Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
lapsettomuustaustaiset adovanhemmat!
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="tiukka, post: 7686349, member: 4751"]</p><p>Olen päätynyt adoptioon lapsettomuuden jälkeen. Aikanaan kävimme lapsettomuushoitoja parin vuoden ajan, koeputkihedelmöityksetkin kahteen kertaan ja pakastettujen siirtoja. Tästä on aikaa nyt kymmenkunta vuotta. Kun päätös hoitojen lopettamisesta oli tehty, askel adoption tielle oli kovin lyhyt, ajallisesti vain muutamia kuukausia, henkisesti asiaa oli prosessoitu jo jonkin aikaa. Adoptio oli ollut mielessä ja olimme ottaneet asioista paljon selvää jo hoitojen loppusuoralla.</p><p></p><p>Nyt, kun olen ollut adoptioäiti jo yli kahdeksan vuotta, lapsettomuusaika ja -tausta tuntuvat varsin kaukaisilta asioilta. Lapsemme ovat 8- ja 6-vuotiaat, adoptoitu Kolumbiasta. </p><p></p><p>Jos ajattelen asiaa vain itseni ja mieheni näkökulmasta, lapsettomuus oli yksi elämänvaihe, joka yhdisti meitä. Kokemukset keskenmenoineen ynnä muineen olivat vaikeita ja kuluttavia, mutta eivät ylivoimaisia. Voin sanoa, että elämäntilanne joka silloin tuntui epäoikeudenmukaiselta ja ahdistavalta, avasikin meille aivan uusia näköaloja ja mahdollisuuksia. Tarkoitan tällä osallisuutta adoptiomaailmassa, uusia ystäviä, mahtavia matkoja lasten synnyinmaahan, ja sokerina pohjalla tietysti ihanat lapset, jotka haastavat vanhoja vanhempiaan jatkuvasti pysymään nuorena ja virkeänä.</p><p></p><p>Lastemme näkökulmasta adoptio on ollut meillä aina avoin asia. Lapset ovat saaneet kysyä ja ovat saaneet vastauksia. Kumpikin käsittelee taustojaan persoonalleen tyypillisellä tavalla. Meidän vanhempien rooli on olla tukena, sylinä, kuuntelevana korvana ja ehkä joskus rahoittamassa juurimatkoja. Kolumbia ja syntymävanhemmat vilahtelevat puheissa välillä päivittäin, välillä on pitkiä hiljaisuuksia.</p><p></p><p>Jotenkin ajatus siitä, että pitäisi kaiken tämän ihanan, vaiherikkaan elämän kultaisessa keski-iässä vielä surra lapsettomuutta, tuntuu täysin absurdilta. Se vaihe oli ja meni, meille ei tullut biologisia lapsia mutta tulipa adoptiolapsia. Naisena en tunne jääneeni vähemmälle tai osattomaksi mistään - ehkä olen tässä asiassa hyvällä itsetunnolla varustettu ja naiseus ja äitiys ovat minusta paljon enemmän kuin raskaus ja synnytys. Koen, että parisuhteemme on myös vahva ja kannatteleva, adoptio kokemuksena voi lähentää puolisoita ja niin meille on minun mielestäni käynyt.</p><p></p><p>Ymmärrän ketjun aloittajaa hyvin. Olenhan käynyt aikoinani nuo syöverit, itkut ja epäilykset. Juuri siksi halusinkin vastata; kun antaa itselleen luvan surra ajallaan, sen jälkeen on mahdollisuus nousta ja katsoa elämää eteen päin, ottaa vastaan elämä sellaisena kuin se tulee. Minä en olisi minä ilman elämänhistoriaani, josta olen ylpeä ja onnellinen.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="tiukka, post: 7686349, member: 4751"] Olen päätynyt adoptioon lapsettomuuden jälkeen. Aikanaan kävimme lapsettomuushoitoja parin vuoden ajan, koeputkihedelmöityksetkin kahteen kertaan ja pakastettujen siirtoja. Tästä on aikaa nyt kymmenkunta vuotta. Kun päätös hoitojen lopettamisesta oli tehty, askel adoption tielle oli kovin lyhyt, ajallisesti vain muutamia kuukausia, henkisesti asiaa oli prosessoitu jo jonkin aikaa. Adoptio oli ollut mielessä ja olimme ottaneet asioista paljon selvää jo hoitojen loppusuoralla. Nyt, kun olen ollut adoptioäiti jo yli kahdeksan vuotta, lapsettomuusaika ja -tausta tuntuvat varsin kaukaisilta asioilta. Lapsemme ovat 8- ja 6-vuotiaat, adoptoitu Kolumbiasta. Jos ajattelen asiaa vain itseni ja mieheni näkökulmasta, lapsettomuus oli yksi elämänvaihe, joka yhdisti meitä. Kokemukset keskenmenoineen ynnä muineen olivat vaikeita ja kuluttavia, mutta eivät ylivoimaisia. Voin sanoa, että elämäntilanne joka silloin tuntui epäoikeudenmukaiselta ja ahdistavalta, avasikin meille aivan uusia näköaloja ja mahdollisuuksia. Tarkoitan tällä osallisuutta adoptiomaailmassa, uusia ystäviä, mahtavia matkoja lasten synnyinmaahan, ja sokerina pohjalla tietysti ihanat lapset, jotka haastavat vanhoja vanhempiaan jatkuvasti pysymään nuorena ja virkeänä. Lastemme näkökulmasta adoptio on ollut meillä aina avoin asia. Lapset ovat saaneet kysyä ja ovat saaneet vastauksia. Kumpikin käsittelee taustojaan persoonalleen tyypillisellä tavalla. Meidän vanhempien rooli on olla tukena, sylinä, kuuntelevana korvana ja ehkä joskus rahoittamassa juurimatkoja. Kolumbia ja syntymävanhemmat vilahtelevat puheissa välillä päivittäin, välillä on pitkiä hiljaisuuksia. Jotenkin ajatus siitä, että pitäisi kaiken tämän ihanan, vaiherikkaan elämän kultaisessa keski-iässä vielä surra lapsettomuutta, tuntuu täysin absurdilta. Se vaihe oli ja meni, meille ei tullut biologisia lapsia mutta tulipa adoptiolapsia. Naisena en tunne jääneeni vähemmälle tai osattomaksi mistään - ehkä olen tässä asiassa hyvällä itsetunnolla varustettu ja naiseus ja äitiys ovat minusta paljon enemmän kuin raskaus ja synnytys. Koen, että parisuhteemme on myös vahva ja kannatteleva, adoptio kokemuksena voi lähentää puolisoita ja niin meille on minun mielestäni käynyt. Ymmärrän ketjun aloittajaa hyvin. Olenhan käynyt aikoinani nuo syöverit, itkut ja epäilykset. Juuri siksi halusinkin vastata; kun antaa itselleen luvan surra ajallaan, sen jälkeen on mahdollisuus nousta ja katsoa elämää eteen päin, ottaa vastaan elämä sellaisena kuin se tulee. Minä en olisi minä ilman elämänhistoriaani, josta olen ylpeä ja onnellinen. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ÄITI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Englannin politiikan ensimmäinen muutos, Ruanda - kuvio on loppu
Tänään 00:29
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Ei taida mies olla tosissaan
Eilen 23:04
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Selänteellä raha ja kusi noussut päähän
Eilen 21:20
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Suomessa lakkoiltiin, yritetään kaataa lait ja säännökset joilla voimme puolustautua venäjältä-kestääkö USA vasemmisto valtansa menettämisen
Eilen 19:06
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Muista että, et nauti Persu`s Makeis Sekoomuksesta, vaan se nauttii sinusta. Sinä et syö sitä, vaan se syö sinut.
Eilen 18:02
vierailija
13 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula: "Biden vaikutti ABC:n haastattelussa itsekeskeiseltä, narsistiselta – jopa trumpmaiselta"
Eilen 17:36
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Sannan saavutuksista kertovan kirjan julkaisu peruttu :-(
Eilen 17:22
vierailija
15 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Ei häviä Putin, ei häviä persut
Eilen 17:21
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Englannin politiikan ensimmäinen muutos, Ruanda - kuvio on loppu
Started by vierailija
Tänään 00:29
Luettu: 67
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Ei taida mies olla tosissaan
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
3.
Englannin politiikan ensimmäinen muutos, Ruanda - kuvio on loppu
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
4.
K/B-komposti
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
5.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
6.
Sannan saavutuksista kertovan kirjan julkaisu peruttu :-(
Latest: vierailija
24 min sitten
Aihe vapaa
7.
Kysely: Suomalaisten enemmistön mielestä hallitus on epäonnistunut etenkin sote-asioissa
Latest: vierailija
27 min sitten
Aihe vapaa
8.
Brittikonservatiivien romahdut - Kansalaisia kurittaneen talouspolitiikan kosto briteiltä, ottakaa Orpo ja Purra onkeenne
Latest: vierailija
Tänään 03:58
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
lapsettomuustaustaiset adovanhemmat!
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu