesti halusin lapsen.Alkuperäinen kirjoittaja 24.10.2005 klo 14:53 lumipallo kirjoitti:
Ja se kannatti. Toivon, ettei kukaan nainen tuhlaa aikaansa tuollaisessa seurustelussa jos lasta todella haluaa. Lapsi on vielä ihanampi kuin osaat odottaakaan...
Uuden löytäminen voi olla aluksi hankalaa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole jos lapsen ja perheeen todella haluat.
Lapsen hankintaa mies voi lykätä, mutta nainen ei loputtomiin. Toki painostaminen´ei kannata ja ei tuota tulosta, mutta jossain on vikaa, jos ei lasta halua kolmikymppisenä. Ainakin juuri tässä tapauksessa, teillä on eri odotukset elämältä. Mies voi tosiaan odotella ja kuulostella mutta naisena aika on rajallinen.