Lapselta tutti pois

["Zaripa"]

Eilen tein sen päätöksen, että nyt tutti pois. Olen miettinyt sitä pitkään ja aina vaan venyttänyt asiaa. Lapsella ikää 1,3kk ja päivälläkin jos tutin löysi piti se heti saada suuhun. Illalla nukkumaan meno onnistu hyvin. Nukahti tuttipullolle.

Heräsi sitten ehkä tunnin päästä ja hermotonta huutoa piti sitten 2 tuntia ennenku luovutti. Leikkasin kaikista tuteista tuttiosat pois että en missään nimessä tule näin illalla sitten luovuttamaan ja antamaan tutteja takasi. (Muuten oisin varmasti antanu) Loppu yö nukuttiin kumminkin hyvin mitä nyt pientä ininää.

Miten te olette ottaneet lapselta tutin pois ja onko tutin perään kaipailua kestänyt pitkään?

 

["mamma"]

Ensin tutti vietiin päiväsaikaan takavarikkoon, sai tutin vain kun oli nukkumaanmenoaika. Apuna on kaiken aikaa ollut unilelu mitä kyllä kanniskellaan päivisinkin, mutta nukkumaan mennessä se on erityisen tärkeä.
Viime pääsiäisenä sitten pupu tuli je vei kaikki tutit ja sitä ihmeteltiin ja katsottiin niitä pupun jälkiä lumessa että siitä se on mennyt kun tutit vei. Siitä puhutaan vieläkin, lähes vuosi myöhemmin.
Tuttia ei juuri kaipailtu, puheeksi tuli muutaman kerran mutta kun selitys oli aina sama, oli asiaan tyytyminen, ja ihan ilman kiukkua ja itkua. Lapsi ei ole kertaakaan siellä kaupassa niitä tutteja edes nähnyt niin ei ole tajunnut ettäniitä voisi jostakin lisää saada

 

[Eevakaarina]

Meillä asiasta juteltiin etukäteen ja hieman varoiteltiin että koska asumme vanhassa talossa ja seinien välissä on niitä hiiriä niin saattavat hakea omille vauvoilleen, kun huomaavat ettö talon lapsi ei enää tarvitse...
Yhtenä päivänä leikkasin kaikista tuteista kärjet pois ja illalla kerroin että näin on nyt käynyt, että ne hiiret on vauvoilleen tutit vieneet. Itkettihän se, ja kokeiltiin tutia ilman kärkeä mutta pahaa oli.
Se oli vain yksi ilta ja sen jälkeen oltiinkin isoja poikia, eikä tuttia tarvittu. Sai sit valita isojen poikien lelun, sellaisen joilla tuttia syövät eivät voi vielä leikkiä

 

[valdemaria]

Meillä vei oravat tutit poikasilleen ja olivat yöllä tuoneet nallen tilalle. Asiaa valmisteltiin ja juteltiin etukäteen ja jonakin iltana kerättiin oraville kaikki tutit valmiiksi. Kolmena yönä poika niitä vähän itkeskeli, mutta meni kivuttomasti ohi se vaihe.

 

["vieras"]

Meillä tutti oli pitkään vain nukahtamista varten eli päivällä ei tutti suussa oltu. Oikeastaan oman mukavuuden ja helppouden nimissä oltiin tutti annettu aina päikkäreille ja nukkumaan mentäessä, kunnes 1,5 vuoden iässä itse havahduin mitä kaikkea tuhoa mun oma laiskuus aiheuttaa lapsen hampaille, jätettiin tutti kerrasta pois. Kai lapsikin oli jo valmis siittä luopumaan, kun ei ole tutin perään pahemmin kysellyt. Tais olla kovempi paikka äidille kuin lapselle, kun huomasin lapsen olevan jo niin iso, ettei tuttiakaan enää tarvinnut...