Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Luepa omat tekstisi läpi.
?
Jos viittaat karuuteen niin käsitykset ja asenteet ovat syntyneet kokemastani eivät olleet alkuperäisiä aatteitani maailmasta, ihmisyydestä ja elämän merkityksellisyydestä. Valitettavasti olen kohdannut runsaasti heitä, joiden käsitys on ollut, että olen olemassa ainoastaan heidän toiveidensa toteuttamista varten riippumatta siitä miltä minusta tuntuu tai mitä haluan. Se nyt vain loppuu tähän enkä suostu enää olemaan k-päiden kynnysmattona tai heidän oletustensa mukaan elämiseen.
 
vierailija
?
Jos viittaat karuuteen niin käsitykset ja asenteet ovat syntyneet kokemastani eivät olleet alkuperäisiä aatteitani maailmasta, ihmisyydestä ja elämän merkityksellisyydestä. Valitettavasti olen kohdannut runsaasti heitä, joiden käsitys on ollut, että olen olemassa ainoastaan heidän toiveidensa toteuttamista varten riippumatta siitä miltä minusta tuntuu tai mitä haluan. Se nyt vain loppuu tähän enkä suostu enää olemaan k-päiden kynnysmattona tai heidän oletustensa mukaan elämiseen.
Ketä kaipaat?
 
vierailija
Tällaisissa ketjuissa pitäisi pystyä liputtamaan jotkut kirjoittajat tauolle, jos leikkaa liikaa kiinni.
Niin pitäisi. Selkeesti menee vähän lujaa nyt. Itsekin olen palstaharhassa joskus ollut, mutta osalla menee välillä suht syvään päätyyn kun kuvitellaan sen ihan kommunikointivälineissä blokanneen kaivatun setvivän ja viestivän asioita hyvin hyvin yleismaailmallisten ja yleensä lyhyiden tunnisteettomien viestien kautta heille. Sanon tämän ihmisenä, jolla ei itsellään ole nyt yhteyttä rakkaaseen ihmiseen, ihmisenä joka on palstaviesteistä harhaillutkin ja joka viljelee itsekin ainakin keveähköjä tunnisteita pienen toivonkipinän takia. Surettaa niiden puolesta, jotka täällä vuosia joka ilta yrittävän setviä ja huudella ratkaisua kokemaansa hämmentävään palstan ja irlin väliseen kohtaamattomuuteen ihan tosissaan kuin tosissaankin kommunukoisivat kaivatulleen.
 
vierailija
Niin pitäisi. Selkeesti menee vähän lujaa nyt. Itsekin olen palstaharhassa joskus ollut, mutta osalla menee välillä suht syvään päätyyn kun kuvitellaan sen ihan kommunikointivälineissä blokanneen kaivatun setvivän ja viestivän asioita hyvin hyvin yleismaailmallisten ja yleensä lyhyiden tunnisteettomien viestien kautta heille. Sanon tämän ihmisenä, jolla ei itsellään ole nyt yhteyttä rakkaaseen ihmiseen, ihmisenä joka on palstaviesteistä harhaillutkin ja joka viljelee itsekin ainakin keveähköjä tunnisteita pienen toivonkipinän takia. Surettaa niiden puolesta, jotka täällä vuosia joka ilta yrittävän setviä ja huudella ratkaisua kokemaansa hämmentävään palstan ja irlin väliseen kohtaamattomuuteen ihan tosissaan kuin tosissaankin kommunukoisivat kaivatulleen.
Ellei ole kohtaamista irl niin viestihän on harvinaisen selkeä.
 
vierailija
En ymmärrä, miksi kaikki kaunis ja ainutlaatuinen pitää talloa maan rakoon? Vielä pari päivää sitten näit asiat kovin toisin. Haluaisin kuulla, mitä mielessäsi kulki näinä kahtena päivänä?
 
vierailija
Minä kuljen yksinäin
On kuollut rakastettuni.
On kuollut koko kaupunki
On linnut vaienneet.
Tuota miestä rakastin niin
Hänen suutaan, hänen silmiään
Hänen käsiään, hänen sydäntään
On suru jäänyt vain
On suru jäänyt vain.
Tutulla kadulla
On autiota, pimeää
Ei varjot enää yhteen jää
Ei helise soittimet.
Noita katuja rakastin niin
Ja taloja niiden varsilla
Ja puita niiden reunoilla
Kun kuljin kanssasi
Kun kuljin kanssasi.

-Marja-Leena Mikkola
 
vierailija
Rakas, varmistan vaan, että tiedät etten oo osallinen näissä draamoissa. Vain tunnisteellisia sulle. Edelleen odotan kovasti että nähtäis ja toivon, että sä et oo menossa mihinkään. Hyvää yötä. ❤🌞
 
vierailija
Välttämättä ulkoinen maailma ei ole itsessään se myrsky; ehkä joskus ihmismielemme on se todellinen myrsky vesilasissa. Se, miten suhtaudumme vaikeilta tuntuviin ja yllättäviinkin uusiin tilanteisiin, vaikuttaa enemmän hyvinvointiimme kuin itse ne tilanteet ja hetket. Kun keskitymme vastustamaan tai valittamaan olosuhteistamme, kulutamme voimavarojamme ja energiaa siihen, mikä yleensä lisää stressiä ja ahdistusta. Miksi emme siis keskittäisi niitä energioita hyväksymiseen ja sopeutumiseen.
 

Yhteistyössä