Lapsen migreenista

Onko kokemuksia? Minka ikaisena kohtauksia on alkanut tulla?

Mulla on itsellani migreenia melko usein ja alkoi joskus teinina. Nyt mun 5-v poika valittaa joskus yhtakkista kovaa ja aaltoilevaa kipua paassa.

 

Mulla itellä on alkanut ensimmäiset kunnon migreeni kohtaukset 10-vuotiaana, mutta muistaakseni ensimmäiset migreeniin viittaavat päänsäryt alkoi ekaluokalla ollessa. Tuolloin ekaluokalla en vielä saanut kunnon diagnoosia vaan vasta 10 vuotiaana kun oireet ja kohtaukset pahenivat ja tulivat useimmin kuin aijemmin.

 

onko sulla EN07 nykyisin ennaltaehkaiseva jokapaivainen laakitys vai millanen?
mua vaan mietityttaa milloin sita pitais vieda poika laakariin asian takia. koska niita kohtauksia on harvoin, niin ei varmaan nyt viela. en tieda milloin aletaan tutkimaan lasten paansarkyja. erikoislaakarit kuitenkin maksaa 200/krt ja joskus kun olen siella lapsen kanssa kaynyt niin mitaan ei olla tehty, todetaan ainoastaan etta jos viela jatkuu niin palataan asiaan jne.

 

Tällä hetkellä ei ole käytössä ennaltaehkäseviä lääkkeitä koska migreeni on iän ja synnytyksien myötä hieman rauhottunut. Silloin kun itse olin lapsi ei täsmälääkitystä suositeltu lapsille vaan lääkärit vain käskivät ottaa normaalia särkylääkettä pakkauksien ohjeen mukaan, tietysti ajat ovat muuttuneet etten nyt tämän hetkisesstä sitten tiedä miten lääkärit menettelevät. Itse sain ensimmäiset täsmälääkkeet yläasteella kahdeksannella luokalla ja tilanne oli se että kohtaukset olivat niin voimakkaita että jouduin jopa sairaalaan kun kestivät useammanpäivän ja niihin liittyi pahoinvointia. Pahoinvoitia oli kyllä ollut jo vuosia noitten kohtauksia aikana, mutta tuolloin yläasteella ei tavalliset särkylääkkeet enää auttaneet lainkaan
Ennaltaehkäsevän lääkityksen sain opiskeluaikana kun kohtauksia tuli jopa kerranviikossa joskus jopa useamminkin ja näissäkin mukana oli pahoinvointia lähes joka kerta.

Nykyisin kohtauksia tulee kerran tai kaksi kuukaudessa ja menevät täsmälääkkeellä ohi ja saan nukkua rauhassa parituntia. Nämä nykyiset lääkkeet ovat olleet mulla käytössä nyt 1,5 vuotta ja sain nämä raskausaikana ja olen voinut käyttää näitä vaikka imetinkin. Lääke mikä mulla nyt on käytössä on veteen liukenava ja auttaa siksi nopeammin kuin tavalliset tablettilääkkeet, mutta nämä ovat kolmiolääkkeitä eli töissä en voi näitä ottaa, mutta se ei haittaa tällä hetkellä kun hoidan lapset kotona.

 

Kiitos EN07.

 

Mulla migreenikohtauksia alkoi olla noin 7-8 v.iässä, veljen tytöllä 3 v., jolloin sai myös diagnoosin. Pienillä lapsilla hoitona on tulehduskipulääke riittävän suurena annoksena ja parasetamoli lisänä. Eli kannattaa varmistua siitä, että saa tuhdin annoksen särkylääkettä ja tarvittaessa pahoinvointilääkettä. Lisäksi tietysti lääkkeetön hoito (pimeä, kylmä kääre jne.).

 

Luppis - hyva tietaa etta noinkin pienilla voi ilmeta kovia paakipuja. Mun tytolla oli 2-vuotiaana silloin talloin paa kipea otsan kohdalta mutta en usko etta oli migreenia. Kivut kuitenkin havisivat joten olin unohtanut koko jutun. Ikavaa vaan jos perivat taman vaivan.

 

Ja tosiaan aika pienenä sen diagnoosinkin voi saada. Veljen tytöllä oli tosiaan kaikki klassiset migreenin oireet: kova pääkipu, oksentelu, tokkuraisuus ja nukkuminen pimeäsä auttoi. Kuvasivat pään varmuuden vuoksi ennenkuin sai daignoosin. Jos syö liikaa karkkia tai muuta makeaa (erityisesti suklaata) tai ulkona on kovin valoisaa (talvella etenkin kun valkoinen hanki), laukaisee selvästi migreenin, samoin valvominen. Osaa jo itse vältellä näitä vaikka ikää ei vieläkään ole kuin 6 v.

 

meidän tytöllä on ollut 3v asti migreenikohtauksia. nyt tyttö on 4v,ja edelleen välillä tulee rajujakin kohtauksia,sanoo että ei näe kunnolla,oksentelee jne.
jos ruokailun välit venyvät niin saa tosi herkästi kohtauksen. Nyt hänelle laskettiin särkylääkkeestä kunnon annostus, (500mg pamolia/panadolia,astmaatikkona burana jne ei sovi) ja se on kyllä katkaissut kohtauksen hyvin. Täsmälääkkeitä en ole vielä halunnut,koska ainakin vielä pärjätään ilman.

 

ja meillä tytöllä se kipu on aiiiivan samassa kohdassa kuin äidilläni,mulla se on hieman taaempana oikean silmän takana

 

viela kysyisin paan kuvauksesta etta milla perusteella se tehtiin, siis sairaalassako ja erityislaakarin lahetteesta vai miten? muistan kun laakari mulle sanoi ettei lasten paata kovin helposti kuvata koska heidat joudutaan nukuttamaan jne vasta jos vahvasti epaillaan kasvainta tai vastaavaa.

 

Tk laittoi lähetteen lastenpolille, josta laittoivat tt-kuvaan. Ei muistaakseni nukutettu, jotain rauhottavaa olivat antaneet. Tosin tyttö on kiltti ja rauhallinen joten olis varmaan onnistunut ilman mitään lääkkeitä. Tytöllä oli hankala synnytys ja ehkä siksi epäilivät jotain.. (hanpenpuute synnytyksessä, äidillä verenhyytymissairaus ja imukuppisynnytys hieman epäonnistui).

Näissä on varmaan aika paljon eroja eri paikoissa sen suhteen, miten toimitaan. Munkin pää on kuvattu joskus 12 v. kun tuli tuntopuutoksia migreenin aikana. Tosin 12 v. on jo aika "vanha". Ja saman alueen sairaala kyseessä, en tosin enää asu siellä suunnalla.

 

Tt-kuvien otto on varmaan pitkälti myös lääkäreistä kiinni, näin ainakin uskoisin. Multa ei ole koskaan otettu tt-kuvia koska migreenin oireet ovat olleet niin selvät ja koska äitilläni ja hänen äidilläänkin on migreeniä niin myös ne tukivat omaa diagnoosia. Tuo migreeni kun on yleensä perinnöllistä tai ainakin suurempi riski saada migreeni kohtauksia on sellaisilla joiden vanhemmilla tai toisella vanhemmista se on. Omilla lapsillani jotka ovat 5v ja 1v3kk ei ole vielä ole oireita ollut ja syvästi toivon ettei he joudu koskaan migreenistä kärsimään koska itselläni kohtaukset ovat niin voimakkaita, mutta hyvin todennäköistä on että tulevaisuudessa hellekkin oireita tulee.

Tt-kuvia ei ole otettu myöskään paljon mua nuoremmilta sisaruksilta joita on kolme joilla kaikilla on migreenistä saatu diagnoosi.

 

Mulla on suvussa paljon migreeniä (isällä ja isän sisaruksilla) ja mullahan migreeni alkoi jo ennen tota 12 v. (ekat kohtaukset 7-8 v.). Mutta mulla on ollut kolmenlaista migreeniä: klassinen auraoireilla (ennakko-oireet näköhäiriöineen ja pahoinvointi), päänsärytön migreeni toispuolihalvauksella ja pahoinvoinnilla ja sitten ilman ennakko-oireita alkava kova särky ilman pahoinvointia mutta toispuoli tunnottomuutta, johon kohtaus loppuu.
Silloin kun noita halvausoireita tuli eka kerran, tehtiin kuvaus.

Nyt ei ole ollut kohtauksia kahteen-kolmeen vuoteen. Pahimmillaan tilanne oli joskus päälle parikymppisenä, jolloin kohtauksia oli 4-5 viikossa ja söin silloin estolääkkeitäkin muutaman vuoden.

 

Meidän tytöllä alkoi migreeni 5vuotiaana oireina kova päänsärky raju oksentelu. Saimme tk-lääkäriltä lähetteen lastenneurologianpoliklinikalle. Siellä tehtiin neurologiset tutkimukset ja päädyttiin migreeniin. Pää kuvattiin 5v6kk koska kohatukset olivat lisääntyneet ja pahentuneet. Päässä kaikki ok. Sitten aloitettiin estolääkitys 2kertaa päivässä joka jatkuu edelleen nyt 8v. välillä tietty ollut pieniä taukoja mutta aina on jouduttu palaamaan estolääkitykseen. Minulla on myös ollut migreeni diagnoosi ja estolääkitys murkkuiässä joten kyllä se perinnöllistä taitaa olla. Kohtaus lääkkeinä panadol,burana, pahoinvointilääke ja imigran nenäsumute näillä pelaillaan. Meillä ainakin migreeni rajoittaa paljon elämäämme ja kaiken kukkuraksi kaksoissisko sai myös juuri diagnoosiksi migreenin ja harkitaan myös estolääkityksen aloittamista. Tytöillä on tosi rajua oksentelua kohtauksen aikana joka tekee hoidosta tosi vaikeaa. Onko kenenkään lapsilla näin hastavaa migreeniä? Tytöillä on aina joka paikkaan mentäessä (esim.pikainen kauppa reissu) lääkkeet ja okkäpussit mukana. Monesti vielä saattaa alkaa oksentamalla jonka perään heti päänsärky. Kaikki on oltava tosi säännöllistä ruokailut nukkumaan menot yms. Voitais pistää vinnkejä kehiin jos joku on keksinyt jotain mikä ehkäisee tai auttaa kohatuksessa?

 

Huomasin että luppis kertoi että hänellä oli 4-5kertaa viikossa migreeniä myös minulla oli murkkuiässä 4-5kertaa viikossa. En ollut vielä kehenkään muuhun törmännyt kenellä olisi ollut yhtä usein. En siis ole ainoa.

 

että lapsella voi olla migreeniä, mutta toistuvat päänsäryt esim. kokeiden tienoilla
on kuulemmksi merkki. Päänsärky päiväkirja on myös yksi keino selvittää milloin päätä koskee ja kuinka paljon. Esim. meillä jos koskee paljon 3 viivaa jos vähän 1 viiva.
Perinnöllistä se kuulemma on ja meidän suvussa löytyy......

Mutta, että lapsella .... voi kun olisivat saaneet elä ilman migreeniä ihan vain lapsina.

 

sukurasite se tääläkin on, ikävä kyllä. Omalla kohdalla lukee nlakortissa 2v kohdalla, että valittaa pääkipua. Alle kouluikäisenä sitten migreeni todettiin lopulta, piuhat päähän ja sairaalaan nukkumaan. En oikein muista tarkemmin, pitäisi joku kerta äidiltä noita kysellä.
Täsmälääkitys+estolääkitys kuitenkin tuli kehiin vasta lukiossa, sittenmmin raskaudet ovat varmaan hävittäneet loputkin tiheät kohtaukset, ikää nyt ei niin paljon kerta vielä ole
Välillä sattuu aika useastikin, sitten voi olla kuukausi!!! väliä että selviää ilman lääkkeitä, onneksi.

 

Täällä yksi migreenikko, jonka kohtaukseta alkoivat 7-vuotiaana. Muistan vieläkin sen ensimmäisen kerran ekalla luokalla koulussa

Mulla myös perinnöllistä, äidillä alkoi migreeni myös lapsena, joten heti alusta alkaen osattiin epäillä migreeniä. Lapsena ja vielä murrosiässäkin mulla kohtaukset oli kuitenkin suht lieviä, tavallisella särkylääkkeellä selvisi kun vaan meni pimeään huilaamaan. Kestivät useimmiten vain pari tuntia. Aikuisiän kynnyksellä tauti sitten paheni, mutta en kuitenkaan ole estolääkitystä vielä käyttänyt. Mulla on pääasiassa ollut auratonta migreeniä, joka useimmiten herättää aamuyöstä, tai sitten alkaa iltapäivällä jos oon syönyt huonosti.
Raskauden myötä kehiin tulivat auralliset kohtaukset, meikäläisellä raskaus ei vähentänyt kohtauksia niinkuin useasti käy.

Lapsena opin välttämään kirkasta auringonvaloa ja säännöllinen ruokarytmi auttoi paljon.
Mutta vahvasti perinnöllistä tuntuu tauti olevan.