Lääkintöneuvos ehdotti, että rokottamattomat voisivat maksaa sairaalakustannuksensa itse – oikeusoppineet tyrmäävät: ”Koko näkökulma on aivan uskomaton”
HS:n haastattelemien oikeusoppineiden näkemys mielipidepalstalla tehdystä ehdotuksesta on jyrkkä ei. Oikeustieteiden tohtori ja dosentti Liisa Nieminen Helsingin yliopistosta kutsuu näkökulmaa ”juristin näkökulmasta aivan uskomattomaksi”.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä koronapotilaiden hoidon keskikustannus on ollut 16 338 euroa. KUVA: PIETARI HATANPÄÄ / HUS
Pihla Loula HS
11.10. 17:20
VOISIKO koronarokotteesta kieltäytyminen periaatteellisin syin johtaa siihen, että viruksen aiheuttamaan tautiin sairastunut ja sairaalahoitoon joutunut maksaisi hoitokustannukset ja muut korvaukset omasta pussistaan?
Helsingin Sanomissa 10. lokakuuta julkaistussa mielipidetekstissään lääkintöneuvos Heikki Pälve ehdottaa tämänkaltaista järjestelyä.
Turkulainen Pälve eläköityi Lääkäriliiton toiminnanjohtajan paikalta vuonna 2017.
Mielipidekirjoituksessaan Pälve kysyy: Voisimmeko sopia, että määrätyistä rokotuksista kieltäytyminen periaatteellisin syin johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen korvausvastuuseen tämän sairauden hoidossa ja oheiskuluissa?
Tämä koskisi Pälveen mukaan myös esimerkiksi sairauslomakorvausta.
Heikki Pälve KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Pälven mukaan ”nykyinen käytäntö mahdollistaa itsekkyyden eetoksen toteutumisen muiden kantaessa teon seuraukset”.
Seurauksista hän mainitsee tekstissään muun muassa muun hoidon viivästymisen ja terveydenhuollon kuormittumisen sekä kalliit sairaalahoidot.
KORONAVIRUKSEEN liittyvä sairaala- ja tehohoidon tarve on Suomessa jyrkässä kasvussa. Valtaosa viime viikkoina sairaalaan joutuneista on ollut rokottamattomia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) julkaisi viime viikolla teoreettisen laskelmansa, jonka mukaan koronatautiin sairastuminen voi maksaa erikoissairaanhoidossa tulevina vuosina jopa miljardi euroa. Husissa koronapotilaiden hoidon keskikustannus on ollut 16 338 euroa.
Asiantuntijat ovat esittäneet huolensa rokotustahdin hidastumisesta. Epidemian leviäminen rokottamattomien keskuudessa voi johtaa muun muassa kiireettömän hoidon lykkääntymiseen. Tähän saatetaan päätyä, jos koronapotilaille varattujen tehohoitopaikkojen määrä kasvaa tasaisesti läpi maan yli 50:een, kertoi johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä viime torstaina.
LÄÄKÄRILIITON nykyinen toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo, että liitto on Pälven kanssa samaa mieltä koronarokotekattavuuden nostamisesta. Tavoitteen saavuttamisen tavan tulisi kuitenkin olla kannustava.
”Liiton näkemys on se, että rahalliset rangaistukset eivät kuulu pohjoismaiseen terveydenhuoltoon”, Myllymäki sanoo.
Myllymäen mukaan on väärin syyllistää potilasta, oli sairaalahoidon tarpeen syy mikä tahansa.
”Ja rokotteen ottamatta jättämistä ei ole siis pakollista edes perustella. Sekin olisi outo ajatus, että pitäisi perustella.”
Kyse on itsemääräämisoikeudesta. Lisäksi laki velvoittaa kohtelemaan kaikkia samalla tavoin.
”Ehdotuksessa vasta raha turvaisi perustuslaissa taatut oikeudet ja se saattaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan. Juristin näkökulmasta koko näkökulma on aivan uskomaton.”
YHTÄ suoran jyrkästi ehdotusta kommentoi valtiosääntö- ja hyvinvointioikeuden dosentti Pauli Rautiainen.
”Näin ei voida tehdä”, Rautiainen sanoo.
”Ehdotuksen osalta keskustelua ei ole mitään syytä jatkaa. Yhtä lailla emme me voi rajata voi rajata hoidon ulkopuolelle vaikkapa lihavia tai lasketellessa itsensä loukanneita. Tällainen ei kuulu meidän malliimme.”
Ainoa tapa tehdä rajauksia terveydenhuoltoon on rajaus palveluvalikoimaan.
”Mutta se on täysin eri keskustelu”, Rautiainen sanoo.
Myöskään Niemisen mukaan Pälveen ehdotus ei tule Suomessa onnistumaan.
”Helpompaa olisi säätää rokotus pakolliseksi. Tartuntatautilain 47. pykälä mahdollistaisi sen tietyin edellytyksin.”
Pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.
”Koronatilanne ei kuitenkaan ilmeisesti ole niin vakava, että rokotus säädettäisiin pakolliseksi.”
NIEMINEN ei myöskään usko, että ehdotus innostaisi rokottamattomia piikille.
”Tämän ajatellaan johtavan siihen, että ihmiset pelästyisivät ja menisivät hakemaan rokotuksen, jotta ei joutuisi maksamaan kuluja. Eivät ihmiset toimi niin.”
Lisäksi hän ei ole vakuuttunut siitä, että esimerkiksi tehohoidon tuhansien eurojen kustannukset saataisiin edes perittyä.
”Kenellä tavallisella ihmisellä on maksaa 16 000 euroa? Sen saaminen edellyttäisi usein ryhtymistä ulosmittaamiseen.”
Lääkäriliiton Kati Myllymäki huomauttaa, että ehdotuksessa ei ole huomioitu myöskään sitä, kuka maksaisi kulut, jos potilas kuolee.
HS:n haastattelemien oikeusoppineiden näkemys mielipidepalstalla tehdystä ehdotuksesta on jyrkkä ei. Oikeustieteiden tohtori ja dosentti Liisa Nieminen Helsingin yliopistosta kutsuu näkökulmaa ”juristin näkökulmasta aivan uskomattomaksi”.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä koronapotilaiden hoidon keskikustannus on ollut 16 338 euroa. KUVA: PIETARI HATANPÄÄ / HUS
Pihla Loula HS
11.10. 17:20
VOISIKO koronarokotteesta kieltäytyminen periaatteellisin syin johtaa siihen, että viruksen aiheuttamaan tautiin sairastunut ja sairaalahoitoon joutunut maksaisi hoitokustannukset ja muut korvaukset omasta pussistaan?
Helsingin Sanomissa 10. lokakuuta julkaistussa mielipidetekstissään lääkintöneuvos Heikki Pälve ehdottaa tämänkaltaista järjestelyä.
Turkulainen Pälve eläköityi Lääkäriliiton toiminnanjohtajan paikalta vuonna 2017.
Mielipidekirjoituksessaan Pälve kysyy: Voisimmeko sopia, että määrätyistä rokotuksista kieltäytyminen periaatteellisin syin johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen korvausvastuuseen tämän sairauden hoidossa ja oheiskuluissa?
Tämä koskisi Pälveen mukaan myös esimerkiksi sairauslomakorvausta.
Heikki Pälve KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Pälven mukaan ”nykyinen käytäntö mahdollistaa itsekkyyden eetoksen toteutumisen muiden kantaessa teon seuraukset”.
Seurauksista hän mainitsee tekstissään muun muassa muun hoidon viivästymisen ja terveydenhuollon kuormittumisen sekä kalliit sairaalahoidot.
KORONAVIRUKSEEN liittyvä sairaala- ja tehohoidon tarve on Suomessa jyrkässä kasvussa. Valtaosa viime viikkoina sairaalaan joutuneista on ollut rokottamattomia.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) julkaisi viime viikolla teoreettisen laskelmansa, jonka mukaan koronatautiin sairastuminen voi maksaa erikoissairaanhoidossa tulevina vuosina jopa miljardi euroa. Husissa koronapotilaiden hoidon keskikustannus on ollut 16 338 euroa.
Asiantuntijat ovat esittäneet huolensa rokotustahdin hidastumisesta. Epidemian leviäminen rokottamattomien keskuudessa voi johtaa muun muassa kiireettömän hoidon lykkääntymiseen. Tähän saatetaan päätyä, jos koronapotilaille varattujen tehohoitopaikkojen määrä kasvaa tasaisesti läpi maan yli 50:een, kertoi johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä viime torstaina.
LÄÄKÄRILIITON nykyinen toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo, että liitto on Pälven kanssa samaa mieltä koronarokotekattavuuden nostamisesta. Tavoitteen saavuttamisen tavan tulisi kuitenkin olla kannustava.
”Liiton näkemys on se, että rahalliset rangaistukset eivät kuulu pohjoismaiseen terveydenhuoltoon”, Myllymäki sanoo.
Myllymäen mukaan on väärin syyllistää potilasta, oli sairaalahoidon tarpeen syy mikä tahansa.
”KOSKA Suomessa koronarokotteen ottamista ei ole säädetty pakolliseksi, voi rokotteen ottamatta jättämistä perustella vaikka omantunnonsyyllä tai vakaumuksella. Perustuslain 11. pykälä turvaa nämä molemmat”, sanoo oikeustieteiden tohtori ja dosentti Liisa Nieminen Helsingin yliopistosta.
”Ja rokotteen ottamatta jättämistä ei ole siis pakollista edes perustella. Sekin olisi outo ajatus, että pitäisi perustella.”
Kyse on itsemääräämisoikeudesta. Lisäksi laki velvoittaa kohtelemaan kaikkia samalla tavoin.
”Ehdotuksessa vasta raha turvaisi perustuslaissa taatut oikeudet ja se saattaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan. Juristin näkökulmasta koko näkökulma on aivan uskomaton.”
YHTÄ suoran jyrkästi ehdotusta kommentoi valtiosääntö- ja hyvinvointioikeuden dosentti Pauli Rautiainen.
”Näin ei voida tehdä”, Rautiainen sanoo.
”Ehdotuksen osalta keskustelua ei ole mitään syytä jatkaa. Yhtä lailla emme me voi rajata voi rajata hoidon ulkopuolelle vaikkapa lihavia tai lasketellessa itsensä loukanneita. Tällainen ei kuulu meidän malliimme.”
Ainoa tapa tehdä rajauksia terveydenhuoltoon on rajaus palveluvalikoimaan.
”Mutta se on täysin eri keskustelu”, Rautiainen sanoo.
Myöskään Niemisen mukaan Pälveen ehdotus ei tule Suomessa onnistumaan.
”Helpompaa olisi säätää rokotus pakolliseksi. Tartuntatautilain 47. pykälä mahdollistaisi sen tietyin edellytyksin.”
Pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.
”Koronatilanne ei kuitenkaan ilmeisesti ole niin vakava, että rokotus säädettäisiin pakolliseksi.”
NIEMINEN ei myöskään usko, että ehdotus innostaisi rokottamattomia piikille.
”Tämän ajatellaan johtavan siihen, että ihmiset pelästyisivät ja menisivät hakemaan rokotuksen, jotta ei joutuisi maksamaan kuluja. Eivät ihmiset toimi niin.”
Lisäksi hän ei ole vakuuttunut siitä, että esimerkiksi tehohoidon tuhansien eurojen kustannukset saataisiin edes perittyä.
”Kenellä tavallisella ihmisellä on maksaa 16 000 euroa? Sen saaminen edellyttäisi usein ryhtymistä ulosmittaamiseen.”
Lääkäriliiton Kati Myllymäki huomauttaa, että ehdotuksessa ei ole huomioitu myöskään sitä, kuka maksaisi kulut, jos potilas kuolee.
