lapsen kasvattaminen ilman rajoja?

Kuinka moni on kasvattanut lapsensa ilman minkäänlaisia rajoja? vastikään luin lehdestä tennis- niemisen ja siskonsa haastattelun, ja heillä ei lapsena ollut mitään rajoja. Ihan positiivisilta ja yhteiskuntaan sopivilta vaikuttavat nyt isompana.

Tuossa kaksi mukulaa kiukuttelee, mitä jos antaisikin niiden olla kuin ellun kanat, paljon rakkautta ja turvaa, mutta jättäisi tuon niuhottamisen. Nukkuvat kun väsyvät ja syövät mitä haluavat. Onko jollakin tullut onnistunutta jälkikasvua noin?

:D :D
 
fiu
Riipuu mitä tarkoitetaan, "ilman rajoja."

Meillä rajat ovat vähän erilaiset. Niistä keskustellaan, ne muuttuvat ja ne pätevät myös aikuisiin. Nukkumaan mennään sitten kun väsyttää. Syökööt mitä haluavat, mutta kaupasta tuodaan kotiin sitä mitä minä ja mieheni päätämme. Toki lapset saavat keskustella kanssamme omista toivomuksistansa ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.

Suosittelisin lukemaan esim Alfie Kohnin "Unconditional Parenting".
 
meillä näin
Alkuperäinen kirjoittaja katavee:
Kuinka moni on kasvattanut lapsensa ilman minkäänlaisia rajoja? vastikään luin lehdestä tennis- niemisen ja siskonsa haastattelun, ja heillä ei lapsena ollut mitään rajoja. Ihan positiivisilta ja yhteiskuntaan sopivilta vaikuttavat nyt isompana.

Tuossa kaksi mukulaa kiukuttelee, mitä jos antaisikin niiden olla kuin ellun kanat, paljon rakkautta ja turvaa, mutta jättäisi tuon niuhottamisen. Nukkuvat kun väsyvät ja syövät mitä haluavat. Onko jollakin tullut onnistunutta jälkikasvua noin?

:D :D
Meillä esikoinen on ollut ilman sen kummempia suurempia rajoja. On nyt 6vuotias muut huomioon ottava ja ihan fiksu yksilö :D tiiä sitten mitä tuleman pitää.. meillä syöty,nukuttu,eletty ilman aikatauluja. Ja paljon rakkautta ja syliä. Ylpeä olen lapsestani, vielä ainakin. Katsotaan miten pitkälle kantaa.. Ja varmaan riippuuu lapsen luonteesta ylipäätänsäkkin...
 
Non compos mentis
Mä kasvoin näennäisesti ilman rajoja. Ei ollut kotiintuloaikoja tai sellasia juttuja. Vapaa menemään ja tulemaan. Eka känni jäi myös viimeiseksi, saarnaa en siitä saanut (olin 13v). Tietylle temperamentille voi sopiakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Mä kasvoin näennäisesti ilman rajoja. Ei ollut kotiintuloaikoja tai sellasia juttuja. Vapaa menemään ja tulemaan.
Mulla vähän sama homma. Jälkeenpäin ajateltuna olen aina saanut liikaa vastuuta (esikoinen, tyttö jne), ei ole hyvä sekään.
 
Non compos mentis
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Mä kasvoin näennäisesti ilman rajoja. Ei ollut kotiintuloaikoja tai sellasia juttuja. Vapaa menemään ja tulemaan.
Mulla vähän sama homma. Jälkeenpäin ajateltuna olen aina saanut liikaa vastuuta (esikoinen, tyttö jne), ei ole hyvä sekään.
Mä olin keskimmäinen, perheen ainut tyttö. Veljet aiheuttivat sen verta enemmän draamaa, että sain mennä omaan tahtiini. Olin erittäin hyvä koulussa, enkä siis sitonut vanhempiani samalla tavalla kuin veljeni, joille opiskelu oli hankalampaa.

Vastuuta oli kyllä. Asuimme "maalla", oli omat perunamaat ja lohilammikot. Töitä riitti, mutta tekivät niitä veljetkin. Toisaalta, vanhemmat huolestuivat nörttiydestäni ja yrittivät saada minua käymään enemmän jossain, mutta tämäkin on luonnekysymys. Kerran kokeillut ja se riitti.
 
Meillä ei tulisi pojan kanssa mitään jos ei olisi rajoja. On jokseenkin pieni hulivili. Rajat ja rakkautta, niillä on minut kasvatettu ja näin myös poikani kohdalla ja tulevan lapsen kohdalla. Tiedän tapauksen/ tapauksia joissa ei rajoja ja voi kaameus. Mut iteppä kasvattavat ja kärsivät. On kivaa mennä eskariin/ kouluun, ku rajat tulee vastaan.
 
Kyy
Mun ystävä on tälläisen "vapaan"kasvatuksen helmi ja sen huomaa. Mm. yleiset käytöstavat puuttuvat ja se tuottaakin monesti ongelmia sosiaalisissa tilanteissa. Vaikka siis ihan peruspositiivinen ja sosiaalinen ihminen onkin. Lisäksi itse ei muista lapsuudestaan juuri muuta kuin kamalan turvattomuuden tunteen. Hänen muistikuvansa lapsuudesta alkavat huomattavan myöhään, vasta jostain kouluiästä enemmän muistaa. Itse muistan jo tapahtumia ajalta kun olin 1v.
 

Yhteistyössä