lapseni pelot
- Viestiketjun aloittaja minä
- Ensimmäinen viesti
Meillä tyttö on luonteeltaan myös tosi arka. Kyllä tuo pelkääminen on niin lujasti vaan toisten luonteessa kiinni... Me ollaan yritetty rohkaista lastamme kokeilemaan uusia asioita, mutta edetään (vahingoista viisastuneina 
) lapsen omassa tahdissa! Paljon jutellaan asioista ja yritetään siis mahdollisesti joitakin asioita etukäteen sillä tavoin lieventää. Näin talvellakin on ollut kova "työ" saada tyttö nauttimaan mäenlaskusta... Monta kertaa juteltiin ja ehdotettiin pulkkailua (ja vedettiin häntä ihan tasaisella maalla) ja sitten jollain kerralla minä itse hyppäsinkin pulkan kyytiin mukaan... Kyllä tyttö pikkuhiljaa alkoi oppia pitämäänkin tästä touhusta! Meidän keinot ovat olleet siis tämä keskustelu ja lapsen tahdissa eteneminen.. Välillä on (hieman) hankalaa kyllä osoittaa lapselle, että on ihan OK, jos pelottaa tai on arka, mutta silti koittaa varovaisesti "työntää" lasta kohtaamaan uusia tilanteita ja asioita... Eiköhän nämäkin lapset jossain vaiheessa hieman "reipastu" vaikkeivat luonteestaan pääsekään eroon! :flower: Nämäkin luonteenpiirteet ovat tietyssä mielessä iso rikkaus!
Niin, vielä tuli mieleen että toki erilaisten tilanteiden (esim. lääkärissä käynti ym...) harjoittelu kotona esim. leikeissä lapsen kanssa voisi myös lieventää lapsen pelkoa.
) lapsen omassa tahdissa! Paljon jutellaan asioista ja yritetään siis mahdollisesti joitakin asioita etukäteen sillä tavoin lieventää. Näin talvellakin on ollut kova "työ" saada tyttö nauttimaan mäenlaskusta... Monta kertaa juteltiin ja ehdotettiin pulkkailua (ja vedettiin häntä ihan tasaisella maalla) ja sitten jollain kerralla minä itse hyppäsinkin pulkan kyytiin mukaan... Kyllä tyttö pikkuhiljaa alkoi oppia pitämäänkin tästä touhusta! Meidän keinot ovat olleet siis tämä keskustelu ja lapsen tahdissa eteneminen.. Välillä on (hieman) hankalaa kyllä osoittaa lapselle, että on ihan OK, jos pelottaa tai on arka, mutta silti koittaa varovaisesti "työntää" lasta kohtaamaan uusia tilanteita ja asioita... Eiköhän nämäkin lapset jossain vaiheessa hieman "reipastu" vaikkeivat luonteestaan pääsekään eroon! :flower: Nämäkin luonteenpiirteet ovat tietyssä mielessä iso rikkaus! Niin, vielä tuli mieleen että toki erilaisten tilanteiden (esim. lääkärissä käynti ym...) harjoittelu kotona esim. leikeissä lapsen kanssa voisi myös lieventää lapsen pelkoa.
moi,
pelkoja voi olla monen sorttista. jos kyseessä on luonteen arkuus, niin kaikenlaiset positiiviset kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja uskallus kasvaa. lapsen pelkoa ei kannata mielestäni mitätöidä ("ei tässä ole mitään pelkäämistä") vaan mieluummin rohkaista ja olla tukena.
joskus kyse voi olla myös fyysisestä arkuudesta, esim. pojallani on todella huono tasapaino mikä on aiheuttanut paniikkireaktioita mitä moninaisimmissa tilanteissa.
kannattaa ssiis miettiä minkälaisesta pelosta on kyse.
pelkoja voi olla monen sorttista. jos kyseessä on luonteen arkuus, niin kaikenlaiset positiiviset kokemukset vahvistavat itsetuntoa ja uskallus kasvaa. lapsen pelkoa ei kannata mielestäni mitätöidä ("ei tässä ole mitään pelkäämistä") vaan mieluummin rohkaista ja olla tukena.
joskus kyse voi olla myös fyysisestä arkuudesta, esim. pojallani on todella huono tasapaino mikä on aiheuttanut paniikkireaktioita mitä moninaisimmissa tilanteissa.
kannattaa ssiis miettiä minkälaisesta pelosta on kyse.