Lapsen koulumenestys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Onko teidä mielestänne tärkeää, että lapsillanne on hyvät ( 8 -> 10 ) numerot todistuksessa.

Mitä teette jos vaikka keskiarvo on alle 7 ?

Kerrotteko lapsenne koulumenestyksestä omille ystävillenne?
 
mun mielestä on tärkeää et lapsi suoriutuu omalla tasollaan.Kaikki ei ole edes sen 8 oppilaita kaikissa aineissa, joten miten sitä voisi kaikilta odottaa?
jos oikeasti oppilaat olisivat sen tasoisia et koko koulussa ei olisi alle 8 keskiarvoa kellään, luultavasti arvosteluperusteita nostettaisiin =)

ja kyllä, kerron ystäville ja voin kertoa täälläkin, et lapsellani oli alle 7 keskiarvo
 
  • Tykkää
Reactions: chef
Ei ole tärkeää että on 8-10, mutta yritän kannustaa kyllä parempaan kuin 7. 7 ja siinä rajapinnassa on mielestäni keskiverto lapselle vähän liian huono. Mutta tärkeintä on että yrittää parhaansa. Jos ei tuon parempaan pysty, niin eihän sille sitten hirveästi mitään voi kuin yrittää kannustaa.

Saatan kertoa läheisille ystäville tai sisaruksille jos puheeksi tulee. Erikseen en sellaisista soittele, enkä lapsia mollaa muille.
 
[QUOTE="Vieras";26393456]Ei ole tärkeää että on 8-10, mutta yritän kannustaa kyllä parempaan kuin 7. Tuo 7 ja siinä rajapinnassa on mielestäni keskiverto lapselle vähän liian huono. Mutta tärkeintä on että yrittää parhaansa. Jos ei tuon parempaan pysty, niin eihän sille sitten hirveästi mitään voi kuin yrittää kannustaa.

Saatan kertoa läheisille ystäville tai sisaruksille jos puheeksi tulee. Erikseen en sellaisista soittele, enkä lapsia mollaa muille.[/QUOTE]

Korjaus väärinkäsitysten välttämiseksi.
 
Niin, kysyin siksi, että peruskoulunpäättötodistuksessa lapsellani oli ka. 6.8 , sillä oli hyviä aineita (enkku9 ja liikunta10 ) ja mielestäni hänelle ihan kohtuulliset 7 matematiikassa, fyssassa ja kemiassa , mutta sitten nämä ns. reaaliaineet ja ruotsi 5-6 , koska ne eivät häntä kiinnosta.
On tietoinen että tämä vaikeuttaa jatko-opintoja mutta kun en minä oikein voi pakottaakkaan parantamaan numeroita, kun ei halua.
Nyt sitten minulle on oikein asioikseen ottanyt yhteyttä näitä ns. parempien oppilaiden vanhempia ja oikein porukalla ihmetelleet miten meidän lapsi nyt ei parempaan päässyt..
En minä mittaa,. vähiten omaani, mutta edes toisten lapsien paremmuutta koulunumeroilla. Oikeasti, pitääkö kaikkien olla akateemisesti koulutettuja ja paljon lukeneita? Onko se niin synti, ettei lukioon halua.
- sitäpaitsi, tälläpäin ammatilliseen on hakenut enemmän kuin lukioihin, eli asetelma on muutenkin menossa siihen että ammattikouluun on vaikea päästä, lukioon pääsee kuka vain..

Mutta siis, hämmennyn hassusta tuttavapiiristäni :)

Ylpeä lapsestaan saa olla jos se menestyy koulussa, mutta saankai minäkin olla omastani ylpeä :) :/
 
No, tietysti se on todella mukava asia, kun lapsella on yli ysin keskiarvo. Hän on ollut aina todella hyvä koulussa, ilman karmeeta puurtamista. Ei tuo edes kokeisiin halua lukea.
Jos hänellä rupeaa nyt yläasteelle siirryttäessä todistus huononemaan, niin olen kyllä pettynyt. Koska tiedän että hän ei silloin yritä parastaan. Jos huomaan tämän ajoissa, niin rupean kannustamaan koulunkäyntiin eri keinoilla. Koska muuten hän ei pääse haluamaansa lukioon.

Ja kyllä mä ylpeänä kerron lapseni koulumenstyksestä, itse olin todella surkea koulussa. Tai siis en juuri käynyt siellä, ja päättötodistus jota en edes hakenut oli 5,5. Mutta mulla oli hieman erilaiset kotioltavat, jotka vaikutti koulunkäyntiinkin.
 
[QUOTE="vieras";26393644]Niin, kysyin siksi, että peruskoulunpäättötodistuksessa lapsellani oli ka. 6.8 , sillä oli hyviä aineita (enkku9 ja liikunta10 ) ja mielestäni hänelle ihan kohtuulliset 7 matematiikassa, fyssassa ja kemiassa , mutta sitten nämä ns. reaaliaineet ja ruotsi 5-6 , koska ne eivät häntä kiinnosta.
On tietoinen että tämä vaikeuttaa jatko-opintoja mutta kun en minä oikein voi pakottaakkaan parantamaan numeroita, kun ei halua.
Nyt sitten minulle on oikein asioikseen ottanyt yhteyttä näitä ns. parempien oppilaiden vanhempia ja oikein porukalla ihmetelleet miten meidän lapsi nyt ei parempaan päässyt..
En minä mittaa,. vähiten omaani, mutta edes toisten lapsien paremmuutta koulunumeroilla. Oikeasti, pitääkö kaikkien olla akateemisesti koulutettuja ja paljon lukeneita? Onko se niin synti, ettei lukioon halua.
- sitäpaitsi, tälläpäin ammatilliseen on hakenut enemmän kuin lukioihin, eli asetelma on muutenkin menossa siihen että ammattikouluun on vaikea päästä, lukioon pääsee kuka vain..

Mutta siis, hämmennyn hassusta tuttavapiiristäni :)

Ylpeä lapsestaan saa olla jos se menestyy koulussa, mutta saankai minäkin olla omastani ylpeä :) :/[/QUOTE]


Ei kiinnosta, ei halua, en voi pakottaa... saa aina näppyjä aikaan. Kaiken pitää olla hauskaa ja kivaa?

Koulu on lapsen työtä, läksyt on tehtävä ja kokeisiin on luettava. Kiinnosti tai ei.

Koulutodistukset ovat avain pääsynä hyviin koulupaikkoihin ja edelleen lopulta töihin.
 
Ei kiinnosta, ei halua, en voi pakottaa... saa aina näppyjä aikaan. Kaiken pitää olla hauskaa ja kivaa?

Koulu on lapsen työtä, läksyt on tehtävä ja kokeisiin on luettava. Kiinnosti tai ei.

Koulutodistukset ovat avain pääsynä hyviin koulupaikkoihin ja edelleen lopulta töihin.

Ilmaisin itseäni huonosti. On luettava ja tehtävä. Sen kyllä huolehdin, mutta jos asia ei jää mieleen niin ei sitä uuvuksiin asti voi pakottaa.
- tarkoitin siis sitä, että minusta lapsen pitää itse oppia vastuunsa, Jos se ei saa luettua niihin kokeisiin sitä tuntikausia vaativaa aikaa, minkä tarvitsee oppimiseen, en usko että se aidosti oppii sillä että itketän sitä jankuttamalla vieressä jotain uskonnon fraasia.
Sitten se lukee nämä asiat isona, jos ja kun ne tarpeeseen tulee.
Ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että aina pitäisi olla kivaa.
Mutta, mielestäni silti, minulla on oikeus olla ylpeä lapseni niistä hyvistä saavutuksista joita hän sai, ilman että tuhahtelijat tukehtuvat omaan mielipiteeseensä.
 
Mun lapsi on aina inhonnut matematiikkaa, mutta aina saa ysejä ja kymppejä kokeista, ja todistuksessa on ysi. Kielistä ei kans tykkää hirveästi, mutta kummatkin on ysejä.
Tein lapsukaiselle jo ekalla luokalla selväksi, että koulu on hänen työnsä, ja siellä yritetään parhaansa. Niin makaa kuin petaa. Haluaako olla isona hevosenomistaja vai ei :D
Ja yleisesti olen hänelle yrittänyt opettaa, että elämässä joutuu paljon sellaista tekemään, mistä ei tykkää. Mutta nekin jutut pitää tehdä niin hyvin kuin taitaa.
Eipähän ole kouluasioihin paljon tarvinnut puuttua, koska tyttö ymmärsi heti yskän.

Kuulostaa ap siltä, että sinusta koulunkäynti ei ole tärkeää. Etkä osaa kannustaa.
 
[QUOTE="vieras";26393790]Ilmaisin itseäni huonosti. On luettava ja tehtävä. Sen kyllä huolehdin, mutta jos asia ei jää mieleen niin ei sitä uuvuksiin asti voi pakottaa.
- tarkoitin siis sitä, että minusta lapsen pitää itse oppia vastuunsa, Jos se ei saa luettua niihin kokeisiin sitä tuntikausia vaativaa aikaa, minkä tarvitsee oppimiseen, en usko että se aidosti oppii sillä että itketän sitä jankuttamalla vieressä jotain uskonnon fraasia.
Sitten se lukee nämä asiat isona, jos ja kun ne tarpeeseen tulee.
Ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että aina pitäisi olla kivaa.
Mutta, mielestäni silti, minulla on oikeus olla ylpeä lapseni niistä hyvistä saavutuksista joita hän sai, ilman että tuhahtelijat tukehtuvat omaan mielipiteeseensä.[/QUOTE]

Jos on enkku 9 ja ruotsi 5-6, niin voisitte yhdessä miettiä mistä moinen johtuu...

Ei jää päähän? Vai ei oikeasti lue ollenkaan ja englanti onkin oikeasti tulos jatkuvasta tietokonepelien pelaamisesta, jotka ovat paljolti englanninkielisiä.
 
Tärkeintä on, että tekee parhaansa. Tai jos on tuolla 9-10 tasolla ilman juuri minkään tekemistä, niin sekin on hyvä.

en varsinaisesti ota puheeksi lasten todistuksia, mutta jos asia tulee puheeksi, niin kerron.
 
[QUOTE="vieras";26393816]Jos on enkku 9 ja ruotsi 5-6, niin voisitte yhdessä miettiä mistä moinen johtuu...

Ei jää päähän? Vai ei oikeasti lue ollenkaan ja englanti onkin oikeasti tulos jatkuvasta tietokonepelien pelaamisesta, jotka ovat paljolti englanninkielisiä.[/QUOTE]

Tiedän/ tiedämme molemmat mistä se johtui.
 

Yhteistyössä