Läksyistä

Tuli tuosta alemmasta läksyjenteko pinosta mieleen.........
Miten työssäkäyvänä valvotte että koululainen tekee läksynsä heti koulun jälkeen?!
Olen itse palailemassa työelämään, kun kuopus täyttää nyt 3v. Isommat lapset 8v ja 10v. Minä ja mieheni ollaan kumpikin töissä niin että pääsemme kotiin vasta klo17 aikoihin. Kertokaa omia kokemuksianne, kiitos! =)

 

:attn:

 

Minua kiinnostaisi tietää, miten motivoida lasta tekemään läksyt! Esikoiseni on vasta ekaluokkalainen ja inhoaa läksyjä. Joka päivä koulun jälkeen alkaa itku ja hammasten kiristys läksyjen teosta. Hän leikkisi paljon mielummin...vasyttää jokapäiväinen tappelu samasta asiasta, varsinkin, kun koulu-ura on vasta ihan alussa... :ashamed:

 

Meillä lapset usein tekevät läksyt iltapäiväkerhossa ja olen alkanut iltaisin tarkistamaan että ne ovat tehty.

 

\

Tuli tuosta alemmasta läksyjenteko pinosta mieleen.........
Miten työssäkäyvänä valvotte että koululainen tekee läksynsä heti koulun jälkeen?!
Olen itse palailemassa työelämään, kun kuopus täyttää nyt 3v. Isommat lapset 8v ja 10v. Minä ja mieheni ollaan kumpikin töissä niin että pääsemme kotiin vasta klo17 aikoihin. Kertokaa omia kokemuksianne, kiitos! =)

Tässä vielä alkuperäinen kysymys! =)

 

Tällä hetkellä olen kotona, mutta silloin kun töissä kävin ja isommat lapset olivat koulussa, en tietenkään voinut valvoa että tekivät läksynsä just heti koulun jälkeen, mutta sitten kun viiden maissa kotiin tulin kysyin vaan että onko läksyt tehty. Onneksi molemmat sillälailla "helppoja" tapauksia että olivat tavallisesti läksyt mukisematta tehneet. Joskus sitten tietysti tehtäviä joissa olivat odottaneet vanhempia kotiin, kun jotain neuvoja tarvitsivat. En kyllä koskaan sen kummemmin tarkistellut heidän läksyjään jos ei ongelmia ollut. Nyt kotona ollessa tulee kyllä enemmän seurattua läksyjen tekoa, mutta kun taas kohta lähden töihin niin ei mua suuremmin huoleta kun on aiemmunkin siinä suhteessa hyvin mennyt.
Tsemppiä sinne teillekin sekä läksyjen tekoon että töihin lähtöön :flower:

 

Meillä 8 ja 10-vuotiaat tekevät itse omat läksynsä, toinen iltapäiväkerhossa ja toinen kotona koulun jälkeen.

Iltapäiväkerhossa on tapana, että siellä kaikki tekee läksyjä jonkun tietyn aikaa, ja meillä lapsi ennättää lähes aina tehdä kaikki.

Isomman kanssa on sovittu, että koulusta tultua syö heti välipalan ja tekee läksyt, minkä jälkeen saa mennä kavereille/tulla kavereita. Se, että läksyt on tehty, on ehto että voi olla kavereitten kaa. Ja kavereilla on samalla tavalla, joten tässä ei ole ongelmia.

Aina kysyn töistä tullessani onko läskyt tehty ja aina ne on ollut, ihan muutamaa lukuunottamatta ja silloinkin ne ovat vain vaatineet apua.

Neuvonani olisi kai, että luota lapseen: aseta säännöt miten asiat tehdään. Kysy päälle jos haluat ja tarkistakin jos tarvitsee. Mutta pyri siihen, että lapset suoriutuu itsenäisesti jo varhaisessa vaiheessa, silloin luot hyvän perustan myöhemmillekin läksyjen teoille. Emme kai halua enää kuutosluokkalaisia muistuttaa läksyjen teosta...

 

MInulla on sama juttu edessä ensi vuonna. Olen ajatellut, että silloin lapsella on sama päivärytmi kuin nyt ja että lapsi, tokaluokkalainen, ottaa itse vastuun asiasta. Tietysti autan tarvittaessa, mutta lapsenkin on hyvä oppia tuntemaan itsensä niin että yrittään ensin itse ja pyytää vasta sitten apua kun oikeasti sitä tarvitsee. Ruokapöydässä sitten kysellään onko koulussa ollut jotain erityisen hauskaa tai erityisen vaikeata. Sitten voidaan vielä yhdessä katsoa jos jokin on jäänyt askarruttamaan mieltä.

En oikeastaan pelkää sitä että lapsi unohtaa läksynsä vaan ennemminkin sitä, miten hän kestää sen jos joku asia ei sujukaan. Itku kun tulee aika helposti.

 

Meillä on toi itku-homma kans todellinen ongelma! Pienikin epäonnistuminen, niin hermo menee ja itku alkaa! Onkohan normaalia ekaluokkalaisella? Minkähän ikäisenä tämmöinen loppuu? Kyseessä on siis POIKA.