Lapsettomille!

Haluaisin tietää, että miksi lapsettomat eivät hae adoptiota?? Mitä väliä, onko lapsella omat geenit vai ei, rakkaus lapsiin ei liity mitenkään perimään ja adoptoitua lasta rakastetaan ihan yhtä paljon! Ymmärrän tämän äideiltä, totta kai on hieno kokemus päästä kantamaan, synnyttämään ja imettämään. Mutta miehet! Heillehän on melkein sama, adoptoivatko vai tekevätkö biologisen, eroaa vain siinä, että on itse pannut lapsen alulle ja lapsi saa miehen geenejä.

Ulkomainen adoptio maksaa paljon, mutta niin maksavat lapsettomuushoidotkin ja adoptioon saa nykyään tukea. Kotimainen adoptio voi kestää, mutta niin voi kestää yhtä kauan myös lapsen yrittäminen, mikä ei edes aina onnistu!

Eli miksi ette adoptoi???

 

meillä ainakin sovittiin että biologista yritetään niin kauan kuin voi... seuraava askel olisi ollut adoptio. Toki sitä jokainen haluaa kokea sen raskauden kaikkineen vaivoineen ja kipuineen, unohtamatta ensimmäisä potkuja ym. =)
adoptio on monilla se viimeinen vaihtoehto kun kaikki keinot on käytetty... ei ole huono vaihtoehto kun maailmassa on paljon kodittomia lapsia.. esim. angelina joliehan on hieno esimerkki *hattua nostan hänelle*

 

Meille ei tule biologista lasta ilman hoitoja, sanoi lääkäri. Me olemme päättäneet, että hoitoihin emme lähde. Me olemme ilmoittautuneet halukkaisi adoptiovanhemmiksi. Ensimmäinen neuvontatilaisuus on takana ja odottelemme pääsyä "varsinaiseen " adoptioneuvontaan. Me olemme päätyneet ulkoimaiseen adoptioon jo ikämmekin puolesta. Ja siksi, että haluamme antaa edes yhdelle tai mahdollisesti jopa kahdelle lapselle paremmat mahdollisuudet elämään, kuin mitä omassa kotimaassa olisi mahdollista. Me tiedämme jo nyt, että tulemme rakastamaan lasta yhtä paljon, kuin hän olisi meidän biologinen lapsi.

Lapsettomuuden myöntäminen oli vaikeaa ja tuskaista. Kun selvisimme tästä lapsettomuuden kriisistä, odotamme nyt toiveikkaina adoptioneuvonnan alkua. Uudellamaalla jonot adoptioneuvontaan (infon jälkeen) on n. puoli vuotta. Valitettavasti. No, nyt eksyin aiheesta. Plussaonnea kaikille vauvaa yrittäville ja aurinkoista syksyä kaikille!

-mammutti-

 

Itsekkäistä syistä emme lähteneet adoptioprosessiin ja emme ole aikeissa mennä naimisiin vielä(jota vaaditaan adoptiossa). Meillä on kuitenkin mahiksia luomunakin mut se voi viedä aika kauan ja hoitojen avulla tulosta tuli nopeammin eli meillä on yksi ivf-poika. Jokaisen oma asiahan tuo on. Mies meillä oli enemmän adoptiota vastaan kuin minä. Ehkä jos omaa lasta ei olisi alkanut kuulua hoidoista huolimatta niin olisimme kallistuneet adoptioon..

 

Adoptiolapsen saamiseen ei riitä pelkästään oma halu adoptoida. Sosiaalityöntekijöillä on oma painava sanansa sanottavana asiassa ennen asian käsittelyä lautakunnassa.

 

meillä myös ollaan itsekkäistä syistä päätetty olla adoptoimatta lasta tulevaisuudesta en tiedä jos tosiaan ei omia saada niin ehkä harkitsemme tosin mies on enemmän ollut asiaa vastaan ja minustakin ajatus tuntuu vielä vieraalta.myöskään naimisiin emme aio vielä lähivuosina mennä...

 

Tottakai näin lapsettomana haluaisin edes adoptoida, mutta asia ei ole ollenkaan niin yksinkertaista. Vuosien ja taas vuosien hoitorumban ja lopputtomien pettymysten jälkeen adoptioprosessin pituus pelottaa. Jaksanko taas altistaa itseni yli viisikin vuotta kestävään jonotukseen ja epätoivoiseen odotukseen. Hädin tunskin olen päässyt jaloilleni oman lapsen kipeästä menetyksestä. Olisin täysin valmis adoptioon ja rakastamaan adoptoitua lasta, mutta itse adoptioprosessin pituus ja vaikeus menevät tällä hetkellä yli jaksamisen rajan.

 

Kaikki ei voi adoptoida ! Avopareille ja työttömille se ei ole mahdollista.
Mutta ei me adoptioon lähdettäisikään, en halua valmista pakettia kotiovelleni vaan haluan kokea raskauden ja synnytyksen, sama homma miehellä.

 

\

Haluaisin tietää, että miksi lapsettomat eivät hae adoptiota?? Mitä väliä, onko lapsella omat geenit vai ei, rakkaus lapsiin ei liity mitenkään perimään ja adoptoitua lasta rakastetaan ihan yhtä paljon! Ymmärrän tämän äideiltä, totta kai on hieno kokemus päästä kantamaan, synnyttämään ja imettämään. Mutta miehet! Heillehän on melkein sama, adoptoivatko vai tekevätkö biologisen, eroaa vain siinä, että on itse pannut lapsen alulle ja lapsi saa miehen geenejä.

Ulkomainen adoptio maksaa paljon, mutta niin maksavat lapsettomuushoidotkin ja adoptioon saa nykyään tukea. Kotimainen adoptio voi kestää, mutta niin voi kestää yhtä kauan myös lapsen yrittäminen, mikä ei edes aina onnistu!

Eli miksi ette adoptoi???

jotenkin nousi karvat pystyyn lukiessani tätä kirjoitusta, ihankuin ihmiset jotka eivät halua adoptoida olisivat jotenkin huonompia kuin muut. "mitä väliä..joopa joo." eipäs arvostella... ja yhdyn edelliseen kommenttiin- haluan kokea raskauden ja synnytyksen.

 

Sama täällä...karvat nousi pystyyn!!! Eikait se nyt todellakaan ole sama asia, onko lapsi omista geeneistä vaiko jostain adoptoitu! Meidän perheessä ainakin on päätetty, että jos lapsi ei nyt saa alkuaan tästä seuraavasta ivf:stä, me jäädään lapsettomiksi. Adoptiosta on puhuttu, mutta siihen päädyttiin että ei se ole meille edes vaihtoehtona. Niinkuin mieheni sanoi; adoptoitu lapsi ei koskaan ole niin oma kuin omista geeneistä syntynyt. Eka kirjoittaja kyllä kuulosti todella välinpitämättömältä...ja ainakin mulle sai mielen tosi synkäksi.

 

jepjep, asiaa. mä en voi ymmärtää näitä välinpitämättömiä" ihmisiä "hyvine neuvoineen". olen niin kurkkuani myöten täynnä sellaisten ihmisten neuvoja, jotka eivät tiedä lapsettomuudesta mitään.

 

Ei oltais myöskään meossa naimisiin, mutta jos ensi kevääseen mennessä ei tärppää, niin mennään adoptiojonoon ja sen vuoksi naimisiin. Meille adoptio on hyvä vaihtoehto, mutta pitää hyväksyä se että jokainen tekee omat ratkaisunsa ja tuntee eri tavalla. Minun kohdallani adoption miettiminen on väillä ainut keino jaksaa eteenpäin. Ensimmäisen kommentin kirjoittaja oli todella aika syyllistävän ja ilkeän sävyinen. Tule elämään tätä läpi ja mieti sitten uudelleen. Ulkoapäin on aina niin helppo arvostella. Eivätkä ihmiset kriisin keskellä kaipaa tuohon sävyyn kirjoitettuja ohjeita. Ajatus oli ehkä hyvä, mutta kannattaa aina miettiä miten vastaanottava osapuoli voi viestin ottaa.

 

juu, aloituksesta sais sen käsityksen että adoptio ois "helppo" vaihtoehto, aivan kuin kaupan hyllyltä lapsen hakisi... ei se sitä ole. Prosessi vaatii samoin henkistä valmistumista kuin hoitojen läpikäyminenkin ja lopputulos ei siinäkään ole varma. Aikaa saattaa kulua vuosia ja uskon että hoitojen läpikäymisessä on sekin puoli että saa tavallaan olla Konkreettisesti LÄSNÄ lapsenteon YRITYKSESSÄ, tietää missä milloinkin mennään. Pisti kyllä miettimään millainen ihminen tämä aloituksen tekijä on, en Tuomitse, ajatusmaailman erillaisuus on sallittua..

 

Tulee mieleen tuosta alkuperäisestä kysymyksestä, että miksei samantien kielletä "lapsentekoa" kaikilta, siihen kykeneviltäkin, siihen saakka kunnes kaikki maailman orvot on adoptoitu. [väliäkös sillä siis...] Melkein raivona, melkein itkua vääntäen.

 

Adoptio ei ole niin yksinkertainen juttu kuin nämä kyselijät luulevat. Vain hyvin rajatulle joukolle (mm. naimissisa oltava 3 vuotta! Eli jos sinkku koettaa adoptioda ja alkaa seurustella ja avoliitto, bye bye adoptio...Kuulemma) .

Jos lääketiede tarjoaa mahdollisuutta yrittää hoidoillaa raskautta, on kai se luonnollista niihin ryhtyä. Ja mikä ettei myös adoptoida. Mutta kaikkalla ei edes jonoon pääse jos tunnustaa käyvänsä hoidoissa!

 

Eri maissa on omat ehtonsa adoptiolle. Naimisissa pitää joka paikassa olla, mutta vaatimukset liiton kestosta, iästä, jne. vaihtelevat. Adoptiota hakevalle ei tietenkään voida tehdä samaan aikaan hoitoja. Pitää keskittyä täysillä sen adoptio lapsen hankkimiseen. Pitäisi käyttää ehkäisyä. Joskushan sitä voi tietysti vielä palata hoitoihin, mutta sillä hetkellä ei saa olla hoidoissa. Minkä kyllä ymmärrän hyvin. Yksinkertaista se ei todella ole ja aikaakin menee paljon. Sekin kyllä riippuu tilanteesta, kohdemaasta ja toiveista.

 

Tässä alla meidän perheen syitä hedelmöityshoitoihin hakeutumiseen.
Tällähetkellä onnellisesti raskaana viikolla 24.

Ikämme puolesta olisimme saaneet lapsen Kiinasta.
Emme halunneet edesauttaa Kiinalaista tyttöjen vientiä vaurastuvasta Kiinasta.
Adopitiolapsilla on enemmän ongelmia rasistisessa Suomessa.
Adoptio on kalliimpaa kuin hedelmöityshoidot.
Luovutus-solu hoidolilla lapsella on toisen vanhemman perimä ja tiedämme miten äiti on elänyt nuo tärkeät 9 kk (ilman alkoholia, huumeita tai tupakkaa).

 

niin ei kyllä taida ap:llä olla minkään laista käsitystä adoptio prosessin vaikeudesta ja ulkomaisen adoption kalleudesta- hoitoja ja ulkolaista adoptiota ei voi verrata toisiinsa vaikka saisikin avustusta. Adoption kustanuusiin verrattuna (ulkomainen adoptio) hoitoja saa tehdä samaan rahaan tosi monta ja itse en koe hoitoja raskaiksi.Suomalaisen lapsen adoptioon on todella tiukat kriteerit.Joten mitä jos annettaisiin ihmisten rauhassa ottaa hoitoja eikä tuputeta niitä viisaita ajatuksia muille jos ei kokemusta asiasta sen enempää... kuullostipa tiukalta, ei ollut tarkoitus, siis ihan yställisellä mielellä tarkoitin kommentini

 

\

Sama täällä...karvat nousi pystyyn!!! Eikait se nyt todellakaan ole sama asia, onko lapsi omista geeneistä vaiko jostain adoptoitu! Meidän perheessä ainakin on päätetty, että jos lapsi ei nyt saa alkuaan tästä seuraavasta ivf:stä, me jäädään lapsettomiksi. Adoptiosta on puhuttu, mutta siihen päädyttiin että ei se ole meille edes vaihtoehtona. Niinkuin mieheni sanoi; adoptoitu lapsi ei koskaan ole niin oma kuin omista geeneistä syntynyt. Eka kirjoittaja kyllä kuulosti todella välinpitämättömältä...ja ainakin mulle sai mielen tosi synkäksi.

Toi sun oma kommenttis oli aika loukkaava adoptoivia ihmisiä kohtaan!! Adoptoitu lapsi on kaikilla muilla tavoilla yhtä oma lapsi, kuin biologinen paitsi biologisesti!!! Geenit on asia, joka ei näy ihmisten elämässä tai arkipäivässä millään lailla. Jos sulla olisi adoptiolapsi niin rakastaisit sitä varmasti yhtä paljon, kuin biologista. En ymmärrä tota sun geenijuttua yhtään, etkö itse rakastaisi enää esim. vanhempiasi jos kuulisit, että sut on adoptoitu. Jos sulla olisi lapsi minkä luulisit omaksesi, mutta joka olisi vaihtunut synnytysosastolla, etkä saisi ikinä tietää totuutta, rakastaisit lasta kuin biologista. Joten geeneillä ei ole merkitystä!!! Millä tavalla geenit sitten vaikuttavat elämääsi?? Eihän niitä edes voi nähdä eikä kukaan niitä mieti.

Herää kysymys, että voiko sulla todella olla kova vauvakuume, jos jäät mielummin lapsettomaksi, kuin adoptoit lapsen? Aika pinnallista. Jos ihminen on todella lapsirakas ja haluaa lasta 100%, hän adoptoi jos se<suinkin on mahdollista.

Ja jos kerran geenit määrittävät sen, miten oma lapsi on niin onko teidän lapsenne enemmän sinun kuin miehesi oma, koska lapsi perii äidiltä enemmän geenejä, kuin isältä??!!

 

\

\

Sama täällä...karvat nousi pystyyn!!! Eikait se nyt todellakaan ole sama asia, onko lapsi omista geeneistä vaiko jostain adoptoitu! Meidän perheessä ainakin on päätetty, että jos lapsi ei nyt saa alkuaan tästä seuraavasta ivf:stä, me jäädään lapsettomiksi. Adoptiosta on puhuttu, mutta siihen päädyttiin että ei se ole meille edes vaihtoehtona. Niinkuin mieheni sanoi; adoptoitu lapsi ei koskaan ole niin oma kuin omista geeneistä syntynyt. Eka kirjoittaja kyllä kuulosti todella välinpitämättömältä...ja ainakin mulle sai mielen tosi synkäksi.

Toi sun oma kommenttis oli aika loukkaava adoptoivia ihmisiä kohtaan!! Adoptoitu lapsi on kaikilla muilla tavoilla yhtä oma lapsi, kuin biologinen paitsi biologisesti!!! Geenit on asia, joka ei näy ihmisten elämässä tai arkipäivässä millään lailla. Jos sulla olisi adoptiolapsi niin rakastaisit sitä varmasti yhtä paljon, kuin biologista. En ymmärrä tota sun geenijuttua yhtään, etkö itse rakastaisi enää esim. vanhempiasi jos kuulisit, että sut on adoptoitu. Jos sulla olisi lapsi minkä luulisit omaksesi, mutta joka olisi vaihtunut synnytysosastolla, etkä saisi ikinä tietää totuutta, rakastaisit lasta kuin biologista. Joten geeneillä ei ole merkitystä!!! Millä tavalla geenit sitten vaikuttavat elämääsi?? Eihän niitä edes voi nähdä eikä kukaan niitä mieti.

Herää kysymys, että voiko sulla todella olla kova vauvakuume, jos jäät mielummin lapsettomaksi, kuin adoptoit lapsen? Aika pinnallista. Jos ihminen on todella lapsirakas ja haluaa lasta 100%, hän adoptoi jos se<suinkin on mahdollista.

Ja jos kerran geenit määrittävät sen, miten oma lapsi on niin onko teidän lapsenne enemmän sinun kuin miehesi oma, koska lapsi perii äidiltä enemmän geenejä, kuin isältä??!!

Ei tänne tarvitse tulle kommentoimaan onko jonkun vauvakuume todellinen vai ei, poistu palstalta kiitos kun et kerran tänne kuulu! eikö tämän porukan kommentit saa sua häviämään vai mitä täällä norkoilet???

 

Palsta on kaikille mielipiteille avoin :attn:

 

Kyllä mä yhdyn tuohon(kukas se olikaan..?) että adoptiolasta rakastaa yhtä paljon kuin biologista lasta. Jos sun kotiovelle tuodaan vauva ja otat sen kotiisi niin varmaan hoivavietti kasvaa ja kiinnyt lapseen ja haluat antaa sille hyvän kodin. Kuitenkin lapsi on sinusta täysin riippuvainen. Mut jokainen ajatelkoot mitä haluaa. Ehkä tosiaan lapsen kaipuu ei sitten ole niin kovaa jos ei adoptiolasta voi ajatella rakastavansa kuten biologista..

 

Adoptio ei ole ainut ratkaisu, voi ottaa myös kasvattilapsen josta saa kuukausittain rahaakin...

 

Adoptio on hyvä vaihtoehto, jos se itsestä tuntuu hyvältä, hoidot ovat eettisesti ihan oikein ja ja jos ei niillä onnistu niin saa olla ilman lasta, jos adoptio ei tunnut omalta. Voisi antaa jokaisen olla asiantuntijana omissa asioissaan ja lakata niin kauheasti arvostelemasta toisia. Eikö tämän palstan tarkoitus ole tarjota vertaistukea?

 

\

Adoptio on hyvä vaihtoehto, jos se itsestä tuntuu hyvältä, hoidot ovat eettisesti ihan oikein ja ja jos ei niillä onnistu niin saa olla ilman lasta, jos adoptio ei tunnut omalta. Voisi antaa jokaisen olla asiantuntijana omissa asioissaan ja lakata niin kauheasti arvostelemasta toisia. Eikö tämän palstan tarkoitus ole tarjota vertaistukea?

kerro tuo ketjun aloittajalle.