Lapset kaiken keskipisteenä, ärgh!

["mmari"]

Olen niin kyllästynyt siihen että aina kun nähdään miehen siskoa perheineen, niin heidän lapsensa ovat aina keskipisteenä. En edes tunne miehen siskoa juurikaan, koska aina ovat vaan ne lapset, niitä ihaillaan, niistä puhutaan, ikinä ei voi vanhempien kanssa jutella kunnolla ja tutustua paremmin, kun ne lapset.
Nuo lapset ovat alkaneet olemaan mielestäni niin rasittavia että tekee jo tiukkaa edes esittää mukavaa heidän seurassa.
Jos joku kolmesta lapsesta pyytää vaikka piirtämään ja kieltäydyn niin heti ollaan ihan ihmeissään että miksi en mennyt ja voi kauhistus. Kun on juhlia tai muuten nähdään, niin ne lapset pyörii siinä keskellä ja kaikkien täytyy touhuta niiden kanssa ja niitä vain ihaillaan kun on ne niin ihania!

 

[aere]

No semmosii ne lapset on. Ei meilläkään onnistu mikään vanhempien kesken keskustelu, kun noi 4 lasta tossa häärää. Ne on niin ihastuksissaan vieraista, että juttelee niille koko ajan ja pyytää niitä tekee kaikenlaista. Siksi mä tapaankin ystäviäni säännöllisesti myös ilman lapsia.

 

["mmari"]

No semmosii ne lapset on. Ei meilläkään onnistu mikään vanhempien kesken keskustelu, kun noi 4 lasta tossa häärää. Ne on niin ihastuksissaan vieraista, että juttelee niille koko ajan ja pyytää niitä tekee kaikenlaista. Siksi mä tapaankin ystäviäni säännöllisesti myös ilman lapsia.

Miehen toisen siskon lapsien kanssa ei todellakaan ole tälläistä ongelmaa, vaikka lapset ovat aikalailla samanikäisiäkin. Lapset osaavat olla välillä ilman huomiota ja myös heidän vanhempansa osaavat heille sanoa ja tajuavat itsekkin ettei ne lapset voi olla koko ajan kaiken keskipisteenä.
Tuossa tapauksessa josta kerroin ongelma on siis enemmänkin vanhemmissa..

 

["ada"]

Minkä ikäiset lapset?

 

["mmari"]

[QUOTE="ada";26503741]Minkä ikäiset lapset?[/QUOTE]

4 vuotias ja 6 vuotiaat kaksoset

 

["..."]

No semmosii ne lapset on. Ei meilläkään onnistu mikään vanhempien kesken keskustelu, kun noi 4 lasta tossa häärää. Ne on niin ihastuksissaan vieraista, että juttelee niille koko ajan ja pyytää niitä tekee kaikenlaista. Siksi mä tapaankin ystäviäni säännöllisesti myös ilman lapsia.

On se kiinni vanhemmistakin. Toiset ovat niin kiinni (henkisesti) niissä lapsissa, etteivät osaa puhua mistään muusta kuin lapsiin liittyvistä asioista ja etenkin niistä omista lapsistaan.

 

["Vieras"]

No toinon ymmärettävää jossain määrin, mutta kyllä meidän vajaa 3 vuotiaskin tietää, että jos vamhemmat puhuu jonkun kanssa, niin siihen ei tulla päälle höpisemään ja omaa vuoroaan odotetaan.
Toki lapset automaattisesti saavat paljon huomiota, ja niin se vaan menee, mutta kyllä niillekin voi opettaa että eivät ole maailman napoja. Nuo ap.n tapauksen lapsetkin jo sen ikäisiä, että kasvatuksen puutteesta luulisi johtuvan.

 

["Harmaana"]

Mulla tällainen kaveri.2 pientä lasta,joiden tekemiset on ne pääpuheen aihe,tätä kestänyt jo 3 vuotta ja yhä vaan jatkuu..Omat kuulumiseni menee hänellä toisesta korvasta sisään,toisesta ulos,en edes tiedä,kuunteleeko,kun silloin tällöin nähdään mitn,mitä kerron.Olen näin ollen jättänytkin puhumisen hänelle ja vastailen vain välillä jotakin..Ei nähdä kovin usein,koska vaikka itsellänikin lapsia,en jaksa aina puhua heistä ja vain heistä.

 

["mmari"]

Joskus kun olemme yötä heidän luonaan, niin lapset tulevat herättämään aamulla viimeistään kahdeksalta ja pitää leikkiä. Se on heille itsestäänselvyys että kun menemme niin olemme koko ajan lasten kanssa.
Viimeksi muutama viikko sitten olimme heidän luonaan kolme yötä, yritin ottaa aurinkoa niin eihän se onnistunut kun lasten äiti tuli viiden minuutin päästä "voisitko mari mennä piirtämään liljan kanssa kun se on niin innoissaan uusista kynistä", ää..

 

[ffff]

Meillä oli myös aika kun lapset vei huomion, kun vieraita oli. f

 

["vieras"]

Joo se on niin ärsyttävää kun ei voi aikuisten kesken jutella rauhassa. Meillä se vaan menee niin että lapset ovat meidän ja mun puolen sukulaiset on opettanu ne pienestä alkaen niin et aina on joku heidän kans jotain puuhailemassa niin eihän ne enää tyydy siihen kun sanoo et aikuiset nyt kahvistelee ja leikitään sitä piilosta sit myöhemmin.. Sit kun mä komennan lapsia vaikka leikkimään kahdestaan niin kohta joku taas menee sinne niiden kans. Miehen suvun puolella kylästellessä ei ole samaa ongelmaa, lapset on tottuneet siihen että heidät huomioidaan mutta aikuiset haluavat jutella keskenään.

 

["mmari"]

Meillä oli myös aika kun lapset vei huomion, kun vieraita oli. f

Vieraiden piti leikkiä koko ajan lasten kanssa? Vieraiden piti ihailla kun on ne teidän kullannuput niin ihania? Entä jos oli vaikka sisaruksenn yötä? Saiko tehdä mitään omia juttuja, vai pitikö olla lasten kanssa kun lapset niiiiin kovasti haluaa?

 

["Vieras"]

[QUOTE="mmari";26503957]Joskus kun olemme yötä heidän luonaan, niin lapset tulevat herättämään aamulla viimeistään kahdeksalta ja pitää leikkiä. Se on heille itsestäänselvyys että kun menemme niin olemme koko ajan lasten kanssa.
Viimeksi muutama viikko sitten olimme heidän luonaan kolme yötä, yritin ottaa aurinkoa niin eihän se onnistunut kun lasten äiti tuli viiden minuutin päästä "voisitko mari mennä piirtämään liljan kanssa kun se on niin innoissaan uusista kynistä", ää..[/QUOTE]

Voi ei. Kuulostaa kauhealta! En kyllä tuolla kyläilisi. Meidän suvussa onneksi kaikki ymmärtävät hoitaa tilanteet ihan toisin. Lapset antavat aikuisten nukkua jne.

 

["mmari"]

Olen aina ollut lapsirakas ja ajatellut että haluan nuorena lapset. Olen nyt 24, elämäntilanne olisi hyvä lapsille ja mieskin lapsia haluaisi, mutta aina kun mietin asiaa tulee mieleen nuo miehen siskon lapset! Tuntuu etten tiedä haluanko ikinä lapsia kun on niistä traumat..

 

["mmari"]

[QUOTE="Vieras";26503991]Voi ei. Kuulostaa kauhealta! En kyllä tuolla kyläilisi. Meidän suvussa onneksi kaikki ymmärtävät hoitaa tilanteet ihan toisin. Lapset antavat aikuisten nukkua jne.[/QUOTE]

Kuulostaa mukavalta. Harmi että heidän mielestään on outoa miksi haluaisimme nukkua myöhempään ja ennen kaikkea miten voisimme kun lapset niin ihanasti tulevat aina herättämään..

 

[siilisii]

Minulla on myös eräs ystävä, jonka luona kyläilen silloin tällöin maan toisella reunalla. Kyläilyt keskittyvät pääasiassa siihen, että viihdytän lapsia (3 lasta noin 7v,5v,3v). Jos lapsi pyytää jotain ja minä en suostu, äiti puuttuu puheeseen ja sanoo, että minun pitäisi mennä, kun muuten lapsi niin pettyy.

Jatkuvasti saa olla hyppäämässä ties millä asialla. Kaupanpäällisiksi lapset puhuvat jatkuvasti päälle eikä mikään auta, kun äiti kääntää huomionsa samantien lapsiin. Muiden puhumisella ei ole mitään väliä ja monesti sitä sitten jättikin puhumatta...

Ja jos sattui käymään niin, että lapsi ei heti saanut huomiota, niin ääni vaan koveni. Lopulta lapsi huusi ja karjui asiaansa (ihan pienimmätkin).

Todella rasittavaa.

Ystäväni perhe on oikea malliesimerkki Curling-vanhemmuudesta. Ihan kamalaa katsoa vierestä kun äiti ja isä silottelevat tietä minkä ehtivät. He eivät kaihda mitään keinoja suojellessaan lapsiaan pettymyksiltä.

 

["mmari"]

Minulla on myös eräs ystävä, jonka luona kyläilen silloin tällöin maan toisella reunalla. Kyläilyt keskittyvät pääasiassa siihen, että viihdytän lapsia (3 lasta noin 7v,5v,3v). Jos lapsi pyytää jotain ja minä en suostu, äiti puuttuu puheeseen ja sanoo, että minun pitäisi mennä, kun muuten lapsi niin pettyy.

Jatkuvasti saa olla hyppäämässä ties millä asialla. Kaupanpäällisiksi lapset puhuvat jatkuvasti päälle eikä mikään auta, kun äiti kääntää huomionsa samantien lapsiin. Muiden puhumisella ei ole mitään väliä ja monesti sitä sitten jättikin puhumatta...

Ja jos sattui käymään niin, että lapsi ei heti saanut huomiota, niin ääni vaan koveni. Lopulta lapsi huusi ja karjui asiaansa (ihan pienimmätkin).

Todella rasittavaa.

Ystäväni perhe on oikea malliesimerkki Curling-vanhemmuudesta. Ihan kamalaa katsoa vierestä kun äiti ja isä silottelevat tietä minkä ehtivät. He eivät kaihda mitään keinoja suojellessaan lapsiaan pettymyksiltä.

Kamalaa.. Ja sinä et ole edes ilmeisesti sukua heille?
Mieheni mielestä nuo lapset ovat myös niin ihania ja hänkään ei tunnu ymmärtävän minua, kun eihän heitä kuulemma joka päivä kuitenkaan nähdä! No kerran kahdessa kuukaudessa ainakin..
Heidän luona käydessään on turha edes miettiä että lähdettäisiin käymään kaupoissa tai vaikka Ikeassa joka on ihan vieressä, kun lapset pitäisi ottaa mukaan. Kerran lähdettiin Ikeaan (minä ja mieheni) ja lapset (tai no kaksi vanhinta)tottakai halusivat mukaan kuten lapset yleensä, mutta oletin että eivät tietenkään tule niin eikös lasten äiti ollut että "kun ne niin kovasti haluaisi, eihän niistä haittaa ole, ne niin tykkää olla mukana".

 

[Hiekkalaatikon reunalta]

Muistan yhden juhannuksen miehen siskon luona. Heillä yksi lapsi (silloin 5 v.), joka on ollut ja on kaiken keskipiste. Vanhemmat ovat päättäneet, että lapsi jää ainoaksi ja hiukan kyllä surettaa pojan tulevaisuus. Aikuisten yhdessäolo oli juurikin tuota, että piti koko ajan katsoa ja kovaan ääneen ihailla, kun poika heittää palloa / onkii / juoksee / jne. Ja kaikki aikuisten puhe keskeytettiin välittömästi (vaikka kesken lauseen), kun poika vaan sanaisen arkkunsa avasi. Ja avasihan tuo, eli juttelusta ei käytännössä tullut mitään koko iltana. Kun sitten vihdoin saatiin poika nukkumaan, niin alettiin urakalla katsoa (kamerasta!) pojan valokuvia: "Tässä Jani-Petteri potkii palloa / onkii / juoksee / Jne." Tunnin katselun jälkeen luovutin ja menin itsekin nukkumaan.

Mutta sen verran täytyy valottaa, että tässä tapauksessa taustalla on pojan vanhempien keskinäisiä, käsittelemättömiä ja kuoliaaksi viettuja ongelmia, mm. jonkinasteista pettämistä, tunnekylmyyttä ja jopa halveksuntaa, joka saattoi johtaa siihen, että molemmat vanhemmat keskittivät kaiken ja ylimitoitetun huomionsa poikaan. Aika iso taakka kannetavaksi pienen miehen harteilla...

 

[kälyi]

[QUOTE="mmari";26503957]Joskus kun olemme yötä heidän luonaan, niin lapset tulevat herättämään aamulla viimeistään kahdeksalta ja pitää leikkiä. Se on heille itsestäänselvyys että kun menemme niin olemme koko ajan lasten kanssa.
Viimeksi muutama viikko sitten olimme heidän luonaan kolme yötä, yritin ottaa aurinkoa niin eihän se onnistunut kun lasten äiti tuli viiden minuutin päästä "voisitko mari mennä piirtämään liljan kanssa kun se on niin innoissaan uusista kynistä", ää..[/QUOTE]

Ollaankohan me sukua. Meidän sukulaisissa samanlaista..

 

["vieras"]

[QUOTE="mmari";26503957]Joskus kun olemme yötä heidän luonaan, niin lapset tulevat herättämään aamulla viimeistään kahdeksalta ja pitää leikkiä. Se on heille itsestäänselvyys että kun menemme niin olemme koko ajan lasten kanssa.
Viimeksi muutama viikko sitten olimme heidän luonaan kolme yötä, yritin ottaa aurinkoa niin eihän se onnistunut kun lasten äiti tuli viiden minuutin päästä "voisitko mari mennä piirtämään liljan kanssa kun se on niin innoissaan uusista kynistä", ää..[/QUOTE]

Oikeesti? Meetkö kylään ottamaan aurinkoa? Eikö aurinkoa voi ottaa kotonakin? Jos ei jaksa kolmea päivää seurustella lasten kanssa, voi ens kerralla olla vaikkapa yhden vain.

 

["mia"]

Onko ap semmoinen vieras joka tulee kyläpaikkaan täysihoitolaan? Ottamaan aurinkoa,rentoutumaan,saunomaan, syömään yms tekemättä mitään? Silloin määkin laittaisin sut lasten seuraan jos näin on?

 

["mmari"]

Ollaankohan me sukua. Meidän sukulaisissa samanlaista..

Hmm, jos oletkin mieheni veljen naisystävä tai vaikka mieheni sisko..

 

["mmari"]

[QUOTE="vieras";26505865]Oikeesti? Meetkö kylään ottamaan aurinkoa? Eikö aurinkoa voi ottaa kotonakin? Jos ei jaksa kolmea päivää seurustella lasten kanssa, voi ens kerralla olla vaikkapa yhden vain.[/QUOTE]

Voi aurinkoa toki ottaa kotona, otankin.. Mutta jos siellä ollaan kolme yötä, niin kai voi olla hieman jotain omiakin juttuja kun muutkin ovat pihalla ja touhuavat omia juttujaan?

 

["Vieras"]

[QUOTE="mia";26505978]Onko ap semmoinen vieras joka tulee kyläpaikkaan täysihoitolaan? Ottamaan aurinkoa,rentoutumaan,saunomaan, syömään yms tekemättä mitään? Silloin määkin laittaisin sut lasten seuraan jos näin on?[/QUOTE]

Novoihelvetti . Mua ei ainakaan kukaan toinen aikuinen "laittaisi" kenenkään seuraan. Lapsenvahdit on sitten erikseen, vieraat on vieraita eikä mitään lasten viihdyttäjiä.

 

["mmari"]

[QUOTE="mia";26505978]Onko ap semmoinen vieras joka tulee kyläpaikkaan täysihoitolaan? Ottamaan aurinkoa,rentoutumaan,saunomaan, syömään yms tekemättä mitään? Silloin määkin laittaisin sut lasten seuraan jos näin on?[/QUOTE]

No ei, en tietenkään Itse pyytävät meitä usein kylään ja haluaisivat että nyt kesälläkin lomalla olisimme pitemmän ajan.. esimerkiksi ruoanlaittoon osallistun aina kun perheen äiti ruokaa laittaa, tottakai Mutta enkai mä sinne työorjaksikaan mene?