Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Aihe vapaa
Lähettäkää enkeleitä
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Annette-79 harmaana, post: 7458403"]</p><p>Liitän tähän kirjoitukseni, jonka kirjoitin eilen tuonne "omaan" Tammimasujen-pinoon.</p><p></p><p>Lisään, että toipuminen on ilmeisesti jo hyvässä vauhdissa. Kakka on edelleen suureksi osaksi ihan vetistä. Ja kyse on siis 4kk ikäisestä vauvasta. </p><p></p><p>Tässä tämä pitkä sepostus:</p><p></p><p>H.elvetillinen viikko (tai kaksi) takana.</p><p></p><p>Tästä saattaa tulla pitkä tarina, mutta lukekaa jos jaksatte. </p><p></p><p>Viime viikon keskiviikkona Joonaksen hengitys oli käynyt pinnalliseksi. Yskä oli kovaa ja poika oli tosi limainen. Lähdettiin sitten illalla taas päivystykseen, josta lääkäri passitti ensiapuun. Siellä lääkäri totesi pojan olevan niin tukossa, että vaati lääkehoitoa. Osastolle mars -kävi käsky. Kysyin siinä vaiheessa, eikö ole mahdollista hoitaa kotona ja käydä imettämässä limaa päivittäin (niin kuin joku täällä palstalla kertoi heidän tapauksessaan tehty). Ei onnistunut, vaan lasten infektio-osastolle oli mentävä.</p><p></p><p>Hoito aloitettiin saman tien. Inhalaationa Airomiriä ja limaa imettiin hengitysteistä aktiivisesti. Diaknoosi: RS-VIRUS.</p><p></p><p>Lauantaina alkoi näyttää tilanne jo hyvältä ja hoitaja informoi, että lääkäri saattaa kirjoittaa lääkereseptin , jolloin hoitoa voisi jatkaa kotona. Ja tarvittaessa käytäisiin osastolla imettämässä limaa. Kuulosti hyvältä- VAAN, huomattiin siinä lämpöä mitattaessa, että poika oli kuumeinen. Kainalolämpö 38.4. Lääkäri tuli kierrokselleen ja ilmoitti heti, ettei hän voi kuumeista potilasta kotiuttaa. Kuumeen syy selvisi saman tien, KORVATULEHDUS.</p><p></p><p>No kotiutus jäi siltä erää ja poika sai antibioottia tulehdukseensa. Korvatulehduksen oireena oli ainoastaan kuume, sekä huono ruokahalu. </p><p></p><p>Kuumetta oli vielä sunnuntainakin sen verran, että jäätiin osastolle. Mutta siinä vaiheessa kuulin vaivihkaa, että osastolla riehui Rotaripuli. Ajattelin kuitenkin, että ollaan turvassa kun ollaan infektio-osastolla, jossa erinomainen hygieniataso. Vaan toisin kävi.</p><p></p><p>Maanantaina alkoi ripulointi, rajuna. Illan aikana alkoi oksentelu. Ulostusnäytteestä selvisi syy: ROTAVIRUS. Maito upposi kuitenkin kohtalaisella menestyksellä ja pysyi jopa hetken mahassa, joten kukaan ei ollut huolissaan.. paitsi minä.</p><p></p><p>Tiistaina tauti vain paheni, kaikki tuli ulos samantien joko jommasta kummasta päästä, tai molemmista. Illalla huomasin pojan väsähtäneen ja olevan tosi kipeä. Hoitaja sanoi, että odotetaan aamuun josko lääkäri ehdottaisi tippaa. Poika valitti hiljaa sängyssään, ei itkenyt -vain valitti.. hiljaa. Siinä vaiheessa alkoi pala nousta kurkkuun. Siinä vaiheessa pojan silmät olivat jo kuopalla ja silmän ympärykset mustat. Pieni oli niiin väsynyt.</p><p></p><p>Aamulla heräsin todellisuuteen. Poika ei jaksanut syödä, ei liikkua, ei itkeä... ei pitää silmiään auki kuin hetken, kunnes ne taas sulkeutuivat. Jäivät vähän raolleen. Siinä tilanteessa lapsi näytti niin kuolleelta. Elonmerkkinä oli ainoastaan pieni liike rintakehällä. Ihokin oli niin kylmä, että jos voin arvailla miltä tuntuu kuollutta koskettaa, voisin väittää, että likimain samalta. Sanoin hoitajalle, että nyt on tehtävä jotain. Hoitaja sanoi, että lääkäreillä on keskiviikkoisin kokous, kierrolle tulevat tavallista myöhemmin, puoliltapäivin. En ollut uskoa korviani. Olin niin sokissa, etten osannut sanoa mitään. tyydyin vain katsomaan hänen peräänsä kun lähtiessään sulki oven. Menin keittämään kahvia vanhempien kahvihuoneeseen... siellä sitten tuli itku. Palasin huoneeseen ja istuin sängylleni itkemään, katselin vain poikaa ja itkin. Siivooja tuli eikä edes vilkaissut minuun. Vain lähtiessään pahoitteli oven kolahtamista. Unohdin mainita, että aamupunnituksessa pojan paino oli tippunut 7880g:sta (mitattiin kun mentiin osastolle) 7090g:aan. Liki 800g viikossa. Sitten otin puhelimen käteeni, laitoin miehelle viestin, että nyt ei ole tilanne enää hyvä. Mies soitti minulle ja sanoi, että hän tekee jotain. Ei mennyt aikaakaan kun hoitaja tuli huoneeseen ja sanoi, että hän lähtee hakemaan lääkäriä. Kysyi, soittiko mieheni. Oli soittanut ja hoitajalla oli itku kurkussa, hän sanoi ymmärtävänsä meidän huolemme ja totesi, että olisi itsekin hyvin huolissaan. Lääkäri tuli muutamassa minuutissa, perässään hoitajat kanyyleineen, tippaletkuineen..... Lääkärin oli haettava ylilääkäri paikalle, koska ei onnistunut saamaan kanyylia Joonaksen päähän. Pienellä vauvalla kun on niin ohuet suonet ja saati sitten kun on kuivunut. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen tippa oli saatu onnistuneesti laitettua. </p><p></p><p>Sen päivän Joonas vain nukkui. Mutta olin varma, että toipuminen alkoi. Luotin siihen. </p><p></p><p>Torstaina lääkäri ilmoitti, että pojalla oli NORO-VIRUS. En ollut enää uskoa korviani. Neljäs infektio peräjälkeen. Mutta toipuminen oli silloin jo käynnissä. Väri alkoi pikkuhiljaa palata kasvoille. Juotin Joonakselle Osmosalia pahimpaan imemisen tarpeeseen (tai mielihyvän tyydyttämiseen).. Sekin maistui vaikka jokainen joka sitä on maistanut voi varmaan sanoa, että pahaa on. Torstain ja perjantain välisen yön Joonas nukkui heräämättä (tipan ansiosta ilmeisesti) klo 20-6.30. </p><p></p><p>Tänään aamulla tipan määrää pienennettiin ja aloin pikkuhiljaa tarjota maitoa. Maito maistui ja pysyi sisällä kohtuu hienosti. Kakka on tosin osaksi vieläkin vetistä, mutta se mikä on kiinteää, on keltaista ja oikean vauvakakan hajuista. Voitteko uskoa kuinka onnellinen äiti voi lapsensa kakasta olla. Edellisten päivien vihreät, limaiset ja järkyttävän hajuiset tuotokset on historiaa. Ainakin toivottavasti. </p><p></p><p>Ylilääkäri antoi luvan lähteä kotiin jos ruoka maistuu hyvin ja tuntuu, että pärjätään kotona. Ja jos lähipäivinä tuntuu, että tilanne huononee taas, voidaan mennä ilman lähetettä takaisin. Toivon vaan että toipuminen olisi nyt alkanut kunnolla ja nuo vesikakatkin pikkuhiljaa loppuisivat. Kotiuduttiin tänään viiden aikaan.</p><p></p><p>Olisittepa kuulleet sen kikatuksen kun poika pääsi puuhamatolleen. Heti muisti tutun lelunsa. </p><p></p><p>En tiedä kuinka lähellä kuolemaa tuo pikku mies kävi, mutta näin äidin silmin katsottuna se oli järkyttävän lähellä. Pojan sairaat kasvot palaavat varmasti mieleen vielä pitkään ja sen ajatteleminen itkettää niin kovin. Mutta nyt pitää luottaa tuohon meidän sisupussin voimistumiseen. Pidättehän peukkuja sen puolesta... </p><p></p><p>Menen nyt ja sipaisen poskesta kaikkia rakkaitani... ja ennen nukahtamistani kuiskaan kiitoksen sille enkelille, joka varjeli pienokaistamme.</p><p></p><p></p><p>Annette ja Joonas</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Annette-79 harmaana, post: 7458403"] Liitän tähän kirjoitukseni, jonka kirjoitin eilen tuonne "omaan" Tammimasujen-pinoon. Lisään, että toipuminen on ilmeisesti jo hyvässä vauhdissa. Kakka on edelleen suureksi osaksi ihan vetistä. Ja kyse on siis 4kk ikäisestä vauvasta. Tässä tämä pitkä sepostus: H.elvetillinen viikko (tai kaksi) takana. Tästä saattaa tulla pitkä tarina, mutta lukekaa jos jaksatte. Viime viikon keskiviikkona Joonaksen hengitys oli käynyt pinnalliseksi. Yskä oli kovaa ja poika oli tosi limainen. Lähdettiin sitten illalla taas päivystykseen, josta lääkäri passitti ensiapuun. Siellä lääkäri totesi pojan olevan niin tukossa, että vaati lääkehoitoa. Osastolle mars -kävi käsky. Kysyin siinä vaiheessa, eikö ole mahdollista hoitaa kotona ja käydä imettämässä limaa päivittäin (niin kuin joku täällä palstalla kertoi heidän tapauksessaan tehty). Ei onnistunut, vaan lasten infektio-osastolle oli mentävä. Hoito aloitettiin saman tien. Inhalaationa Airomiriä ja limaa imettiin hengitysteistä aktiivisesti. Diaknoosi: RS-VIRUS. Lauantaina alkoi näyttää tilanne jo hyvältä ja hoitaja informoi, että lääkäri saattaa kirjoittaa lääkereseptin , jolloin hoitoa voisi jatkaa kotona. Ja tarvittaessa käytäisiin osastolla imettämässä limaa. Kuulosti hyvältä- VAAN, huomattiin siinä lämpöä mitattaessa, että poika oli kuumeinen. Kainalolämpö 38.4. Lääkäri tuli kierrokselleen ja ilmoitti heti, ettei hän voi kuumeista potilasta kotiuttaa. Kuumeen syy selvisi saman tien, KORVATULEHDUS. No kotiutus jäi siltä erää ja poika sai antibioottia tulehdukseensa. Korvatulehduksen oireena oli ainoastaan kuume, sekä huono ruokahalu. Kuumetta oli vielä sunnuntainakin sen verran, että jäätiin osastolle. Mutta siinä vaiheessa kuulin vaivihkaa, että osastolla riehui Rotaripuli. Ajattelin kuitenkin, että ollaan turvassa kun ollaan infektio-osastolla, jossa erinomainen hygieniataso. Vaan toisin kävi. Maanantaina alkoi ripulointi, rajuna. Illan aikana alkoi oksentelu. Ulostusnäytteestä selvisi syy: ROTAVIRUS. Maito upposi kuitenkin kohtalaisella menestyksellä ja pysyi jopa hetken mahassa, joten kukaan ei ollut huolissaan.. paitsi minä. Tiistaina tauti vain paheni, kaikki tuli ulos samantien joko jommasta kummasta päästä, tai molemmista. Illalla huomasin pojan väsähtäneen ja olevan tosi kipeä. Hoitaja sanoi, että odotetaan aamuun josko lääkäri ehdottaisi tippaa. Poika valitti hiljaa sängyssään, ei itkenyt -vain valitti.. hiljaa. Siinä vaiheessa alkoi pala nousta kurkkuun. Siinä vaiheessa pojan silmät olivat jo kuopalla ja silmän ympärykset mustat. Pieni oli niiin väsynyt. Aamulla heräsin todellisuuteen. Poika ei jaksanut syödä, ei liikkua, ei itkeä... ei pitää silmiään auki kuin hetken, kunnes ne taas sulkeutuivat. Jäivät vähän raolleen. Siinä tilanteessa lapsi näytti niin kuolleelta. Elonmerkkinä oli ainoastaan pieni liike rintakehällä. Ihokin oli niin kylmä, että jos voin arvailla miltä tuntuu kuollutta koskettaa, voisin väittää, että likimain samalta. Sanoin hoitajalle, että nyt on tehtävä jotain. Hoitaja sanoi, että lääkäreillä on keskiviikkoisin kokous, kierrolle tulevat tavallista myöhemmin, puoliltapäivin. En ollut uskoa korviani. Olin niin sokissa, etten osannut sanoa mitään. tyydyin vain katsomaan hänen peräänsä kun lähtiessään sulki oven. Menin keittämään kahvia vanhempien kahvihuoneeseen... siellä sitten tuli itku. Palasin huoneeseen ja istuin sängylleni itkemään, katselin vain poikaa ja itkin. Siivooja tuli eikä edes vilkaissut minuun. Vain lähtiessään pahoitteli oven kolahtamista. Unohdin mainita, että aamupunnituksessa pojan paino oli tippunut 7880g:sta (mitattiin kun mentiin osastolle) 7090g:aan. Liki 800g viikossa. Sitten otin puhelimen käteeni, laitoin miehelle viestin, että nyt ei ole tilanne enää hyvä. Mies soitti minulle ja sanoi, että hän tekee jotain. Ei mennyt aikaakaan kun hoitaja tuli huoneeseen ja sanoi, että hän lähtee hakemaan lääkäriä. Kysyi, soittiko mieheni. Oli soittanut ja hoitajalla oli itku kurkussa, hän sanoi ymmärtävänsä meidän huolemme ja totesi, että olisi itsekin hyvin huolissaan. Lääkäri tuli muutamassa minuutissa, perässään hoitajat kanyyleineen, tippaletkuineen..... Lääkärin oli haettava ylilääkäri paikalle, koska ei onnistunut saamaan kanyylia Joonaksen päähän. Pienellä vauvalla kun on niin ohuet suonet ja saati sitten kun on kuivunut. Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen tippa oli saatu onnistuneesti laitettua. Sen päivän Joonas vain nukkui. Mutta olin varma, että toipuminen alkoi. Luotin siihen. Torstaina lääkäri ilmoitti, että pojalla oli NORO-VIRUS. En ollut enää uskoa korviani. Neljäs infektio peräjälkeen. Mutta toipuminen oli silloin jo käynnissä. Väri alkoi pikkuhiljaa palata kasvoille. Juotin Joonakselle Osmosalia pahimpaan imemisen tarpeeseen (tai mielihyvän tyydyttämiseen).. Sekin maistui vaikka jokainen joka sitä on maistanut voi varmaan sanoa, että pahaa on. Torstain ja perjantain välisen yön Joonas nukkui heräämättä (tipan ansiosta ilmeisesti) klo 20-6.30. Tänään aamulla tipan määrää pienennettiin ja aloin pikkuhiljaa tarjota maitoa. Maito maistui ja pysyi sisällä kohtuu hienosti. Kakka on tosin osaksi vieläkin vetistä, mutta se mikä on kiinteää, on keltaista ja oikean vauvakakan hajuista. Voitteko uskoa kuinka onnellinen äiti voi lapsensa kakasta olla. Edellisten päivien vihreät, limaiset ja järkyttävän hajuiset tuotokset on historiaa. Ainakin toivottavasti. Ylilääkäri antoi luvan lähteä kotiin jos ruoka maistuu hyvin ja tuntuu, että pärjätään kotona. Ja jos lähipäivinä tuntuu, että tilanne huononee taas, voidaan mennä ilman lähetettä takaisin. Toivon vaan että toipuminen olisi nyt alkanut kunnolla ja nuo vesikakatkin pikkuhiljaa loppuisivat. Kotiuduttiin tänään viiden aikaan. Olisittepa kuulleet sen kikatuksen kun poika pääsi puuhamatolleen. Heti muisti tutun lelunsa. En tiedä kuinka lähellä kuolemaa tuo pikku mies kävi, mutta näin äidin silmin katsottuna se oli järkyttävän lähellä. Pojan sairaat kasvot palaavat varmasti mieleen vielä pitkään ja sen ajatteleminen itkettää niin kovin. Mutta nyt pitää luottaa tuohon meidän sisupussin voimistumiseen. Pidättehän peukkuja sen puolesta... Menen nyt ja sipaisen poskesta kaikkia rakkaitani... ja ennen nukahtamistani kuiskaan kiitoksen sille enkelille, joka varjeli pienokaistamme. Annette ja Joonas [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta vokaalia on sanassa AASI?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Petteri Orpon hallitusta kohtasi heti romahdus – Tutkija nostaa esiin toistuvan ongelman: "Sanna Marinin hallitukseen luotettiin OrpoPurraan EI"
18 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Romahduttaako Kiljunen SDP:n kannatuksen?
39 min sitten
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mamuille maksetaan suomen kielen opiskelusta 1600 kuussa
Tänään 12:28
vierailija
11 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Suomen vasemmisto pelaa aina Puten pelikirjan mukaan
Tänään 11:12
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Saksan demarit ovat valmiita antamaan Ukrainan Putinille
Tänään 11:07
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
”Koulumme ovat täynnä tönimistä, potkimista, vaatteiden repimistä ja varastamista”
Tänään 10:52
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Lähtösanoissaan Kimmo Kiljunen (SDP) lainasi äärimmäistä vasemmistolaista Vladimir Iljitš Leniniä
Tänään 10:34
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Helsingin Sanomat löysi Tampereelta vasemmiston joka haluaa tehdä vallankumouksen
Tänään 10:26
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Torstai klo 09:53
Luettu: 962
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 950
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 800
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 671
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 582
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 523
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 504
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Duudsonit tuli taloon
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Romahduttaako Kiljunen SDP:n kannatuksen?
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
4.
”Koulumme ovat täynnä tönimistä, potkimista, vaatteiden repimistä ja varastamista”
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
5.
Petteri Orpon hallitusta kohtasi heti romahdus – Tutkija nostaa esiin toistuvan ongelman: "Sanna Marinin hallitukseen luotettiin OrpoPurraan EI"
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
6.
Relaatio 45
Latest: vierailija
30 min sitten
Aihe vapaa
7.
Relaatio 1014
Latest: vierailija
34 min sitten
Aihe vapaa
8.
Mamuille maksetaan suomen kielen opiskelusta 1600 kuussa
Latest: vierailija
48 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Aihe vapaa
Lähettäkää enkeleitä
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
