:heart: :heart: :heart: :heart:
Voi, rutkasti onnea
Valkoliljalle perheineen! Olen tässä
Citrusta ja
rosehipiä jännäillyt, ja tuli kyllä ihan puun takaa tuo uutisesi. Pojat on varmaan ihan älyttömän pieniä. Paljon voimia heille!
:heart: :heart: :heart: :heart:
Onnea ultraan
päpsylle.
Unico, mäkin varasin alkuraskauden ultran vasta neuvolan jälkeen. Sitä ehtii kyllä harkita. Aina siellä on paremmat tsäänssit näkyä enemmän, jos maltaa odotella vähän pidempään. Muistanko oikein, että kyselit jossain vaiheessa, milloin yleensä siirrytään raskausvaatteisiin? Mä kävin ostamassa äitiysfarkut viime viikolla, olikohan 14 + 3. Suurin osa normihousuistakin menee vielä, mutta mua harmittaa, kun nappilista tuntuu painavan ilkeästi kohtua istuessa ja kumartuessa. Ja on tuo resorivyötärö kyllä niin vapauttavan tuntuinen!
Mun mahahan on edelleen vähän sellainen, että se on lähes näkymätön aamuisin ja iltapäivästä alkaa pömpöttää. Eli se on lähinnä turvotusta vielä. Mutta kohtu pullottaa juuri tuossa nappilistan kohdalla vähän.
Mulla on kyllä useampiakin kavereita, jotka eivät ostaneet yksiäkään äitiyshousuja tai mitään muutakaan raskausvaatteita (rintsikoita lukuunottamatta) koko aikana. Se on kyllä niin vartalon ja mahan mallista kiinni, että tarvitseeko niitä.
Vielä
Unico, voisiko huimaus johtua alhaisesta verenpaineesta?
rosehip ja
Ada, meillä on kolmiovinen musta Volvo kaikilla herkuilla, ja sillä mennään. Leasing-sopimus siitä tehtiin juuri ennen plussaa, joten reilut kaksi ja puoli vuotta ajellaan vielä sillä. Me ollaan jo koitettu takaluukkuun pieniä vaunuja, ja kyllä ne sinne menevät. Mä uskon, että me saatiin tämä vauva alulle uhmaamalla kohtaloa: hankittiin sekä pieni auto että asunto.
Kyselitte
kirjoista. Olen vähän skeptinen kaikenlaisten elämänoppaiden suhteen, enkä ole siksi niin kiinnostunut myöskään lastenhoito-oppaista. Paria olen vähän selaillut, mutta ne ovat tuntuneet teennäisiltä. Nyt kuitenkin sain lainaksi sellaisen, jota olen mielenkiinnolla jaksanut lukea:
Granju, Katie Allison ja Kennedy, Betsy 1999:
Attachment Parenting. Pocket Books, New York.
Tuo lukemani painos on englanninkielinen, enkä tiedä, onko sitä käännetty.
Tämä opas on siitä erikoinen, että se ei juurikaan anna konkreettisia neuvoja, vaan se enemmänkin kasvattaa vanhempaa kuuntelemaan itseään ja lastaan. Muutaman perusneuvon se antaa, mutta samalla muistutetaan, että nämäkään eivät kaikille sovi. Pidän tyylistä, jolla kirja on kirjoitettu, ja vaikka olen vielä aika alussa, se on jo antanut minulle aika paljon.
:heart: piip 14+6