Myös kaksplussan lapsettomuus-puolella voi tutustua asiaan. Ehkäpä sieltä löytyy joku, jolla vastaava diagnoosi. Itselläni ei, vaan selittämätön lapsettomuus oli meillä. Saattaa olla, että jos ei ole muuta vikaa kuin ovulaatio tarvii apuja, saatat saada clomifen-kuurin ilman muita lapsettomuushoitoja. Mutta riippunee iästäkin ja monesta muusta tekijästä, joita en oikein tunne kun oli erilainen tapaus. Meidän tapauksessa söin clomifenia inseminaatiohoitoa varten, ei tullut sivuoireita minulle. Sitten kun ultralla nähtiin yhden follikkelin kasvaneen riittävän suureksi, sain reseptin ja opetuksen pistokseen (en muista nimeä), jolla follikkeli irtosi 48 tunnin kuluttua. Silloin mies kävi antamassa siemennestenäytteen, joka "pestiin" niin että tuli parhaat mahdolliset uimarit, vaikka alunperinkin se oli hyvälaatuinen. Tämä sitten siirrettiin kohtuuni, mikä ei sattunut. Mikäli on tiputteluvuotoa tai muuten lyhyt kierto, voi vielä saada loppukiertoon emättimeen laitettavan lääkkeen, jonka nimeä en myöskään muista...ei oireita siitäkään, sotkuista vain oli.
Clomifen ei ensimmäisen kerran jälkeen enää kasvattanutkaan follikkelia, joten kahdella toisella kerralla sen sijaan söin femaria (vaikka jos googlaat sen, se on alunperin syövän hoidossa käytetty lääke) ja se toimi. Meillä ei kolme inseminaatiota auttanut, joten siirryttiin koeputkihedelmöitykseen.
Koeputkihedelmöitys meillä tehtiin niin, että ensin pistettiin yksi lääke, jolla tuli keinotekoiset vaihdevuodet. Nollattiin siis lähtötilanne. Tämän jälkeen pistettiin muistaakseni pari viikkoa lääkettä, joka kasvattaa useampia follikkeleita. Harmillista, etten muista oikein minkään lääkkeen nimeä, mutta tämä oli samanlainen kuin diabeetikkojen kynä, todella helppo käyttää siis. Tästä voi tulla enemmän sivuoireita, koska hormonimäärät jo isompia. Lisäksi tulee ihan, miten sen nyt sanoisi, fyysisiä oireita kun ovulaatio voi olla tavallaan vaikka 15-kertainen. Liikuntaa pitää loppuvaiheessa vähentää, ei saa esim. tärähdellä, ettei tule munasarjojen kiertymää. Minulla ei ollut mitään ongelmaa ja koiran lenkitin vielä munasolujen keräysaamuna, mutta turvonnut olo oli. Kun follikkelitilanne oli havaittu hyväksi, piti taas kotona pistää se follikkelien irrotus-piikki, sitten tietyn ajan kuluttua mentiin sairaalaan sovittuna aikana, mies vei näytteen ja minulta kerättiin munasolut.
Munasolut kerättiin hereillä ollessa, miehen sai pitää kädestä ja halutessaan sai rauhoittavaa. Kipulääkettä myös sai. Sattui jonkin verran, mutta ei pahasti, vähemmän kuin hammaslääkärissä. Minua ennen operaatiossa käyneellä sama juttu. Minun jälkeeni oli kuitenkin toinen, johon sattui paljon - en tiedä mistä asia riippuu ja kuinka yleistä se on. Tosiaan julkisella oli vain verhot välissä odotus/toipumistilan sängyillä, siksi tiedän toistenkin tuntemuksista.
Kerätyt munasolut hedelmöitetään ja mikäli ne kehittyvät alkioiksi, yksi siirretään (ei satu, ehkä vähän kirpaisee) ja loput pakastetaan. Kohdun limakalvon tueksi on ne yllä mainitsemani emättimeen laitettavat lääkkeet kuukautisiin asti tai mikäli raskaus onnistuu, pidempään.
Tästä pitkästä sepustuksesta ei varmaan ollut paljon apua, minä kuulun nimittäin niihin onnekkaisin joille ei sivuoireita tullut, enkä nimiäkään muista.
