Lapset oman isänsä hautajaisiin, miten selvitä?

Ensi viikon lauantaina siis. Pyysin jo että ystäväni tulee "hoitamaan" lapsia sinne, tiedän etten pysty pitämään heistä huolta hautajaisissa. Nyt eivät jotenki ole vielä tajunneet että isä on kuollut, vaikka ollaan puhuttu siitä monta kertaa.. Pelottaa :/ Ja lapset menevät vielä enemmän hämilleen kun ympärillä on vain itkeviä ihmisiä. No onneksi on vielä viikko aikaa jutella niistä tulevista hautajaisista lasten kanssa...

 

Voimia
Muuta en osaa sanoa.

 

:hug:

 

Minkä ikäsiä lapsia?

 

paljon voimia. ja lapsille on ihan oikeaa näyttää todellisuus.

 

minkäikäiset lapset?
kannattaa puhua mitä siellä hautajaisissa tapahtuu, ettei tuu järkytyksenä arkun maahan lasku. meidän 3v ei ollut mukana pikkuveljensä hautajaisissa koska koettiin tilanne niin raskaaksi ettei pystytty siihen..mutta puhuttiin niistä ja valokuvia hautajaisista on katsonut paljon, ihmetteli maahan laskua tietysti.. me ollaan sanottu että ihminen laitetaan arkkuun ja sitä kautta pääsee taivaaseen. muistotilaisuudessa oli kyllä paikalla mutta kirkossa ja maahanlaskussa ei.

 

Minkä ikäsiä lapsia?

2v, 3v ja 5v.

 

Voimia!! Minä olen ollut oman isäni hautajaisissa lapsena. Olin jo reilusti kouluikäinen, joten muistan sen hyvin. Minua ei ihmisten itku hämännyt, ajattelin että muutkin ovat surullisia. Hyvä, että pyysit ystäväsi sinne. Minun äiti oli hautajaisissa niin rikki ettei osannut minua huomioida. Tuntui lohduttavalle kun täti sitten halasi ja lohdutti. Aika parantaa, joten jaksamisia arkeenne :hug:

 

Sitä virhettä älä vain tee, että ikuisten ihmisten keskellä ja omien kyynelten keskellä hymyilet joka kerta kun katsot lapsiisi päin, ikäänkuin kaikki olis hyvin.
En muista mitään sen kamalampaa lapsuudestani kun läheisen hautajaiset. Aihe oli vaijettu, siitä ei puhuttu, ja kaikki ympärillä itki. Jo se oli lapsesta kauheeta, kun ei oikein tajunnu. Sit ku äiti katsoi välillä minuun päin siinä penkillä, ni hän hymyili!! En ymmärtänyt miksi hän itki ja hymyili yhtäaikaa. Oli kamala olo, sen muistan, ja ihmettelin mitä äiti tarkoittaa.. Lapsi vaistoaa kyllä surusi vaikka ei ymmärtäisi, ja esim. se hymy mikä äitini minulle antoi, oli niin outo tunne, että menin vain enemmän hämilleni, enkä tiennyt miten pitäsi olla..

 

Lapset ymmärtää asioita omassa tahdissaan, mutta hautajaispäivä on varmasti todella raskas teille kaikille. Halauksia!

Seurakunnat ym järjestää lapsille sururyhmiä. Niihin kannattaa varmaan osallistua. Ja puhua ja puhua ja puhua...

 

Olen pahoillani perheenne menetyksestä. Koeta jutella lasten kanssa, mitä saattaa tuleman pitää. He eivät varmaan säikähdä niin paljon, kun tietävät miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.

 

Minkä ikäisiä lapsia? Vaikka ei sillä iällä ole merkitystä..jos ei ihan pienistä kyse? Tukea ja turvaa kannattaa hakea monesta ihmisestä..jokainen kun turvautuu siihen jonka lähimmäkseen tuntee. Ja se että hautajaiset voi mennä ihan ns.ok mutta sen jälkeen sitä apua tarvitaan varsinkin kun moni lapsi tajuaa vasta silloin että se on lopullista.
Osanotot...itse isän menettänyt nuorena=(

 

Voimia!! Minä olen ollut oman isäni hautajaisissa lapsena. Olin jo reilusti kouluikäinen, joten muistan sen hyvin. Minua ei ihmisten itku hämännyt, ajattelin että muutkin ovat surullisia. Hyvä, että pyysit ystäväsi sinne. Minun äiti oli hautajaisissa niin rikki ettei osannut minua huomioida. Tuntui lohduttavalle kun täti sitten halasi ja lohdutti. Aika parantaa, joten jaksamisia arkeenne :hug:

Juu, ajattelin että itse saatan olla sellaisessa mielentilassa etten tajua huomioida lapsia... Joten parempi ottaa sellainen ihminen joka ei 100% varmuudella saa kauheata itkukohtausta pitämään lapsista huolta

 

ja kannattaa sopia hautajaisvieraiden kanssa tai lähinnä että ystäväsi pitää huolen ettei porukka ala nyyhkimään ja roikkumaan ja halailemaan lapsia liiallisesti, se on ahdistavaa..

kivoja leluja ja puuhaa mukaan että saavat touhuta jossain rauhassa nurkkapöydässä

 

meidän lapset sanoi nähdessään kaikkien itkevän.. että "kaikilla on ikävä isiä. "
ja ikää heillä oli 2v, 4v ja 7v.
vanhin kyllä ymmärsi mistä on kyse.

 

ja kannattaa sopia hautajaisvieraiden kanssa tai lähinnä että ystäväsi pitää huolen ettei porukka ala nyyhkimään ja roikkumaan ja halailemaan lapsia liiallisesti, se on ahdistavaa..

kivoja leluja ja puuhaa mukaan että saavat touhuta jossain rauhassa nurkkapöydässä

Toi on varmasti tosi hyvä. Itseä on aikuisenakin ahdistanut sekä läheisen sukulaisen että toisten hautajaisissa se kummallinen ripustautuminen kun ihmiset esittävät osanottojaan. Pienelle lapselle se voi olla tosi kamala kokemus, varsinkin kun ainakin 2- ja 3-vuotiaat ovat niin pieniä että tuskin ihan tajuavat mitä tapahtuu.

Jaksamista koko perheelle ja suuri osanotto suruun. Jotenkin niistä aina selvitään, yhdessä. :hug:

 

On myös hyvä antaa lasten olla läsnä ja omia itsejään. Ei liikaa pidä penkissä ja hiljaa heitä, jos jotain kysyttävää tulee tilaisuuden aikana tai haudalla haluavat läheltä seurata, niin anna lasten katsoa ja olla siinä missä haluavat vaikka eivät ihan etiketin mukaan menisikään.
Voimia ja jaksamista. Koita saada itsellesi myös joku olkapää, että joku huolehtii sinusta tilaisuuden aikana.

 

Voimia, paljon! :'( :hug: Meillä oli keväällä mummin hautajaiset, lapset 2v, vajaa 4v ja 10v. Lapset olivat koko ajan ihmeissään, kun kaikki ympärillä itkivät. Minä itkin tosi paljon ja nuorimmaiseni tulikin heti syliini silittämään äitiä. En peitellyt suruani ja lapset olivat ok. tietysti sulla on nyt eri tilanne, kun kyse lasten isästä. Otan osaa! Mutta jos lapsesi tulevat luoksesi, anna tulla!Tukihenkilö on tosi hyvä idea! itkekää yhdessä kaikki paha pois. Lasten on hyvä saada myös surra - omalla tavallaan. :hug: