Lapsen kaveri, miten tässä pitäis toimia....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pattitilanne
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pattitilanne

Vieras
Asutaan lähekkäin ja pojat on keskenään tosi hyviä kavereita.
Ekaluokkalaisista kyse.
Meillä on kaksi saksanpaimenkoiraa ja lapsen kaverilla kultainen noutaja.
Kaikki kolme koiraa ovat hyvin koulutettuja "peruskoiria", ei mitään pentuikäisiä riiviöitä tai mitenkään äreitä tai mitään.

Eniten meidän lapset leikkii ulkona keskenään, mutta toisinaan sitten meidän poika menee kaverilleen ja toisinaan kaveri tulee meille. Ja siitä päästäänkin ongelmaan.

Olen sanonut kaikille vauvasta vaariin, että kun meille tulee, niin koirien pitää antaa haistaa ja sitten ne menevät/käsketään muualle, koska tää on myös koirien koti.
Mutta tää lapsen kaveri alkaa kiljuun ja huutaan ja juokseen paniikissa kun meidän koirat tulee haistamaan. Ja todellakin vaan haistamaan, eivät juokse sata lasissa hyppien päälle.

Olen sanonut tälle lapsen kaverille, että ÄLÄ JUOKSE, ÄLÄ HUUDA, ANNA NIIDEN VAAN HAISTAA ja ei, kauhee kiljunta ja paniikki.

Olen puhunut tän lapsen äidille tästä joka on sitä mieltä, että mun pitäis sit teljetä noi meidän koirat jonnekin tän lapsen vierailun ajaksi jos se kerran niitä pelkää??!! Sanoin, että en todellakaan telkeä kun niistä ei ole mitään häiriötä, et meille ei sit ole pakko tulla.. Ja tästähän meinas tulla kaikkien riitojen äiti, mut tilanne jäi sit vaan "roikkumaan".

Kuka tässä nyt on ns.oikeessa ja miten tässä nyt sit pitäis toimia teidän mielestä?!

Hermo menee kun taas tänään tää kauhee souvi käytiin läpi ennenkun pojat lähti tästä ulos...... Huokaus.
 
Mun lapsi pelkää ylikaiken koiria, joten kun hän menee kaverillaan käymään sisällä, niin koira on sen aikaa toisessa huoneessa ja portti/ovi on kiinni.

Mutta toisaalta jännä, että heillä on kuitenkin oma koira ja lapsi pelkää teidän koiraa noin kovasti!?!?
 
Mun lapsi pelkää ylikaiken koiria, joten kun hän menee kaverillaan käymään sisällä, niin koira on sen aikaa toisessa huoneessa ja portti/ovi on kiinni.

Mutta toisaalta jännä, että heillä on kuitenkin oma koira ja lapsi pelkää teidän koiraa noin kovasti!?!?

No niinpä... Tuo ei minunkaan järkeeni mene.

Ja meillä kyllä koirat saavat haistaa myös pelkääviä ihmisiä, sit on haistettu kuka kotiin tuli ja sillä selvä.
Jos koira ei saa haistaa jotakuta sen reviirille tulijaa, niin sit sitä kiinnostaa kauheasti se ja yrittää koko ajan päästä haistelemaan.
Meidän koirat kun on haistaneet, niin sitten niille on ihan sama eikä ne tuu iholle.

Tänäänkin kun lopulta tää poika antoi haistaa itseään, niin koirat menivät sitten peteihinsä maate eikä niitä näkynyt koko loppuvierailun aikana.
 
mä en ymmärrä teitä. jos lapsi tai aikuinen pelkää koiraa, niin sitten pelkää. ei sille mitään voi. mä en ymmärrä miks pitäs pakoittaa toinen tässä tapauksessa koiran haisteltavaksi. koira on toki perheenjäsen mutta myös eläin. joka ei kärsi tai mene rikki, jos joutuu eri huoneeseen siksi aikaa kun paikalla on pelkäävä ihminenen
 
Minä olen myös samaa mieltä, että teillä toimitaan teidän tavalla ja jos se ei sovi, niin sitten naapurin lapsi voi leikkiä vain teidän pihalla. Meillä on kaksi borderia ja nekin vain haistavat vieraita ja sitten menevät omaan rauhaansa kun ovat niin vanhojakin. Meillä on käynyt lapsivieraita, jotka pelkäävät koiria, mutta tilanteet on saatu rohkaisemalla hoidettua ja lapset ovat nopeasti huomanneet, että koirat eivät tosiaan ole olleet heistä kiinnostuneita alkua kauempaa. Minusta ihmisiä pitää kannustaa voittamaan pelkonsa. Ihan pikkulasten takia olemme kyllä pistäneet koirat toiseen huoneeseen, minusta joltain alle 2-3-vuotilaalta ei voi edellyttää tuollaisesta tilanteesta selviämistä, jos koirat pelottavat.
 
Voisko lasta auttaa tutustumaan teidän koiriin yhdessä vanhempiensa kanssa? Yleensä jos oma vanhempi on mukana ja turvana, niin lapsi voisi antaa koirien haistella vähän, jonka jälkeen tilanne olisi ohi ja sitten teille tuleminen voisi jatkossa olla helpompaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;26163225:
mä en ymmärrä teitä. jos lapsi tai aikuinen pelkää koiraa, niin sitten pelkää. ei sille mitään voi. mä en ymmärrä miks pitäs pakoittaa toinen tässä tapauksessa koiran haisteltavaksi. koira on toki perheenjäsen mutta myös eläin. joka ei kärsi tai mene rikki, jos joutuu eri huoneeseen siksi aikaa kun paikalla on pelkäävä ihminenen

Myös mun kuolemakseen koiria pelkäävä ystäväni kesti sen 10 sekuntia kun koirat haistei sitä ja hengissä selvisi. Ja helpommalla pääsi.
Kellekään ei jäänyt traumoja.
Mä en telkeä mun koiriani minnekään omassa kotonaan.
Ei se ihminenkään rikki mene siitä koiran haistelusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;26163225:
mä en ymmärrä teitä. jos lapsi tai aikuinen pelkää koiraa, niin sitten pelkää. ei sille mitään voi. mä en ymmärrä miks pitäs pakoittaa toinen tässä tapauksessa koiran haisteltavaksi. koira on toki perheenjäsen mutta myös eläin. joka ei kärsi tai mene rikki, jos joutuu eri huoneeseen siksi aikaa kun paikalla on pelkäävä ihminenen

Jos koirat olisivat sellaisia, jotka ottaisivat enemmän kohtaktia, asia olisi eri. Tuntuu järjettömältä sen ensimmäisen kolmen minuutin takia pitää eläintä toisessa huoneessa tuntikausia, kun toinen vaihtoehto on rohkaista ihmistä voittamaan pelkonsa ja huomaaman ettei koirissa ole mitään pelättävää. Jos meille tulisi joku oikeasti koirafoobikko, niin sitten tietysti pistäisimme koirat eri huoneeseen, mutta harvalla ihmisellä on oikeasti niin kova koirapelko. Tuolla naapurin lapsella on vaikea uskoa että on todellista pelkoa, jos kotona on koira ja on pystynyt leikkimään kylässä, vaikka koirat ovat olleet siellä.
 
Hui. Minä en olis lapsena tullut teille, en taatusti. Onneksi minun kaverisuhteet eivät kärsineet siitä, että olisin kammoineni ollut pakotettu koirien haisteltavaksi. Jos asia on sulle noin iso, niin sitten vaan jätät lapsen kaverin ulos odottelemaan poikaasi. Turha häntä on teillä "kiduttaa".

Luulen, etten vielä aikuisenakaan tulisi mielellään teille- jos siis joutuisin haisteltavaksi. Ymmärrän, että se 10s pitäis sietää, mutta kyllä pelko on niin ahdistava tunne, etten sitä vapaaehtoisesti lähde hakemalla hakemaan. En myöskään kiipeä korkean talon katolle itseäni siedättämään
Ja minä saatan jopa pitää joistakin pikkukoirista ja exällä oli colllie, jota suorastaan rakastin. Mutta saksanpaimenkoirat ja korkeat paikat pelottavat, ei maha mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Hui. Minä en olis lapsena tullut teille, en taatusti. Onneksi minun kaverisuhteet eivät kärsineet siitä, että olisin kammoineni ollut pakotettu koirien haisteltavaksi. Jos asia on sulle noin iso, niin sitten vaan jätät lapsen kaverin ulos odottelemaan poikaasi. Turha häntä on teillä "kiduttaa".

Luulen, etten vielä aikuisenakaan tulisi mielellään teille- jos siis joutuisin haisteltavaksi. Ymmärrän, että se 10s pitäis sietää, mutta kyllä pelko on niin ahdistava tunne, etten sitä vapaaehtoisesti lähde hakemalla hakemaan. En myöskään kiipeä korkean talon katolle itseäni siedättämään
Ja minä saatan jopa pitää joistakin pikkukoirista ja exällä oli colllie, jota suorastaan rakastin. Mutta saksanpaimenkoirat ja korkeat paikat pelottavat, ei maha mitään.

musta se ei ole "kidutusta" kun heillä itselläkin koira ja kun on antanut haistaa, saattaa leikkiä meillä monta tuntia eikä ne makaavat ja läsnäolevat koirat häiritse sitä yhtään!

pelko on myös sellainen tunne, että sen voi voittaa.
eri asia jos ei halua.
ja kyllä, TIEDÄN mistä puhun.
 
Asutaan lähekkäin ja pojat on keskenään tosi hyviä kavereita.
Ekaluokkalaisista kyse.
Meillä on kaksi saksanpaimenkoiraa ja lapsen kaverilla kultainen noutaja.
Kaikki kolme koiraa ovat hyvin koulutettuja "peruskoiria", ei mitään pentuikäisiä riiviöitä tai mitenkään äreitä tai mitään.

Eniten meidän lapset leikkii ulkona keskenään, mutta toisinaan sitten meidän poika menee kaverilleen ja toisinaan kaveri tulee meille. Ja siitä päästäänkin ongelmaan.

Olen sanonut kaikille vauvasta vaariin, että kun meille tulee, niin koirien pitää antaa haistaa ja sitten ne menevät/käsketään muualle, koska tää on myös koirien koti.
Mutta tää lapsen kaveri alkaa kiljuun ja huutaan ja juokseen paniikissa kun meidän koirat tulee haistamaan. Ja todellakin vaan haistamaan, eivät juokse sata lasissa hyppien päälle.

Olen sanonut tälle lapsen kaverille, että ÄLÄ JUOKSE, ÄLÄ HUUDA, ANNA NIIDEN VAAN HAISTAA ja ei, kauhee kiljunta ja paniikki.

Olen puhunut tän lapsen äidille tästä joka on sitä mieltä, että mun pitäis sit teljetä noi meidän koirat jonnekin tän lapsen vierailun ajaksi jos se kerran niitä pelkää??!! Sanoin, että en todellakaan telkeä kun niistä ei ole mitään häiriötä, et meille ei sit ole pakko tulla.. Ja tästähän meinas tulla kaikkien riitojen äiti, mut tilanne jäi sit vaan "roikkumaan".

Kuka tässä nyt on ns.oikeessa ja miten tässä nyt sit pitäis toimia teidän mielestä?!

Hermo menee kun taas tänään tää kauhee souvi käytiin läpi ennenkun pojat lähti tästä ulos...... Huokaus.

No helvetti ei nitten koirien tartte antaa haistaa, ne voi opettaa että menevät muualle jos toinen pelkää! ihme ihminen oot kun elukat on tärkeämpiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viisikymppinen isoäiti;26163225:
mä en ymmärrä teitä. jos lapsi tai aikuinen pelkää koiraa, niin sitten pelkää. ei sille mitään voi. mä en ymmärrä miks pitäs pakoittaa toinen tässä tapauksessa koiran haisteltavaksi. koira on toki perheenjäsen mutta myös eläin. joka ei kärsi tai mene rikki, jos joutuu eri huoneeseen siksi aikaa kun paikalla on pelkäävä ihminenen

samaa mieltä. etenkin kun lapsi kyseessä.
 
No vastaavasti: te tulette kylään ja mä otan siinä suihin sun mieheltä heti ovella, pitäähän mun saada tietää ketkä tuli. Mitäs tykkäät?

Mikä ihme siinä on, että piskejä pidetään ihmisen veroisena ja niillä muka olisi jotain oikeuksia? Jos tuo musku on käyny teillä jo neljän vuoden ajan, niin ei niitten piskien pidä joka kerta saada haistaa. Mikään ei ole ällöttävämpää kuin mennä johonkin koirakotiin, jossa piskit on heti tunkemassa päätä haarojen väliin haistaakseen. Oksettaa tollanen, ja vielä asenne "ne on meidän perheen tasa-arvoisia jäseniä ja saa tervehtiä tulijat". Ei laiteta selkeitä rajoja ELÄIMILLE, tuskin lapsillekaan. Rajatta ja rakkautta kasvatettuja.
 
No pistäisin ne koirat toiseen huoneeseen jos tulis joku joka pelkää, tietenkin. Miten ne koirat siitä vaurioituis?
Voithan sä toki kieltää kaikkia pelkääviä tulemasta teille, mutta pitemmän päälle voi lapsella käydä kyläilevät ystävät vähiin.
 
Talo elää kutienkin tavallaan ja vieraat tulee ajallaan, tai on tulematta.

Eipä koirahuusholliin ole pakko kenenkään tulla/mennä kyläilemään, jos ei koirien kanssa tule juttuun. Yhtä vähän kuin kenenkään koirattoman tarvitsee huolia vieraita koirineen omaan huusholliinsa kylään. Omassa kotona saa olla omat säännöt.
 

Yhteistyössä