Huvittava tilanne
Minulla on tilanne joka on suorastaan jo huvittava.Eli olen rakastunut.Tosin tämä minun rakkauteni kohde asuu Atlantin tuolla puolen ja en ole häntä koskaan elävänä nähnyt,tunnen hänet vain erään chat-sivun kautta.Olen myös onnellisesti naimisissa ja meillä on lapsia.Rakastan miestäni enkä häntä vaihtaisi mihinkään tai keneenkään.Liittomme on hyvä ja toimiva.
Tämä nettiystäväni on minua hieman vanhempi ja hänen kanssaan jutellessaan minusta tuntuu kuin olisin ainoa nainen maailmassa.Olemme oman mieheni kanssa olleet jo useamman vuoden yhdessä ja tuntuu että meillä menee aika tasasen tappavasti.Ei enää ole liiemmilti hellittelyä,ei suukkoja ja halauksia ohimennen emmekä enään hellittele toisiamme samalla tavalla kuin ennen.Tiedän että jossain vaiheessa se arkikin astuu kuvioihin mukaan ja meillä tuota arkea on ollut jo muutama vuosi.Nyt kun kohtasin tämän nettituttavuuden niin minäkin olen muutunut.Mieheni kerran ihmetteli kun oikein hehkuin iloisuutta.Tämä nettituttavuus kehuu minua,on kiinnostunut tekemisistäni ja haluaa keksustella kanssani pitkään netissä.Emme ole mitään yksityiskohtia elämästämme antaneet toisillemme ja haluammekin pitää asian niin koska johan sen järkikin sanoo ettemme koskaan kohtaa.
Toisaalta tuntuu väärältä etten ole kertonut perheestäni hänelle mitään mutta toisaalta haluan pitää nämä kaksi asiaa erillään toisistaan.Ja ehkä haluan että minua kohdellaan välillä muunakin kuin vaimona ja äitinä.
En ole voinnut tätä kenellekkään kaverillenikaan kertoa koska he eivät välttämättä ymmärrä.Minusta kuitenkin tuntuu ihanalta ja odotan aina sitä hetkeä kun törmäämme taas netissä.Siihenkin voi välillä mennä viikko jopa kaksi.Emme koskaan sovi seuraavia "tapaamisia".Mitä mieltä te olette tälläisesta nettituttavuudesta?Teenkä mielestänne miestäni kohtaan väärin?Hän kyllä tietää että chattailen tämän miehen kanssa,mutta hän ei tiedä että olen nyt iahstunut häneen ja että kutsumme toisiamme välillä hellittelynimillä.Hän luulee että keskustelemme vain joka päiviäisistä ja arkisista asioista.Niinkuin alussa olikin.
Tämä nettiystäväni on minua hieman vanhempi ja hänen kanssaan jutellessaan minusta tuntuu kuin olisin ainoa nainen maailmassa.Olemme oman mieheni kanssa olleet jo useamman vuoden yhdessä ja tuntuu että meillä menee aika tasasen tappavasti.Ei enää ole liiemmilti hellittelyä,ei suukkoja ja halauksia ohimennen emmekä enään hellittele toisiamme samalla tavalla kuin ennen.Tiedän että jossain vaiheessa se arkikin astuu kuvioihin mukaan ja meillä tuota arkea on ollut jo muutama vuosi.Nyt kun kohtasin tämän nettituttavuuden niin minäkin olen muutunut.Mieheni kerran ihmetteli kun oikein hehkuin iloisuutta.Tämä nettituttavuus kehuu minua,on kiinnostunut tekemisistäni ja haluaa keksustella kanssani pitkään netissä.Emme ole mitään yksityiskohtia elämästämme antaneet toisillemme ja haluammekin pitää asian niin koska johan sen järkikin sanoo ettemme koskaan kohtaa.
Toisaalta tuntuu väärältä etten ole kertonut perheestäni hänelle mitään mutta toisaalta haluan pitää nämä kaksi asiaa erillään toisistaan.Ja ehkä haluan että minua kohdellaan välillä muunakin kuin vaimona ja äitinä.
En ole voinnut tätä kenellekkään kaverillenikaan kertoa koska he eivät välttämättä ymmärrä.Minusta kuitenkin tuntuu ihanalta ja odotan aina sitä hetkeä kun törmäämme taas netissä.Siihenkin voi välillä mennä viikko jopa kaksi.Emme koskaan sovi seuraavia "tapaamisia".Mitä mieltä te olette tälläisesta nettituttavuudesta?Teenkä mielestänne miestäni kohtaan väärin?Hän kyllä tietää että chattailen tämän miehen kanssa,mutta hän ei tiedä että olen nyt iahstunut häneen ja että kutsumme toisiamme välillä hellittelynimillä.Hän luulee että keskustelemme vain joka päiviäisistä ja arkisista asioista.Niinkuin alussa olikin.