Meidän tytöllä (10kk) on myös esiintynyt puremista ja naaman repimistä kausittain. Tuo nauraminen kuulostaa kyllä siltä, että lapsi pitää tapahtumien kulkua jollakin tavalla leikkinä. Niinpä sitä hassua leikkiä onkin sitten mukavaa jatkaa, kun saa aina saman reaktion, eli sen "ein", jonka todellista merkitystä ei ehkä ymmärrä ihan täysin, tai ei ainakaan sen kaikkia vivahteita. Meillä on auttanut se, kun huomasin, että pureminen alkoi aina kun oli maitoaika. Tyttö onkin ollut koko ikänsä kuin pieni kello kädessä, jos äiti ei itse katso onko jo aika, tyttö kyllä kertoo, oli sitten maito, ruoka tai uni aika. Eli kommunikointiyrityksiäkin ne tietenkin voi olla. Naaman repimisen yhteydessä fyysisesti estin tapahtuman laittamalla lapsen säännönmukaisesti laittialle sylistä, kun repiminen alkoi ja sanoi, ettei saa ja että äitiin sattuu. Olen myös kieltämisen yhteydessä ponnekkaasti pudistellut päätä ja heilutellu etusormia. sanattomat viestit kun menevät pienille lapsille sanallisia viestejä paremmin perille. Auttoi. Kun aluksi yritin sanoa "Ai! Sattuu!" se ainakin oli täyttä huumoria meidän tyttärestä, joka muutenkin on varsinainen humoristi ja uskoisin, että ainakin pelkkä "ei" menee usein samaan kategoriaan tässä ikäluokassa. Sähkölaitteiden, piuhojen ja pistokkeiden tonkiminen on meillä suurinta hupia ja se onkin sitten meillä se vaikeampi juttu. Vinkkejä otetaan vastaan!
Esikoista ei kiinnostanut lainkaan, enkä voinut ymmärtää miksi koti pitäisi muutta jotenkin lapsiturvalliseksi... nyt todellakin ymmärrän. Ovat ne niin erilaisia!
Voimia!
