Hei! Minä täällä mietin että olenkohan loppujen lopuksi masentunut, vai mistä ihmeestä johtuu tämä loputon, pohjaton väsymys ja uupumus... Olen 4. kuulla raskaana ja en jaksaisi tätä enää raskausväsymyksenkään piikkiin laittaa, esikoisestakin olin tässä vaiheessa jo alkuväsymyksestä päässyt...
Kummallista että tämä sama kuvio oli myös viime keväänä/kesänä... mitä pitemmälle kevät eteni, sitä enemmän väsyin... kävin kesällä kilpirauhaskokeissakin koska olin niin voimaton etten jaksanut ulkonakaan olla ollenkaan (kilppariarvoissa ei kuitenkaan ollut mitään erikoista). Syksyn tullen sitten taas piristyin ja sain toimintakykyni takaisin...
Olen niin jumalattoman väsynyt, 10-11 tunnin yöunetkaan eivät minua piristä, nukkuisin vaan ties kuinka pitkään jos se olisi lapsen kanssa mahdollista... En jaksa tippaakaan liikkua, täysi työ saada itsensä edes siihen kuntoon että voi mennä lapsen kanssa ulos. Kotityöt tuntuvat aivan ylivoimaisilta... Tämä väsymys tuntuu sellaiselta omituiselta, oikein tunnen miten se leviää jokaiseen jäseneen ja "lamaa" kropan... tuntuu kuin yrittäisin ponnistella jonkin tiilikasan alla... Ruokailun jälkeen menen suunnilleen horrokseen ja tulee aivan kauhea väsymyskohtaus... kuitenkin syödäkin pitää.
HB minulla on liki 140, verenpaine hyvä: 126/63 yleensä suunnilleen... vähän tuo alapaine on alhaalla. Beroccaa vedän kaksin käsin mutta ei sillä mitään vaikutusta ole... Pistää niin vihaksi kun ei jaksa mitään, tekisi niin kovasti mieli pihatöihin mutta kun en jaksa!!! Lapsikin on muka todella painava ja hädin tuskin jaksan häntä kanniskella, vaikka alle 13 kiloinen on kuitenkin vaan... tuntuu että voimat on kadonneet jonnekin...
Mitä ihmettä tämä on, miksi raskaus minut tällä kertaa näin väsyttäisi, kun tuosta esikoisesta olin kuitenkin tosi reippaassa kunnossa sitten alun pahoinvointien jälkeen...?!!
Kummallista että tämä sama kuvio oli myös viime keväänä/kesänä... mitä pitemmälle kevät eteni, sitä enemmän väsyin... kävin kesällä kilpirauhaskokeissakin koska olin niin voimaton etten jaksanut ulkonakaan olla ollenkaan (kilppariarvoissa ei kuitenkaan ollut mitään erikoista). Syksyn tullen sitten taas piristyin ja sain toimintakykyni takaisin...
Olen niin jumalattoman väsynyt, 10-11 tunnin yöunetkaan eivät minua piristä, nukkuisin vaan ties kuinka pitkään jos se olisi lapsen kanssa mahdollista... En jaksa tippaakaan liikkua, täysi työ saada itsensä edes siihen kuntoon että voi mennä lapsen kanssa ulos. Kotityöt tuntuvat aivan ylivoimaisilta... Tämä väsymys tuntuu sellaiselta omituiselta, oikein tunnen miten se leviää jokaiseen jäseneen ja "lamaa" kropan... tuntuu kuin yrittäisin ponnistella jonkin tiilikasan alla... Ruokailun jälkeen menen suunnilleen horrokseen ja tulee aivan kauhea väsymyskohtaus... kuitenkin syödäkin pitää.
HB minulla on liki 140, verenpaine hyvä: 126/63 yleensä suunnilleen... vähän tuo alapaine on alhaalla. Beroccaa vedän kaksin käsin mutta ei sillä mitään vaikutusta ole... Pistää niin vihaksi kun ei jaksa mitään, tekisi niin kovasti mieli pihatöihin mutta kun en jaksa!!! Lapsikin on muka todella painava ja hädin tuskin jaksan häntä kanniskella, vaikka alle 13 kiloinen on kuitenkin vaan... tuntuu että voimat on kadonneet jonnekin...
Mitä ihmettä tämä on, miksi raskaus minut tällä kertaa näin väsyttäisi, kun tuosta esikoisesta olin kuitenkin tosi reippaassa kunnossa sitten alun pahoinvointien jälkeen...?!!