Laiskistuuko kotiäitinä?

["jatta"]

Olen huomannut jännän ilmiön. Kotiäitinä olevilla kavereillani on kämpät todella sekasin ja ihan likasiakin osalla, ei toki kaikilla. Työssäkäyvistä taas suurimmalla osalla on siistiä. Toki, osa ihmisistä on jo luonnostaan siistimpiä jne, mut osa noista sottapytyistä on ollut tosi siistejä ennen. Käyköhän niin, että vaan kotona ollessa jotenkin turtuu noihin kuvioihin, sillä eihän siivous kauaa aikaa veisi, jos joka päivä siihen pienen hetken uhraa.

 

[tyhy]

Pennut ehtii sotkea enemmän! Älä yleistä, ei se ihan noinkaan mene.

 

[leijona76]

Nii se vaan menee että kotona kun on kaiketpäivät ihmisiä paikalla niin siisteys ei pysy samalla tapaa mitä sillon kun suurin osa ollaan muualla. töissä ollessa riittää se ylläpito, kotona ollessa ei koskaa ollu valmista kun kokoajan jostainpäästä esim kakara levitti uudestaan.

 

[hmm..]

Töissä käyvillä äideillä lapset hoidossa ja sotkut ovat siellä .. eihän ne lapset silloin kotona ole, niinkuin kotiäideillä ..

 

[Anatolia]

Mä ainakin laiskistun. Olen selkeästi patalaiska jo nyt, vaikka oon ollut kotona tyyliin viikon...ja se liittyy tylsistymiseen, jösses kun ei oo mitään tekemistä |O

 

["vieras"]

Tietyllä tavalla laiskistuu. Itse kyllä pyrin pitämään kodin sellaisessa kunnossa että ei mitään suuria tartte tehdä jos vaikka yhtäkkiä joku ilmoittaisi tulevansa kylään. Mutta siis kyllä siinä mielessä laiskistuu että kun ei ole välttämätön pakko lähteä mihinkään niin sitten vaikka mennään huomenna. Tai jos tänään en jaksa imuroida niin imuroin sitten vaikka huomenna. Ei se ole aina niin päivän päälle .

 

["..."]

Itse ainakin laiskistuin. Jotenkin kun on töissä, niin sitä töitten päälle jaksoi vielä aina illalla viimoiseksi siivota keittiön ja ainakin rojut lattialta. Lasten kanssa kotona ollessa sitä jotenkin helpommin antoi vain kaiken olla ja sellainen pakon sanelema tehokkuus puuttui, jolloin moni asia jäi tekemättä. Kyllähän sitä aina saa kiireessä paremmin aikaiseksi, kun tietää ettei ole aikaa lorvia.

Mutta en nyt tiedä onko tuo niin vaarallista, aikansa kutakin.

 

["tyty"]

Niin, enkä millään enää viittis lähteä töihin...jos vain sais rahaa kotonakin!

 

["NEllU"]

En mä tiedä varsinaisesti laiskistumisesta, mutta tyhmistymisestä senkin enemmän. Puhun siis vain omasta puolestani. Onneksi olin vain reilu puoltoista vuotta kotona...

 

["jatta"]

Tiettyhän ne lapset sotkee, mut emmä tiä voiks sitä sotkua ihan niitten syyks pistää.

 

[Glenn]

Kyllä sitä varmaan turtuu niihin kotihommiin. Silmä tottuu sotkuun eikä enää pidä yllä niin korkeaa vaatimustasoa, kuin ennen. Lapset yleensä sotkevat sitä mukaa kun saat tehtyä. Meillä ainakin toisinaan tuntuu siltä, että sotkun määrä on vakio. Paikka vaan vaihtuu. Kun saat "yleiset tilat" siistiksi on lapset sillä aikaa räjäyttäneet lastenhuoneen.

Työssä käyvät joutuvat tekemään kotihommat töitten jälkeen. Mutta eihän kukaan sitä pirttiä ole päivän aikana ollut hajottamassa, ku vanhemmat ovat olleet töissä, lapset koulussa ja päiväkodissa.

Meillä laitetaan paikat kuntoon aamulla. Siivotaan keittiö, ladataan pyykinpesukone. Päivästä riippuen joko imuroidaan tai pestään vessat. Tänään olen siivonnut vessan ja luutunnut mattojen välit. Ja siivonnut keittiön lounaan jäljiltä. Kerran viikossa siivoan kunnolla. Mies tulee töistä iltapäivällä ja ruoka odottaa miestä valmiina. Sitten siivotaan taas keittiö. Iltaisin meillä ei sitten enää suuremmin kotitöitä tehdäkään. Silloinkunitse olen töissä on mies tehnyt vastaavanlaisia hommia päivän aikana. Käyn siis ilta- ja viikonlopputöissä, vaikka pääsääntöisesti kotona olenkin.

 

[Virvaliekki]

Ehkä joo, kotona ollessa voi ajatella ehtivänsä tehdä tän ja tän sitten kohta. Toisaalta on aina työteliästä, eli ei montaa hetkeä ehdi aloillansa olla.

 

[Glenn]

[QUOTE="NEllU";26050150]En mä tiedä varsinaisesti laiskistumisesta, mutta tyhmistymisestä senkin enemmän. Puhun siis vain omasta puolestani. Onneksi olin vain reilu puoltoista vuotta kotona... [/QUOTE]

Mulla on kyllä vähän sama. Ennen sitä teki ristikoitakin heittämällä. nykyisin hyvä, että saa muutaman sanan räpellettyä. Kai sitä on aivot taantunu johonkin lepotilaan

 

[Kerpele]

Toi onkin aika monimutkainen kysymys.. Toisaalta kotona ollessa lapset pyörivät siinä koko ajan.. Vaikka aloittaisit vessan pesun niin tuskin saat sitä loppuun ennenkuin jotain huomiotasi vaativaa jo tapahtuu. Lapset kävelevät perässä ja sotkevat sitä mukaan kun siivoat...

Toinen mikä sitten seuraa siitä on että alkaa tuntumaan siltä että "mitä mä täällä siivoan kun se ei koskaan missään ehdi näkyä" ja alat siivoamaan vain sen "pakollisen", eikä enää haittaa niin paljon vaikka olisi sotkua, kunhan on puhdasta ja perusasiat ok.

Onhan se saman jatkuva tekeminen puuduttavaa, kuin purisit samaa mautonta purkkaa päivästä toiseen... Joskus vain täytyy "laiskistua" sitten että saa ihan siitä elämästä irtikin jotain