Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset tammikuussa
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="niiskunenä-78, post: 14464045, member: 20733"]</p><p>Tulin nyt tässä laittelemaan jonkinlaista synnytyskertomusta, hypätkää yli jos ette jaksa lukea <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Eli perjantaina noin puolen päivän aikaan lapsivettä alkoi tihkuttamaan ja soittelin neuvolaan josko menisin sinne tarkistuttamaan tilanteen. Laittaessani kenkiä jalkaan lähteäkseni sinne neuvolaan, tuli oikein kunnon lorahdus lapsivettä. Siinä sitten soittelin miehelleni, että olen matkalla neuvolaan ja lapsivedet taisi tulla, eli kannattaa varautua lähtemään töistä. Neuvolassa tarkistettiin tilanne ja tietysti siinä lapsivedestä oli kyse. Neuvolantäti oli sitä mieltä, että voi ihan rauhassa mennä kodin kautta ja siitä sitten sairaalaan. No, mä olin neuvolasta kotona siinä vähän ennen yhtä ja parisen tuntia oltiin vielä kotona ja tuli mm. tyhjättyä astianpesukonetta, syötyä ja järjesteltyä paikkoja. Ja tietysti pakattua loput roinat sairaalakassiin, kun ei ollut täysin valmiina. Supistuksia ei varsinaisesti tuntunut, muuta kuin sitä "menkkakipua" ja selkää särki.</p><p></p><p>Sairaalaan tultiin kolmen jälkeen, josta sitten käyrille tarkkailemaan suppareita ja lapsen liikkeitä. Siinä sitten makoiltiin tunti ja tasaseen suppareitakin tuli, mutta olivat sitä voimakasta menkkakipua edelleen. Sitten kätilön tarkastukseen ja hän vähän oli sitä mieltä, että otatko nyt vielä sairaalan vaatteita vai käyttekö vielä vaikka kahvilla ennen. Mä sanoin, että kannattaisi nyt ainakin tsekata ne paikat, koska meidän suvussa synnytellään aika vauhdilla. Siinä sitten katsottiin tilanne, ja paikat olivat 3 cm auki! Totesi kätilö vaan, että laitetaanpa päälle tuo sairaalapaita, missä selkä auki - synnytys on käynnissä. Siitä jatkoimme sitten tarkkailuhuoneen puolelle, jossa kävin suihkussa (auttoi ihanasti suppareihin ja tuli hyvä olo), käytin kaurapussia ja vielä jumppapalloa. Klo 19 aikaan päätin, että haluaisin jotain kivunlievitystä ja siinä vaiheessa olinkin sitten 4-5 senttiä auki ja siirryimme synnytyssaliin, jossa sain epiduraalin noin 19.30. Laitto meni aivan nappiin ja ei sattunut ollenkaan se laitto vaikka pelkäsinkin tuota osuutta ihan hirmuisesti. Epiduraali auttoi tosi hyvin ja mulla oli jonkin aikaa aivan taivaallinen olo, kun usean kuukauden selkäsäryt katosivat ja totesinkin että haluan tuota lääkettä myös kotiin <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> No, sitten siinä ysin pintaan alkoi taas sattua aika kunnolla ja pyysin saada epiduraaliin lisätehoa (oli sillä pumpulla tuo versio ) mutta siinä vaiheessa aloinkin olla kokonaan auki ja vaihtoehtona oli tuo kohdunkaulan puuduttaminen(?). Sen laittaminen oli mulle tuskaa ja kätilö joutui laittamaan sitä useamman kerran kun en pystynyt olemaan paikallani ja meinattiin jo luovuttaa. Mutta onnistu se sitten vihdoinkin. Pian sen jälkeen tulikin tarve ponnistaa ja se ponnistusvaihe pääsi alkamaan. Kesto oli noin 40 min ja oli kyllä lievityksestä huolimatta aika tuskaa ja meinasi jo loppua usko itseen. Mutta sieltä se poika vain syntyi klo 22.14 ja sai 9 pistettä. Painoa oli se 2835 g ja pituus 48 cm. Sen jälkeen istukka tuli ulos ja sitten suihkuun ja saimme kahvitarjoilut onnellisena perheenä. Pari tuntia meni salissa ja saimme siinä tiedon, että pääsemme perhehuoneeseen. Aivan ihana fiilis ja kivut tosiaan unohtuivat sillä hetkellä!</p><p></p><p>Lähdimme sitten kärräämään poikaa ja mua synnytysosaston puolelle ja siinä matkalla kätilö alkoi kuunnella pojan hengitystä, että kaikki ei olekaan kunnossa. Olin niin väsynyt synnytyksestä etten oikein tajunnut mitä tapahtuu. Pääsimme perhehuoneeseen ja sairaanhoitaja sitten sanoi, että ottaisivat pojan hetkeksi tarkkailtavaksi heidän huoneeseensa. Seuraavaksi sitten tulikin lääkäri klo 2 yöllä sanomaan, että poika on viety teholle ja hänelle on laitettu antibioottia menemään kanyylin kautta. Ei oikein osannut sanoa, mikä häntä vaivasi. No, surkea olohan siinä tuli ja sain sitten nukahtamislääkkeen jotta saisi edes hieman voimia kerättyä. Aamulla menimme heti sinne teholle katsomaan miten poika voi ja siellä hän oli lämpölampun alla piuhoissa kiinni, koska mitattiin myös happisaturaatioita ja sykettä. Koska siellä oli juuri lääkärikierros menossa, niin meidät ajettiin sieltä pois aika pian. Seuraavaksi menimme päivällä katsomaan poikaa sinne teholle, ja siinä vaiheessa hän sai jo lisähappeakin. Mä menin varmaan jonkin asteiseen shokkitilaan ja en pystynyt muuta kuin itkemään. Onneksi mies oli siellä mukana ja piti kasassa pakettia. Eivät siinä vaiheessa osanneet sanoa mitään tilanteesta ja jälleen poistuimme osaston puolelle odottelemaan. Iltapäivällä sitten poika olikin siirretty happikaappiin kaikkine letkuineen ja tippoineen ja siinä vaiheessa tuli jo aivan sairas epätoivo, kun ei vain tiennyt mitä tulee tapahtumaan. Onneksi kuitenkin seuraavalla visiittikerralla sanottiin jo, että lisähappea ei enää tarvita, mutta pidetään varmuuden vuoksi siinä happikaapissa. Siinä sitten meni pari päivää kun kävimme katsomassa poikaa siellä tehon puolella ja jotenkin olen ollut aika sumussa ne päivät kun näin jälkikäteen ei oikein muistakaan mitään. Sunnuntaina poika siirrettiin teholta tarkkailun puolelle ja pääsimme sitten auttamaan paremmin vaipanvaihdossa ja syöttämisessä. Onneksi sentään jonkin verran sai kontaktia ottaa.</p><p></p><p>3 päivän antibioottikuuri ei tehonnut vaan kuuria jatkettiin vielä 2 päivää. Maanantaina saimme pojan vierihoitoon sinne osastolle ja siitä sitten alkoi todenteolla se hoivaaminen ja ihanuus. Tarkkailuosastolta kävivät vain laittamassa välillä antibioottia. Torstai-aamuna sitten jännättiin onko poika kunnossa ja antibiootit tehonneet ja helpottavat uutiset tulivat aamupäivällä, jonka jälkeen saimme luvan lähteä kotiin. Ja mehän lähdimme välittömästi ?</p><p></p><p>Nyt jännättään puolestaan sitä lähteekö paino nousemaan. Kaveri kun ei oikein jaksa imeä vaan nukahtaa saman tien rinnalle. Mutta viikonlopun yli mennään ja maanantaina neuvolaan punnitukseen. Nyt vain yritetään nauttia tästä vauva-arjesta pienistä murheista huolimatta...</p><p></p><p>Niisku ja poika 8 vrk :heart: :heart:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="niiskunenä-78, post: 14464045, member: 20733"] Tulin nyt tässä laittelemaan jonkinlaista synnytyskertomusta, hypätkää yli jos ette jaksa lukea :) Eli perjantaina noin puolen päivän aikaan lapsivettä alkoi tihkuttamaan ja soittelin neuvolaan josko menisin sinne tarkistuttamaan tilanteen. Laittaessani kenkiä jalkaan lähteäkseni sinne neuvolaan, tuli oikein kunnon lorahdus lapsivettä. Siinä sitten soittelin miehelleni, että olen matkalla neuvolaan ja lapsivedet taisi tulla, eli kannattaa varautua lähtemään töistä. Neuvolassa tarkistettiin tilanne ja tietysti siinä lapsivedestä oli kyse. Neuvolantäti oli sitä mieltä, että voi ihan rauhassa mennä kodin kautta ja siitä sitten sairaalaan. No, mä olin neuvolasta kotona siinä vähän ennen yhtä ja parisen tuntia oltiin vielä kotona ja tuli mm. tyhjättyä astianpesukonetta, syötyä ja järjesteltyä paikkoja. Ja tietysti pakattua loput roinat sairaalakassiin, kun ei ollut täysin valmiina. Supistuksia ei varsinaisesti tuntunut, muuta kuin sitä "menkkakipua" ja selkää särki. Sairaalaan tultiin kolmen jälkeen, josta sitten käyrille tarkkailemaan suppareita ja lapsen liikkeitä. Siinä sitten makoiltiin tunti ja tasaseen suppareitakin tuli, mutta olivat sitä voimakasta menkkakipua edelleen. Sitten kätilön tarkastukseen ja hän vähän oli sitä mieltä, että otatko nyt vielä sairaalan vaatteita vai käyttekö vielä vaikka kahvilla ennen. Mä sanoin, että kannattaisi nyt ainakin tsekata ne paikat, koska meidän suvussa synnytellään aika vauhdilla. Siinä sitten katsottiin tilanne, ja paikat olivat 3 cm auki! Totesi kätilö vaan, että laitetaanpa päälle tuo sairaalapaita, missä selkä auki - synnytys on käynnissä. Siitä jatkoimme sitten tarkkailuhuoneen puolelle, jossa kävin suihkussa (auttoi ihanasti suppareihin ja tuli hyvä olo), käytin kaurapussia ja vielä jumppapalloa. Klo 19 aikaan päätin, että haluaisin jotain kivunlievitystä ja siinä vaiheessa olinkin sitten 4-5 senttiä auki ja siirryimme synnytyssaliin, jossa sain epiduraalin noin 19.30. Laitto meni aivan nappiin ja ei sattunut ollenkaan se laitto vaikka pelkäsinkin tuota osuutta ihan hirmuisesti. Epiduraali auttoi tosi hyvin ja mulla oli jonkin aikaa aivan taivaallinen olo, kun usean kuukauden selkäsäryt katosivat ja totesinkin että haluan tuota lääkettä myös kotiin :) No, sitten siinä ysin pintaan alkoi taas sattua aika kunnolla ja pyysin saada epiduraaliin lisätehoa (oli sillä pumpulla tuo versio ) mutta siinä vaiheessa aloinkin olla kokonaan auki ja vaihtoehtona oli tuo kohdunkaulan puuduttaminen(?). Sen laittaminen oli mulle tuskaa ja kätilö joutui laittamaan sitä useamman kerran kun en pystynyt olemaan paikallani ja meinattiin jo luovuttaa. Mutta onnistu se sitten vihdoinkin. Pian sen jälkeen tulikin tarve ponnistaa ja se ponnistusvaihe pääsi alkamaan. Kesto oli noin 40 min ja oli kyllä lievityksestä huolimatta aika tuskaa ja meinasi jo loppua usko itseen. Mutta sieltä se poika vain syntyi klo 22.14 ja sai 9 pistettä. Painoa oli se 2835 g ja pituus 48 cm. Sen jälkeen istukka tuli ulos ja sitten suihkuun ja saimme kahvitarjoilut onnellisena perheenä. Pari tuntia meni salissa ja saimme siinä tiedon, että pääsemme perhehuoneeseen. Aivan ihana fiilis ja kivut tosiaan unohtuivat sillä hetkellä! Lähdimme sitten kärräämään poikaa ja mua synnytysosaston puolelle ja siinä matkalla kätilö alkoi kuunnella pojan hengitystä, että kaikki ei olekaan kunnossa. Olin niin väsynyt synnytyksestä etten oikein tajunnut mitä tapahtuu. Pääsimme perhehuoneeseen ja sairaanhoitaja sitten sanoi, että ottaisivat pojan hetkeksi tarkkailtavaksi heidän huoneeseensa. Seuraavaksi sitten tulikin lääkäri klo 2 yöllä sanomaan, että poika on viety teholle ja hänelle on laitettu antibioottia menemään kanyylin kautta. Ei oikein osannut sanoa, mikä häntä vaivasi. No, surkea olohan siinä tuli ja sain sitten nukahtamislääkkeen jotta saisi edes hieman voimia kerättyä. Aamulla menimme heti sinne teholle katsomaan miten poika voi ja siellä hän oli lämpölampun alla piuhoissa kiinni, koska mitattiin myös happisaturaatioita ja sykettä. Koska siellä oli juuri lääkärikierros menossa, niin meidät ajettiin sieltä pois aika pian. Seuraavaksi menimme päivällä katsomaan poikaa sinne teholle, ja siinä vaiheessa hän sai jo lisähappeakin. Mä menin varmaan jonkin asteiseen shokkitilaan ja en pystynyt muuta kuin itkemään. Onneksi mies oli siellä mukana ja piti kasassa pakettia. Eivät siinä vaiheessa osanneet sanoa mitään tilanteesta ja jälleen poistuimme osaston puolelle odottelemaan. Iltapäivällä sitten poika olikin siirretty happikaappiin kaikkine letkuineen ja tippoineen ja siinä vaiheessa tuli jo aivan sairas epätoivo, kun ei vain tiennyt mitä tulee tapahtumaan. Onneksi kuitenkin seuraavalla visiittikerralla sanottiin jo, että lisähappea ei enää tarvita, mutta pidetään varmuuden vuoksi siinä happikaapissa. Siinä sitten meni pari päivää kun kävimme katsomassa poikaa siellä tehon puolella ja jotenkin olen ollut aika sumussa ne päivät kun näin jälkikäteen ei oikein muistakaan mitään. Sunnuntaina poika siirrettiin teholta tarkkailun puolelle ja pääsimme sitten auttamaan paremmin vaipanvaihdossa ja syöttämisessä. Onneksi sentään jonkin verran sai kontaktia ottaa. 3 päivän antibioottikuuri ei tehonnut vaan kuuria jatkettiin vielä 2 päivää. Maanantaina saimme pojan vierihoitoon sinne osastolle ja siitä sitten alkoi todenteolla se hoivaaminen ja ihanuus. Tarkkailuosastolta kävivät vain laittamassa välillä antibioottia. Torstai-aamuna sitten jännättiin onko poika kunnossa ja antibiootit tehonneet ja helpottavat uutiset tulivat aamupäivällä, jonka jälkeen saimme luvan lähteä kotiin. Ja mehän lähdimme välittömästi ? Nyt jännättään puolestaan sitä lähteekö paino nousemaan. Kaveri kun ei oikein jaksa imeä vaan nukahtaa saman tien rinnalle. Mutta viikonlopun yli mennään ja maanantaina neuvolaan punnitukseen. Nyt vain yritetään nauttia tästä vauva-arjesta pienistä murheista huolimatta... Niisku ja poika 8 vrk :heart: :heart: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa KISSA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Tänään 02:06
Johnny Appleseed
2 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Kuu. Muilla kuvia?
Tänään 00:23
-roosaruusa-
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mitäs tänne kuuluu? Pitkästä aikaa päätin kirjautua tänne
Eilen 22:11
Scarlett-79
13 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Viikon OrpoPurra: Vihantunteet politiikkaa kohtaan nousseet vuodessa 33%:sta 50%:iin
Eilen 21:32
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Hallituksen velkakello käy, mutta kasvua ei vain näy
Eilen 21:08
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Donald Trump teki harvinaisen comebackin, aivan kuten esikuvansa Richard Nixonkin"
Eilen 20:50
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Mummaa ja puppaa!!!👴🏻👵🏻
Eilen 20:48
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Pormestariehdokas Wille Rydman: On aika tehdä Helsingistä jälleen saavutettava myös autoliikenteelle"
Eilen 20:47
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Started by Johnny Appleseed
Tänään 02:06
Luettu: 72
Aihe vapaa
2.
Kuu. Muilla kuvia?
Started by -roosaruusa-
Tänään 00:23
Luettu: 58
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
"Pormestariehdokas Wille Rydman: On aika tehdä Helsingistä jälleen saavutettava myös autoliikenteelle"
Latest: vierailija
48 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
55 min sitten
Aihe vapaa
3.
Miss Universum-kisojen jatkot täällä
Latest: vierailija
Tänään 06:33
Aihe vapaa
4.
”Näyttelijä Eva Longoria jätti Yhdysvallat – masentui Trumpin voitosta.” Tsemiä ihqu Eva, ymmärrämme sinua. Ota ero ja tule minun luokseni 🥰
Latest: vierailija
Tänään 06:20
Aihe vapaa
5.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 05:24
Aihe vapaa
6.
mitä vanhoja lastenohjelmia muistat?
Latest: vierailija
Tänään 04:39
Aihe vapaa
7.
Onnenarpa ja Janne Antin
Latest: vierailija
Tänään 04:23
Aihe vapaa
8.
Järkevä artikkeli kaksplussalla: lasten teko pitää aloittaa 23-vuotiaana.
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 03:09
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset tammikuussa
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu