Lapsen vammaistuki tasot.

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Minkä tasoisesta vammaisuus/hoitoisuus saat vammaistukea ja onko mikä vammaistuki luokka ylin, keski tai alin? Paljonko menee "ylimääräisiä" kuluja lääkäri,lääkkeet yms vuodessa? Mietin myös, onko merkitystä vammaistukeen että toinen vanhemmista ei voi sen vuoksi käydä kokopäivä työssä ja osa-aika työtä lapsen sairaus vaikeuttaisi paljon.
 
vierailija
http://www.kela.fi/documents/10180/578283/alle_16vuotiaan_vammaistuki.pdf/100648f1-84e3-4b4b-8608-828131113fbd

Lue tuolta niitä ehtoja, millä saa mitäkin vai saako mitään.

On ollut perustuki, korotettu tuki ja sen jälkeen taas perustuki, nykyään ei ole enää mitään.

Pahimpaan aikaan oli puheterapiaa kaksi kertaa viikossa ja toimintaterapiaa kerran ja päivittäisiä harjoituksia kotona, tukiviittomat yms.

Rahallinen meno on vain yhden lajin rasite, aika ja vaiva merkitsee enemmän. Jos lapsen takia joutuu tekemään puolipäiväistä työtä, voi senkin esittää rasitteena. Itse olen maininnut rasitteena esim. kuljetukset päiväkotiin, lähipäiväkodissa, missä toinen lapsi oli, ei ollut sopivaa erityisryhmää. Kuljetussuuntakin oli täysin väärä eli yhtenä rasitteena oli ylimääräiset matkakulut sekä päivittäinen ylimääräinen aika noihin kuljetuksiin. En ole katunut tuota päiväkotipaikkaa vaikka monesti sitä ylimääräistä kuljetusta manasi. Yleensä ne rasitteet on juuri niitä asioita, mitkä eniten pännivät itseä

Kaikki vertailu rasituksesta verrataan aina samanikäiseen normaaliin lapseen.
 
vierailija
Vammaistukeen tuskin vaikuttaa se kuinka paljon rahaa lapsen sairauteen / vammaan kuluu. Vaan se hoitoisuus muuten vaikuttaa. Esimerkiksi ympärivuorokautinen hoidon tarve yleensä tarkoittaa ylintä vammaistukea. Jos vanhempi ei pysty käymään töissä, voi hakea kaupungilta omaishoidontukea.
 
vierailija
Jos vanhempi ei pysty käymään töissä, voi hakea kaupungilta omaishoidontukea.
Omaishoidon tukea voi hakea, vaikka kävisi töissäkin, tosin silloin on mahdollisuus saada vain matalinta tukea. Siinäkin sitovuus on suurimpia määrääviä tekijöitä. Sitä varten tehdään kartoitus ja pisteytys ja päätös tehdään sen perusteella. Mutta määrärahat voi olla lopussa ja voi jäädä ilman tukea, vaikka muuten olisikin oikeutettu siihen.

Kannattaa tehdä palvelukartoitus oman sosiaalityöntekijän kanssa. Vaikkei sitä omaishoidon tukea saisikaan, niin voi löytyä muita palveluita, joista ei ole ollut tietoinen. Sen lisäksi kannattaa tavata sairaalan/poliklinikan sosiaalityöntekijää, jolta saa usein todella hyviä neuvoja niin hakemusten täyttämiseen kuin tietoa ylipäätään, mitä palveluja ja tukia on saatavissa ja mistä niitä hakea.
 
vierailijaxx
Nosto. Käytännön kokemuksia kaipailen.
Vastaamista helpottaisi, jos tietäisi minkä tyyppisestä vammasta on kyse. Lapsen ikä vaikuttaa myös.

Kannattaa lukea Kelan sivuilta eri tason tukien kriteerit. Silloin tärkeät seikat eivät jää vahingossa pois hakemuksesta. Esimerkiksi, jos on kielellisiä ongelmia, niin tukiviittomat, kuvien käyttö yms aputoimet ja -välineet ovat hyvinkin ratkaisevia. Työssäkäynti ja työssäkäymättömyys on ratkaisevaa vain, jos osaat perustella sen oikealla tavalla. En oikein usko, että riittäväksi syyksi katsottaisiin terapiakäynnit mutta erityinen sairastumisalttius ja sairastumiseen riittävät riskit voisi olla pätevä syy.
 
vierailija
Okei. Lapsen kanssa niin paljon sairaala käyntejä että ei voi kokopäivä työhön lähteä (viime kuussa yhteensä 10 sairaala päivää) siihen terapiat päälle. Ja lapsi saa helpommin kaikki taudit ja ne on sitten myös paljon vaikeampia ja se lisäisi entisestään sairaalassa oloa. Välillä on pari yötä, että ei heräillä ollenkaan, mutta yleensä heräilee pari kertaa yössä ja väliin kipujen/huono olon vuoksi on valvottu monta tuntia yöstä. Ruokia joudutaan pilkkomaan/soseuttamaan ja oksentelee paljon.
 
vierailija
No se miten vaikeasti lapsi on hoidettavissa vaikuttaa. Esim. jos pitää pukea syöttä, hoitaa lapsen hygieniahomat täysin, arvisee erityistukea yms. Saa täyden. Itten on vielä keski vaikea ja lievä.
Tuokin on iästä riippuvaa, pienestä jos on kyse, niin pukemiset, syöttämiset ym on ihan normaalia. Aina verrataan normaaliin samanikäisen vaatimaan auttamiseen.

Kannattaa tutustua myös Kelan erityishoitorahaan, se on tarkoitettu niihin tapauksiin, kun ei voi käydä töissä lapsen sairauden takia. Siihen on omat ehtonsa.

http://www.kela.fi/jos-lapsi-sairastuu_erityishoitoraha
 
vierailijaxx
Korotettun tukeen on hyvät mahdollisuudet ainakin sairaalakäyntien määrän perusteella. Pari kertaa yössä heräily ei sen sijaan kuulosta pahalta, koska normaalikin lapsi voi heräillä pari kertaa. Yöheräilyt kannattaa kyllä mainita, mutta tuo esille kivut tms, mikä erottaa lapsen heräilyt tavallisen lapsen heräilystä.
 
vierailija
me saadaan korotettu vammaistuki (n. 200e/kk) koska lapsi on autistinen. eipä juuri ole sen enempää "vaivaa" kuin sisarestaan, mutta käy autistiluokkaa ja saatettava taksille jne. puheterapiaa saa, mutta terapeutti käy koulussa sitä antamassa. puheterapian saamisen ehtona on ollut korotettu vammaistuki, siksikin sitä saanut. ehdot taisivat tänä vuonna muuttua eli alimmallakin tuella saa. en silti usko, että tukea nyt aletaan muuttaa ja alentaa.
 
vierailija
puheterapian saamisen ehtona on ollut korotettu vammaistuki, siksikin sitä saanut. ehdot taisivat tänä vuonna muuttua eli alimmallakin tuella saa. en silti usko, että tukea nyt aletaan muuttaa ja alentaa.
Puheterapian ehtona ei ole mikään vammaistuki, sitä voi saada ihan ilmankin. Mutta kela ei toimi puheterapian maksajana, jos se ei myönnä vähintään korotettua vammaistukea. Jos kela ei maksa, niin sitten kunta maksaa, antaa sen joko kunnallisena palveluna tai myöntää maksumääräyksen yksityiselle. Kokemusta on niin kelan maksamasta, kunnan maksumääräyksestä yksityiselle kuin kunnallisen terapeutin antamasta puheterapiasta, itse emme ole joutuneet noita maksamaan. Ihan omasta tahdosta noita ei saa, niihin pitää olla sopivan tahon suositus.
 
vierailija
Meille maksetaan korotettua vammaistukea, diagnoosrins ADHD, tunne-elämän häiriö ja epilepsia. Lisää diagnoosaja saattaa paukkua oppimisvaikeuksien ja asperger piirteiden myötä.

Elämä verrattana normaaliin 9-vuotiaaseen on kuin eri planeetalta.
 

Yhteistyössä