lapset ei tottele millään!

Olen kolmen pojan äiti, ja todella tuskastunut kauppa ym.reissuihin kun en saa lapsiani kuriin. Huutavat ja mekastavat.. Tänään pankissa hoidin laina-asioitani ja lapset leikkivät leikkinurkassa mummun kanssa. mekastivat niin ettei virkailioiden työnteosta tullut mitään.
Olen perunut karkkipäiviä,laittanut tv,n katselukieltoa, arestia...ym..ym.. Esim lasten lelut ovat ollet kellarissa viikon kun en saanut heitä ilman kauheaa tappelua keräämään lelujaan. Kyllästyin siihen että jouduin jankuttamaan vieressä "kerää, älä leiki..kerää nyt.." Voitte kuvitella paljonko aikaa menee ison laatikollisen kanssa jonka leekot on pitkin lattioita.

Tänään kuusivuotias varasti tulitikut ja meni ulos raapimaan niitä että uloskaan en voi häntä yksin enää luottaa. Yleensä pojat ulkoilevat pihassa kolme kertaa päivässä koska siellä on tilaa juosta ja huutaa.
Ymmärrän sen että lapsista lähtee ääntä, tarvitsevat virikkeita ym.. mutta ei ole kiva yrittää keksiä tekemistä kun esim automatkat tappelevat takapenkillä kokoajan. Syöminen tapahtuu niin että isommat syövät eri pöydissä toinen keittiössä ja toinen ruokasalissa.ruokailu menee hulinaksi..leivät maitolasissa ym. jos ovat samassa. Silloin kun Isä on paikalla ovat kiltimmin, mutta hän onkin pari kertaa turvautunut niskavilloista nipistämiseen jota minä en hyväksy.
Masentaa ja tunnen itseni tosi huonoksi äidiksi kun en saa lapsiani tavoille opetettua. Kylässä saattaa vanhempi tokaista "onpas täällä likaista ja pöydästä ovat heti kahmimassa jos en ehdi hätiin.

En todellakaan ole mikään hyssytteliä äiti, en ole koskaan pitänyt lapsista joilla ei tapoja ole ja kuinka ollakkaan nyt omat lapseni ovat välillä ihan kamalia.
Olen keskustellut ja puhunut..toistoa..toistoa ja toistoa..kun samat koiruudet tehdää sadanteen kertaan palaa pinna ja alan huutaa. Välillä tuntuu että pitäisi olla kokoajan huutamassa.
Neuvolassa ihmettelivät että ihan kivoja poikiahan nämä ovat.. Ovatkin kun on kivoja leluja ja akvaariota ym..eikä neuvolassa olla koskaan tuntia kauempaa. Neuvolassa lapseni on todettu harvinaisen älykkäiksi ikäänsä nähden mm. sanavarasto todella laaja ja päättelytehtävistä suoriutuvat ennätysajoissa.Toinen isommista on taiteellisesti lahjakas ja toinen rakentaa jo vaikka mita vempaimia
laudoista ym kamppeista ulos.

Onneksi lapseni ovat aina olleet reippaita esim lääkäri, parturireissuilla ja vastaavissa. Ei ole tarvinnut tapella vaan ovat antaneet aina reippaasti tutkia itseään.

Sanokaa nyt..onko tosiaan liikaa vaadittu että viisi ja kuusivuotiaat esim itsenäisesti pukevat yöpaidat päälleen, kun
ei meiltä siitäkään suoriuduta. Vaadinko liikaa...pitääkö tosiaan olla järjestyspoliisina koko ajan ja joka tilanteessa kun kaikki lyödään leikiksi ja hulinaksi.Olen koittanu ottaa lapsia mukaan kotitöihin niin paljon kuin mahdollista, mutta välillä joku asia vain täytyy tehdä nopeasti alta pois ja silloin en ehdi koko aikaa heitä silmällä pitämään.

Huh huh olipas vuodatus!!! Tämä päivä on ollut vaan tosi kamala!!!
Onko muilla yhtä rikkaalla mielikuvituksella varustettuja lapsia, ja kuinka selviätte? Mielestäni omani eivät ole tarkoituksella ilkeitä, ajettelemattomia enemmänkin.

(muita tempauksia..maalasivat leikkimökkinsä puunsuoja maalilla..sahasivat keinuhevoselta kintut poikki..pikkuautoja uuniin ja uuni päälle..hinasivat tuolinsa puuhun..pesivät koiran mun ihanalla suihkugeelillä..ym..ym! Ja jos ihmettelette missä minä olin kun kaikki tämä tapahtui.. yleensä laitan pojille videon että saan esim.siivota rauhassa ym..ja pojat hiippailee omiin hommiinsa, ja niitähän riittää!!)
 
Se Eemeli, se Eemeli.
"On hyvä ettei Eemeleitä ole enemmän..." Ja teillä on niitä näköjään peräti kolmin kappalein! Viestisi nosti väkisinkin hymyn suupieliin, vaikka arjesta on pikkuriiviöiden kanssa taatusti välillä hymy kaukana. Meidänkin plikat on aika menijöitä, joskaan ei ihan samaan sarjaan yllä.
Mutta niinkuin itsekin totesit, pojat ovat fiksuja (kuten Eemelikin oli...) ja tulevat varmasti kaikesta riiviöinnistä huolimatta menestymään elämässä hyvin. Äidille siis rutkasti kärsivällisyyttä, pitkää pinnaa, mutta myös iloa poikien tempauksista. Ehkä sinäkin voisit kirjata pahimpia metkuja siniseen ruutuvihkoon, naurattavat taatusti 15 vuoden päästä poikia itseäänkin (kunhan ensin sinne asti selvitään...) Voimia siis kovasti sinulle toivottelen!
 
Kuulin jumpassa yhdeltä äidiltä nettipalstasta jossa eräs äiti kirjoitti poikiensa tempauksista..mm tennispalloja kuumaan uuniin, vauvan naama oli tussilla piirretty..
Näitä poikia oli neljä, joten ei taida olla ne teidän kaverit.
Tietääkö kukaan mikä tälläinen palsta voisi olla?
Voisi olla mukava käydä lukemassa että touhutaan sitä muillakin! ;)

Poikia kolmin kappalein myös meillä :flower:
 
Kiitos :flower:

Olisi kiva kuulla vinkkejä muilta äideiltä, kuinka toimia tälläisissä ongelma tilanteissa? esim meillä pojat ei ole kertaakaan kysyneet lelujensa perään vaikka ovat olleet jo viikon kellarissa..eli tuskinpa keräävät niitä sittenkään kun ne takaisin tuon.
karkkipäiviään eivät useinkaan itse muista joten sen perumien ei auta useinkaan..yleensä muistavat siitä kun sanon "jos nyt ei totella äidin on pakko perua karkkipäivä ja sitten alkaa laskeminen "montako yötä..näytä sormilla..

Eli Vinkkejä pliis..ja on tosi ihana lukea että on niitä Eemeleitä muillakin :heart: :heart:

(Jaahas..äänistä päätellen ovat leivinuunin kimpussa..kukahan on tällä kertaa hiilinaamarin saanut....)
 
Voi perrrr....honen!!

Pakko kai heittää tää kone ikkunasta ulos..koko olohuone keittiötä myöten täynnä tuhkaa, kun isikin aina vetää hiilet etkä sää äiti eilen vetänyt!! Nää oli alkanut sitten hommiin. Pienimmäinenkin ihan tuhkassa !
Kirjoitan kyllä Warner Brossille että tekevät huonoja videoita kun ei lapset pysy telkkarin edessä!!!!! :kieh:
Ei nuita voi sisätiloissa pitää.
 
Meillä on kolme TYTTÖÄ ja hurjaa menoa piisaa! Ja eniten rassaa juuri se, ettei mitään totella ja kaksi vanhinta ovat jatkuvasti kiinni toisissaan. Tätäkö tämä on... kääk!

Sympatioita vaan kaikille kohtalotovereille! :wave:
 
Mukavaa.... :hug:

Ja Minä kun olen aina toivonut kilttiä pikkutyttöä :D

Noh toivoa ei auta heittää, pääsen ainakin sukkahousu ja mekko ostoksille, jos tytön saan, vaikka ei niin kiltti olisikaan :heart:
 
tuttua tuttua...

meillä on tyttöjä ja poikia (yht. 3) ,ja vilskettä riittää. ystävälläni on neljä lasta jotka ovat aivan pyhäkoululaisia, ja minä, vaikka lapsia on vähemmän, olen usein paljon stressaantuneempi arjesta.

meillä on auttanut se, että olemme satsanneet paljon ns. hiljaisiin hommiin. askarteluvälineissä ei olla pihdattu, ja onneksi ovat oppineet lukemaan aikaisin. lukeminen auttaa keskittymään ja olemaan hiljaa. paljon olemme myös lukeneet heille kaikenlaista. isompi poika sai oman radion, ja radionkuuntelu on myös mukava homma, joka pitää poissa tihutöistä.

ja kun isä tulee töistä kotiin, niin saa lähteä pulkkamäkeen tai mihin tahansa ulos ja juoksuttaa muksut väsyneiksi. ylipäätään tpäivää jäsennetään niin että esim. pelata saa sitten kun ollaan ensin suoriuduttu vaikka jostakin haastavasta reissusta.

niin, ja sen olen huomannut että yhteiskiellot pätevät huonosti (tyyliin älkää juosko portaissa). paremmin toimii lyhytkin mutta yksilöllinen ja napakka puhuttelu.
 
a-k79
no meillä sama juttu ettei mitään uskota ja on vaan yks neiti 3½ (ja pikkuveli 5kk, mut hän on kiltti vielä) no eilenkin huudettiin taas ettei halua syödä ja niin jääräpää on että meni sit illal nukkumaan tyhjin vatsoin ku ei voinu syödä... noh kerran kokeilin sitä mikä on KAIKILLA muilla auttanu, että kaadetaan ruuat päähän, mut eipä auta meillä.. eilenkin neiti huusi puoli tuntia että "minä haluan ruuat päähän, ku en halua syödä" :headwall: että mikä siihenkin sit auttais....
 
Sellaisiet päivät tuntuvat sujuvat helpoimmin kun heti aamusta lähdetään jonnekin. (Huom kuljemme jalkaisin ja pidemmät matkat bussilla) Lähdössä on riitaa ja kinausta, matkallakin meteliä riittää, mutta kotiinpaluu on kiva. Ensin ruokaa ja sitten leikkimään tai jos on iltapäivä, videotakin saa katsoa.

Kun olin lasten kanssa kotona, meillä oli vakituinen meno neljänä arkipäivänä ja joka arkipäivä painuimme pihalle viimeistään kymmeneltä. Noista jos tuli lipsuttua esim kotitöiden varjolla, elämä muuttui yhdeksi tappeluksi.

Jos olen saanut itse nukkua tarpeeksi ja edes hetken omaa aikaa, jaksan tottelemattomuutta ja kiukuttelua kohtuullisesti, mutta väsyneenä elämä tuntuu aika kamalalle.
 
koukero
joo meillä kaksi poikaa ja keksiminen vasta alussa.säännöt kaikuvat kuuroille korville kun kaksin keksivät.keittiön seinät on piiretty metsäksi pienempi silloin 1v.5kk hyvin osasi piirtää.pienempi laittanut legon uuniin ja isäntä laitto uunin päälle kauheat käryt.sääntö yksi katso ensin uuniin kun laitat sen päälle.silloin kun nuorempi nukkuu vanhempi leikkii ihan kiltisti.Ja kerhossa kehuvat että erittäin tottelevainen...mutta saa nähdä mitä vielä tulossa. :heart:
 
Huh-huijaa.. Luojalle kiitos muillakin tuntuu olevan samanlaisia energia pakkauksia kotona. Meillä niitä on kaksin kappalein, poika 5v ja tyttö 3v. Kauppareissut on aivan kauheita, kumpikin juoksee yhtä aikaa eri suuntiin ja kauhee huuto ja möyke. Välillä tulee sellanen olo että haluisin vajota maan alle.

Ja korviakaan meillä ei ole. Ne on annettu ilmeisesti hyvän tekeväisyyteen ambomaille. Mikään asia ei mene perille nätisti sanottuna, kaikesta pitää huutamalla sanoa, muuten ei tapahdu mitään. Välistä tosiaan tuntuu että pää hajoo ku mikään ei mee perille vaikka kuinka yrittäis nätisti selittää. :headwall:

Toivottavasti tää vaihe menee pian ohi..

t.Lillan
 
Mailis
Anna lapsille sallittua tekemistä juuri näillä laudoilla, sahalla, hiilellä jne. Niilllä joilla he tekevät tihutöitä.

Lapsesi ovat selväsit erittäin kehittyneitä ja viisaita fiksuja lapsia. Niistä tulee vileä kuule suuria guruja kunhan et tapa heidän innostustaan. Eli, anna heidän tehdä nuo hommat mitkä kiinnostaa, mutta luvallisilla välineillä ja laita sellaset vaatteet mitkä saa vaikka hajota jos kiipee puissa tai hiiltä tulee vaatteille. Suojaa yks huone jossa saa leikkiä sotkuisia leikkejä.
Usko pois, ovat todella älykkäitä erikoisia ihania prinssejä! Ei leikki ole aina sitä mitä aikuisen mielestä on leikkiä. Sinun lapsillasi on loistava mielikuvitus ja toteuttamisen tarve. Anna heidän toteuttaa keksintöjään ja ideoitaan, niin heistä tulee vielä vaikka presidenttejä tai keksijöitä!! :hug:
 
Kylläpäs äipän sydäntä lämmittää kun meni mukavasti kauppareissu tänään!! Olihan pojat hukassa pariin otteesseen (paitsi pienin joka istuu vielä kärryissä) mutta tupsahtivat ilmoille ennen kuin ehdin lähteä heitä kuuluttelemaan :)
Tällä viikolla olen urheasti selviytynyt eläintarhareissusta, elokuvista ja yhdestä hesburger käynnistä lasten kanssa. Ensi viikolla on taas paluu arkeen kun loma loppuu ja työt alkaa. Koti-isä pääsee taas arjesta huolehtimaan ;)

Mailiksella oli kivoja ideoita, maalla kun asumme on pojilla paljon hommia ulkosalla. Valitettavasti talomme on tosi pieni eikä lapsille ole kuin yksi huone..joka sekin on aina aivan mullinmallin.

Halaus kaikille pikku Eemelien ja Iidojen äideille :hug:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.03.2005 klo 15:36 taika kirjoitti:
itellä 4lasta ja oon yrittäny aina että kehun,kehun.kehunja kehun.välillä huudetaanki mutta fiksusta käytöksesta kehutaan ja saatetaan palkitakkin.toimii!
Peesaan tätä kehumishommaa. Meillä on 3,5v. tyttö ja aika vilkas luonteeltaan, jatkuvasti hyppii ja pomppii. Oon huomannu et jos kehun ylitsevuotavasti kun on reipas ja kiltti niin tyttö on ku Hangon keksi, tuntuu niin hyvälle et on tehnyt oikein! Ite tulee aika helposti huudettua mihin yritän koko ajan kiinnittää huomiota et sais sen loppumaan. Uusin juttu on se, et aikani komennettuani sanon laskevani viiteen ja ellei siihen mennessä mitään tapahdu, tyttö saa rangaistuksen (mikä milloinkin aiheeseen sopii). Yleensä kolmosen kohdalla tyttö on jo tekemässä sitä mitä pitikin ;) Että kaikenlaista voi kokeilla!
 
...Meillä nämä Eemelit yllyttää toinen toisiaan ja homma menee sellaiseksi hillumiseksi että on välillä pakko ottaa hartioista kiinn ja HUHUUUU????? huudella että huomaavat että olen samassa huoneessa...

Laskemista olen yrtiinyt kanssa . välillä toimii valillä ei..

Nyt lähdetää koiranäyttelyyn, haukkuja katselemaan, siellä saa kanssa energiaa purkaa kun on lapsille toimintaa keksitty.
 
tiuku123
Meillä yksi aika rauhallinen tyttö ja kaksi hyvin vilkasta pojanviikaria.
Nuorempi on vasta 2v joten hän tekee pahimmat tempaukset yleensä isoveikan perässä.
Olen huomannut että 4vuotiaan kohdalla palkitseminen toimii paremmin kuin rangaistus. Ostimme kiltteystarroja (turtles) joita annan sit päivittäin kun huomaan että joku asia sujui hienosti. Jos esim. tiskauksen aikana ei synny ainuttakaan katastrofia poika saa yhden tarran. Tuo karkkipäivä on minusta huono rangaistus,koska sen rangaistuksen täytäntöönpanoon menee useita päiviä ja sitä rangaistusta ei voi antaa kuin kerran viikossa.
Meilläkin tosin tuota testattu, muttei sillä ole tehoa. Ei tuolla tarra palkinnollakaan hirveästi tehoa ole, mutta jos esim. kaupassa 10 kertaa muistuttaa että kilttejä lapsia odottaa autossa kiltteystarra niin saattaa selvitä kunnialla reissusta..
joskus annan tarran kun poika vain on leikkinyt pitkähkön aikaa rauhassa.
Tuon tarran voi tietenkin korvata millä vaan pikkupalkkiolla.
Kaverin lapsella on kiltteyspankki johon hän saa 5senttisen sillointällöin kiltteyspalkinnoksi.
Meidän pojat rikkoivat sästölippaat saadakseen rahat sieltä, joten se ei meillä oikein toimi..
 
Nuo korvat on meidänkin mukeloilla varmaan vain päässä koristeena tai sitten vain hatun pidikkeenä. Ainakaan niissä ei ole kuulo aivan kohdallaan. Välillä ei kuulla vaikka kuinka huutaisi ja välillä taas kuiskauskin yltää pienen korviin, vaikkei tarvitsisikaan. Leluja ollaan keräilty iltaisin jätesäkkiin huutokuoron säestyksellä, mutta eipä tuo ole auttanut. Nyt on vielä pojalla alkanut tämä innostus teknisiä vempaimia kohtaan, lähinnä niin, että niitä pitää alkaa hajoittamaan ja varmaankin seuraavaksi purkamaan. \|O Onneksi ei ainakaan päivät tule pitkiksi, kun voi katsoa yhden Eemelin ja kahden Peppi Pitkätossun tempauksia tempauksia ilman, että elokuvaa on edes kotelosta otettu. Voimia vain kaikille pikkuisten rakastettavien "riiviöiden" äideille ja isille.
 
Itsellä tyttö kohta 4 v ja kauppareissut myös yhtä hel... Autossa aina luvataan että "olen kiltisti, varmasti", mutta sit se taas unohtuu, kun päästään kauppaan. Ja sit ärsyttää, kun yrität komentaa (korvat katoaa), niin sitten joku sivullinen sanoo:anna nyt lapsen olla, lapset on lapsia, tms. Aaarg.tekis mieli huutaa sit niillekkin. Pikku veikka 10 kk, ja odotan vain päivää kun oppii kävelemään, takuu varmasti oikea täystuho. Nyt jo ollut kukkamullat lattialla, muutama astia palasina, vessanpöntöstä paperit ongittuna yms. pientä. Ja itse joudun selviytymään kaikesta yksin, ainakin tällä hetkellä, mies ollut reissuhommissa jo 2 kk, ja pää tuntuu räjähtävän.
 
Isompi pojista lähti tänään mummulaan lomalle pariksi yöksi.
Onkin ollut taas aikamoista uhmaa ja tappelua hänen kanssaan, Raivostuu välillä niin että menee ihan punaiseksi koko ukko ja kiristelee hampaitaan.. Ja pienempi on selvästi tyytyväinen vieressä ("pannaan vaan tuhma isoveikka nukkumaan ja mennään me leipomaan, minä AINA leivon kiltisti..") Ja sekös taas isompaa ärsyttää..
Kaikista pienin (11kk) on sitten oikea hymypoika joka ei juuri edes itkeskele.

On se lasten kanssa vauhdikasta tämä elämä, hyvällä tuulella pistävät koko talon sekaisin ja pahalla taas menee koko perhe sekaisin... yhtä ylä ja alamäkeä. <<<<<<<<<<<Mut eiköhän se siitä!!
 

Yhteistyössä