Lapsettomuuden mahdollisuus pelottaa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja toivottavasti joskus äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

toivottavasti joskus äiti

Vieras
Olemme mieheni kanssa kolmekymppisiä.

Keväällä päätimme, että meille saa tulla vauva. Sitä ennen meillä oli yksi yllätysraskaus, joka johti varhaiseen keskenmenoon.

Nyt takana on kaksi yrityskiertoa, vielä ilman tulosta. Minua on alkanut pelottaa mahdollinen lapsettomuus. Olen kuitenkin kerran tullut raskaaksi, mutta entä jos en koskaan saa kokea äitiyttä. Täytin vasta 30 vuotta. Nyt olisin valmis tulemaan äidiksi.

Toinen ongelma on, että mieheni lähtee pian vajaaksi vuodeksi työkomennukselle toiselle paikkakunnalle, ja näemme vain viikonloppuisin. Saammeko edes lasta aikaiseksi, kun näemme niin harvoin...

Onko täällä muita samanlaisia murehtijoita linjoilla? Ajattelen ehkä liikaa asioita, ja teen niistä ongelmia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja toivottavasti joskus äiti;24298981:
Toinen ongelma on, että mieheni lähtee pian vajaaksi vuodeksi työkomennukselle toiselle paikkakunnalle, ja näemme vain viikonloppuisin. Saammeko edes lasta aikaiseksi, kun näemme niin harvoin...

Älä sitä lapsettomuutta murehdi, koska koko suhde kaatuu tuohon.
 
Koska sulla on jo yksi alkanut raskaus alla, niin lapsettomaksi jäämisen todennäköisyys taitaa olla aika pieni. Veikkaan, että tuollaiset pohdinnat on ihan tavallisia niinkin suuren päätöksen jälkeen kuin mitä lapsenteko on. Eihän se realistista ole vasta kahden yrityskierron jälkeen, mutta ihan ymmärrettävää.

Tuo eri paikkakunnilla oleminen saattaa haitata hieman, jos ovulaatio ei satu viikonlopulle. Siihen voi auttaa ovistestit, jotta saatte tähdättyä oikeille päiville. Toisaalta vajaa vuosi on lyhyt aika, vaikka idättäisittekin lapsihaavetta rauhallisemmin.

Mä olen etukäteismurehtija ja suunnittelija, mutta perustelen sen itselleni sillä, että olenpahan sitten henkisesti valmistautunut mahdollisimman moniin vastaan tuleviin tilanteisiin ja haasteisiin.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: HouseOfSleep
[QUOTE="vierailija";24298995]Heh, no ei siihen "tekemiseen" tartte kun sen yhden kerran : ) Ei kannata liikaa stressata vaan asioiden antaa mennä omalla painollaan[/QUOTE]

Olen yrittänyt olla stressaamatta, enkä ole puhunut lapsen yrittämisestä kovin paljon, ettei mieskään vain ottaisi paineita lapsen tekemisestä.

Eihän siihen tarvitse kuin yhden kerran :D Viimeksi ei tarvittu todellakaan kuin yksi ehkäisemätön kerta, ja tulin raskaaksi. Ikävä kyllä se raskaus ei jatkunut.

Ap
 
Mä olin ihan varma että olisi hankala raskautua. Osasyynä tähän oli ultrassa todettu monirakkulaiset munasarjat, jotka tosin johtuivat väärän lääkkeen aiheuttamasta hormonihäiriöstä (prolaktiini nousi kattoon eikä menkkoja juurikaan näkynyt, kipuja oli). Se oli kuitenkin parantunut itsekseen lääkityksen vaihdoksen avulla. Ja jotenkin ajattelin että toivon liikaa, katselin lähipiirin vauvansaantivaikeuksia ja pelkäsin. Mutta sitten raskauduinkin heti ekalla yrityksellä. Meni tosin kesken, mutta uudella yrityksellä onnistui taas heti. Tarkoitukseni on sanoa, että et voi tietää vielä. Olette vasta alussa, ihan piankin voi tärpätä. On turha murehtia etukäteen tuollaista :)

Tsemppiä yritykseen! :flower: Toivottavasti pian tärppää!
 
mulla on jo kaksi lasta,kolmatta en uskalla tehdä koska olen varma ,ettei se voisi olla terve.Niin hyvä tsägä on käynyt ,että sain kaksi tervettä suloista lasta.Ihan aiheellinen tämä pelkoni koska suvussa perinnollistä sairautta. Jotenkin en vaan tajunnut pelätä esikoista odottaessani.Kuopuksen varhaisultrassa olikin jotain häikkää ja loppuraskaus meni panikoidessa. Mutta terve tyttö. Kolmatta en siis uskalla.
 
Tsemppiä sinulle, minäkin kovasti toivoisin että tulisin raskaaksi. Erona sinun tilanteeseesi on se, että minulla on jo ennestään yksi lapsi. Mikään kun ei ole itsestäänselvää :/
 
Koska sulla on jo yksi alkanut raskaus alla, niin lapsettomaksi jäämisen todennäköisyys taitaa olla aika pieni. Veikkaan, että tuollaiset pohdinnat on ihan tavallisia niinkin suuren päätöksen jälkeen kuin mitä lapsenteko on. Eihän se realistista ole vasta kahden yrityskierron jälkeen, mutta ihan ymmärrettävää.

Tuo eri paikkakunnilla oleminen saattaa haitata hieman, jos ovulaatio ei satu viikonlopulle. Siihen voi auttaa ovistestit, jotta saatte tähdättyä oikeille päiville. Toisaalta vajaa vuosi on lyhyt aika, vaikka idättäisittekin lapsihaavetta rauhallisemmin.

Mä olen etukäteismurehtija ja suunnittelija, mutta perustelen sen itselleni sillä, että olenpahan sitten henkisesti valmistautunut mahdollisimman moniin vastaan tuleviin tilanteisiin ja haasteisiin.

Minä olen ehkä luonteeltani paljonkin sellainen huolehtija/murehtija. Pitäisi vaan osata antaa mennä, eikä murehtia... :D

Tämä vauvanyritys on kuitenkin todella kutkuttavan jännittävää :) Toivottavasti meille vielä pieni nyytti suodaan <3
 
Mä olin ihan varma että olisi hankala raskautua. Osasyynä tähän oli ultrassa todettu monirakkulaiset munasarjat, jotka tosin johtuivat väärän lääkkeen aiheuttamasta hormonihäiriöstä (prolaktiini nousi kattoon eikä menkkoja juurikaan näkynyt, kipuja oli). Se oli kuitenkin parantunut itsekseen lääkityksen vaihdoksen avulla. Ja jotenkin ajattelin että toivon liikaa, katselin lähipiirin vauvansaantivaikeuksia ja pelkäsin. Mutta sitten raskauduinkin heti ekalla yrityksellä. Meni tosin kesken, mutta uudella yrityksellä onnistui taas heti. Tarkoitukseni on sanoa, että et voi tietää vielä. Olette vasta alussa, ihan piankin voi tärpätä. On turha murehtia etukäteen tuollaista :)

Tsemppiä yritykseen! :flower: Toivottavasti pian tärppää!

Yritän olla murehtimatta. Pitää olla kärsivällinen, ja yrittää ajatella ihan muita asioita, kuin vauvaa :)
Kiitos! Toivottavasti meillä tärppää vielä tänän vuonna.
 
[QUOTE="30v";24299067]Tsemppiä sinulle, minäkin kovasti toivoisin että tulisin raskaaksi. Erona sinun tilanteeseesi on se, että minulla on jo ennestään yksi lapsi. Mikään kun ei ole itsestäänselvää :/[/QUOTE]

Oletteko yrittäneet jo kauan toista lasta? Saitteko helposti ensimmäisen lapsen?
Tsemppiä teillekin! Toivottavasti meillä molemmilla tärppää pian! :)

Ap
 
Olette yrittäneet kaksi kiertoa. Voi juku, hiukan kärsivällisyyttä. Me olemme tehneet lapsiamme 11vuotta. Ensimmäisen alkuun saattaminen kesti 4v. Monia keskenmenoja ennen sitä. Toinen kuoli vauvana hoitovirheeseen, kolmas lähti lapsettomuuslääkkeillä ja tuleva neljäs spontaanisti.
 
No ette ole kauaa kyllä yrittäny... Jos ei vuoteen tapahdu mitään niin SITTEN voit alkaa huolestua. 9 paria kymmenestä raskautuu vuoden sisällä yrityksestä. Monet raskautuu myös nopeasti keskenmenon jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksi äiti;24301339:
Olette yrittäneet kaksi kiertoa. Voi juku, hiukan kärsivällisyyttä. Me olemme tehneet lapsiamme 11vuotta. Ensimmäisen alkuun saattaminen kesti 4v. Monia keskenmenoja ennen sitä. Toinen kuoli vauvana hoitovirheeseen, kolmas lähti lapsettomuuslääkkeillä ja tuleva neljäs spontaanisti.


Osanottoni lapsenne menetykseen.

Koimme keskenmenon tammikuussa, mutta sen jälkeen oli taas yritys laitettava jäihin toukokuulle asti (meistä johtumattomista syistä).

Tuntuu vain siltä, että meillä ei ole aikaa loputtomiin, sillä olemme jo niin "vanhoja".

Te olette varmasti olleet paljonkin nuorempia aloittaessanne yrityksen?

Ap
 

Yhteistyössä