HippuTAR
On ollu taukoja.
Alunperin tää alko ekan lapsen jälkeen (-97), sillon tosin lievänä. Pikkuhiljaa vuosien saatossa paheni, välillä parempia kausia, välillä huonompia. Toka lapsi (-02) ei vaikuttanu mitenkään erikoisesti. Tos -04 jälkeen alko olla niin paha että piti joka paikas kattella vessaa eikä aina uskaltanu lähtee ollenkaan mihinkään. -07 söin serotoniinin estäjää ja se auttoi, niin hyvin että pystyin elään ihan normaalisti. Sit tulin raskaaksi niin lopetin lääkkeen, pikkuhiljaa parin vuoden aikana vaiva taas paheni. Yritin kuitenkin pärjätä sen kans. Lokakuus -11 syntyi toi meidän viimesin tenava ja sen jälkeen maha meni aivan mahdottomaksi, en pystyny edes postilaatikolla käydä, kyykkyyn jos meni niin ylösnoustes valahti vellit housuun. (mulle tosin tehtiin sektio ja tuli sektion jälkeinen tulehdus ja kiinnikkeitä ois vaikka muille jakaa). Kesäkuus -12 hakeuduin mielenterveystoimistoon ku en enää jaksanu ton mahan kans ja sain ton escitalopramin joka siis tasas tilannetta niin että nyt jotenkin pärjää vaikka kaikki menemiset onkin vaikeita ja joutuu vessaa ettiä...
2000 on tähystetty suoli, erittäin hyväs kunnos oli sillon. Oiskohan -06 ku nielin letkua, kaikki sieläkin pääs erittäin hyvin, koepala otettiin ja siinä ei ollu mitään. -05 jälkeen on tehty lukuisa joukko verikokeita, ei mitään vikaa missään. Paitsi nyt toi hb ja täydellises verenkuvas oli joissain arvois heittoja mutta ei kuulemma mitään merkittävää.
Isot ruokavalio muutokset rauhottaa mahan hetkeksi mutta pitempää vaikutusta niillä ei oo. Oon kokeillu viljatonta ja maidotonta ja sit sellasta että söin vain muutamaa ruoka-ainetta.