Kysymys seksihaluista

[Epätoivoinen...]

Hei, kaipaisin kommentteja tilanteeseeni. Olen seurustellut ensimmäisen poikaystäväni kanssa puolitoista vuotta, ja jo n 9 kk:n jälkeen huomasin että mieluummin nukun kuin harrastan seksiä. Alkuun riitti, että näin miten kiihottunut hän oli, ja kiihotuin itse. Nykyään mikään ei oikein saa minua syttymään, pitkätkään esileikit eivät tunnu juuri miltään. Haluan, että harrastamme seksiä, mutten kaipaa sitä enkä tunne tarvitsevani sitä. Voin kyllä mielelläni halailla ja maata lähekkäin vaikka TV:tä katsoen, mutten oikeastaan koskaan jaksaisi harrastaa seksiä. Kun seksiä harrastetaan pääsen fiiliksiin vasta loppuvaiheessa, jos ollenkaan, ja silloinkaan ei tunnu yhtä hyvältä kuin aikoinaan, vaikka saankin aina orgasmin. Olen huomannut että eroottiset elokuvat saavat minut syttymään, mutta miksi omat mielikuvat/poikaystävä ei riitä? En halua joka kerta ruveta katsomaan pornoa jotta voisin sitten rakastella poikaystävän kanssa, en ainakaan 25-vuoden iässä... Hän rakastaa minua, on ymmärtäväinen ja valmis tekemään töitä jotta syttyisin, mutten keksi mitään mikä kiihottaisi. Olen syönyt e-pillereitä koko suhteemme ajan ja ollut tasaisesti stressaantunut, siitä tämä ei taida johtua. Olen myös aina välillä alusta asti epäröinyt tunteitani häntä kohtaan, mutta seksi toimi silloinkin. Minua pelottaa tuleeko loppuelämäni olemaan tällaista. Haluan kivan seksielämän enkä tällaista ahdistusta kun haluaa haluta mutta mikään ei sytytä. Onkohan mies väärä minulle, kun sitä muutenkin olen miettinyt, vaikka pidänkin hänestä? Jotenkin toisaalta luulen, että toisenkin miehen kanssa olisi samanlaista, että minua vain kiihottaa se uutuuden viehätys ja ihastumisen tuoma intohimo. En oikein ymmärräkään miten muut kiihottuvat samasta miehestä monta vuotta peräkkäin. Pitäisikö minun vain tyytyä siihen, että minun seksihaluni kestävät suhteessa alle vuoden ja sen jälkeen seksistä tulee jonkinlaista pakkopullaa...? Onko ihmiset vain niin erilaisia että toiset harrastavat seksiä monta kertaa viikossa nelikymppisinä 20 vuotta kestäneessä suhteessa ja toiset eivät syty enää mistään 9 kk:n jälkeen 25-vuotiaina...? Mitä mieltä olette?

 

[kiitos samoin!]

Voi, ihan kuin olisi minun näpeilläni kirjoitettu tuo tarinasi... Olen ihmetellyt samaaa asiaa eli miten joku voi olla seksuaalisesti kiinnostunut miehestään vielä esim. 20 vuoden jälkeenkin. Minäkin haluan kyllä olla haluttu, haluan hyväillä ja suudella intohimoisesti, mutta se akti ei hirveesti innosta. Eikä varsinkaan pitkän aikaa saman miehen kanssa. Tämä nyt ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaihtaisin miehiä kuin alushousuja, päinvastoin; olen ollut ilman miestä jo yli 2 vuotta - ehkä juuri sen "pakkopullatunteen" vuoksi en ole miehiä edes "metsästänyt" viime aikoina. En halua johdattaa miestä harhaan antamalla ymmärtää että kaikki on ok, vaikka seksi ei pitkän päälle jaksa kiinnostaa; en myöskään ole innostunut yhden yön panoista. Siksi olenkin ilman. :-(

 

[pohdiskelija...]

Hei, kaipaisin kommentteja tilanteeseeni. Olen seurustellut ensimmäisen poikaystäväni kanssa puolitoista vuotta, ja jo n 9 kk:n jälkeen huomasin että mieluummin nukun kuin harrastan seksiä. Alkuun riitti, että näin miten kiihottunut hän oli, ja kiihotuin itse. Nykyään mikään ei oikein saa minua syttymään, pitkätkään esileikit eivät tunnu juuri miltään. Haluan, että harrastamme seksiä, mutten kaipaa sitä enkä tunne tarvitsevani sitä. Voin kyllä mielelläni halailla ja maata lähekkäin vaikka TV:tä katsoen, mutten oikeastaan koskaan jaksaisi harrastaa seksiä. Kun seksiä harrastetaan pääsen fiiliksiin vasta loppuvaiheessa, jos ollenkaan, ja silloinkaan ei tunnu yhtä hyvältä kuin aikoinaan, vaikka saankin aina orgasmin. Olen huomannut että eroottiset elokuvat saavat minut syttymään, mutta miksi omat mielikuvat/poikaystävä ei riitä? En halua joka kerta ruveta katsomaan pornoa jotta voisin sitten rakastella poikaystävän kanssa, en ainakaan 25-vuoden iässä... Hän rakastaa minua, on ymmärtäväinen ja valmis tekemään töitä jotta syttyisin, mutten keksi mitään mikä kiihottaisi. Olen syönyt e-pillereitä koko suhteemme ajan ja ollut tasaisesti stressaantunut, siitä tämä ei taida johtua. Olen myös aina välillä alusta asti epäröinyt tunteitani häntä kohtaan, mutta seksi toimi silloinkin. Minua pelottaa tuleeko loppuelämäni olemaan tällaista. Haluan kivan seksielämän enkä tällaista ahdistusta kun haluaa haluta mutta mikään ei sytytä. Onkohan mies väärä minulle, kun sitä muutenkin olen miettinyt, vaikka pidänkin hänestä? Jotenkin toisaalta luulen, että toisenkin miehen kanssa olisi samanlaista, että minua vain kiihottaa se uutuuden viehätys ja ihastumisen tuoma intohimo. En oikein ymmärräkään miten muut kiihottuvat samasta miehestä monta vuotta peräkkäin. Pitäisikö minun vain tyytyä siihen, että minun seksihaluni kestävät suhteessa alle vuoden ja sen jälkeen seksistä tulee jonkinlaista pakkopullaa...? Onko ihmiset vain niin erilaisia että toiset harrastavat seksiä monta kertaa viikossa nelikymppisinä 20 vuotta kestäneessä suhteessa ja toiset eivät syty enää mistään 9 kk:n jälkeen 25-vuotiaina...? Mitä mieltä olette?

Tämä seksi on siittä outo juttu, että se toimii kaikilla ihmisillä ihan eri lailla. Minä olen melekein kuusikymmentä ja vähintäin kerran viikossa naidaan edelleen. Vaimo haluaisi vielä vähän useamminkin, mutta kun minä en jaksa vaikka mieli tekisikin. Naimisissa on oltu yli kolmekymmentä vuotta, että ei se tottumuksesta ole se himo vähentynyt. Pitäisiköhän sinun kokeilla vierasta, että josko se herättäisi himot uudelleen? Ellei, niin sitten vika ei ole miehessäsi eikä suhteessasi vaan jossain muussa. Sitten voisi ajatella terapeutin vastaanottoa, josko hän keksisi, mikä tässä oikein mättää.

 

[RJV]

Teettekö kaiken aina samalla tavalla. Ehdotan jotakin vaihtelua. Erilailla ja eripaikassa.

 

[Mies 30]

nimimerkki epätoivoinen voisi vaikka suostua minun kanssa seksiin..siinä sitä vaihtelua ja takaan että saat mitä odotat.

 

[tuota se on]

Olet vain tavallinen nainen, ja tästä jutusta on tälläkin palstalla kirjoitettu monesti.
Ongelma johtuu naisen geeneistä. Eli naisen geeniperimä määrää että vain uusi ja jännittävä saa seksuaaliset halut hyrräämään ei jo metsästetty ja saatu mies. Tältä nainen on jo saanut geenit ja kyllästyminen vanhaan ja vain uudesta halukkaaksi tuleminen johtuu siitä että pitää saada vaihtelua geeneihin. Geeneistä ja sitä kautta hormoneista juttu johtuu ja siihen ei auta mikään, paitsi noudattaa luontoa ja etsiä se uusi josta saa kiksejä taas jonkin aikaa. Viimeistään lapsien hankkimisen jälkeen haluttomuus vakikumppania kohtaan alkaa, tosin ilman lapsiakin pidemmän suhteen aikana. Miehelle sen sijaan nainen joka ei rupsahda pahasti, kelpaa vuosikymmeniäkin, koska miehelle vain siementäminen on tärkeää. Luonto on kuitenkin hoitanut homman niin että kun nainen kyllästyy niin mies halutessaan hyvää seksiä siirtyy myös huomioimaan muita naaraita.
Nykyään kyllä tuntuu että pieni osa naisista on jo päässyt ihmisen kulttuurikehityksen kannoille ja tällä pienellä vähemmistöllä järki/mieli menee jo geenien ja hormoonien edelle. He pitävät miehensä ja tuntevat seksuaalista mielihyvää pidempäänkin saman miehen kanssa, muilla geenicoktailin jo antaneille miehille kelpaa vain elättäjän ja toimeentulon turvaajan osa.

 

[juuri näin]

Onkohan mies väärä minulle, kun sitä muutenkin olen miettinyt, vaikka pidänkin hänestä?

Juuri näin, taas geenit puhuvat ja jotain miestä vedätetään seuraava 7-9 kuukautta.
No vanha sentään pääsee samaksi ajaksi kokemaan taas kiihkeää seksiä jonkin toisen kiimakauden ajan.

Jotenkin toisaalta luulen, että toisenkin miehen kanssa olisi samanlaista, että minua vain kiihottaa se uutuuden viehätys ja ihastumisen tuoma intohimo.

Tuo on jo naiselta paljon ymmärretty, harva pääsee tuohon ajatukseen.

En oikein ymmärräkään miten muut kiihottuvat samasta miehestä monta vuotta peräkkäin.

Geeniesi/hormoniesi takia et voi ymmärtääkkään, se vaatisi nykyaikaan päivittyneet geenit ja ne löytyvät korkeintaan yhdeltä kymmenestä naisesta-

Pitäisikö minun vain tyytyä siihen, että minun seksihaluni kestävät suhteessa alle vuoden ja sen jälkeen seksistä tulee jonkinlaista pakkopullaa...?

Tuohon on totuttava, ja huorattava tai vaihdettava miestä sen mukaan. Miehellesi tuo vasta kidutusta on, saa huonoa seksiä tai sitten pihdataan.

Onko ihmiset vain niin erilaisia että toiset harrastavat seksiä monta kertaa viikossa nelikymppisinä 20 vuotta kestäneessä suhteessa ja toiset eivät syty enää mistään 9 kk:n jälkeen 25-vuotiaina...? Mitä mieltä olette?

Aivan geeneistä kiinni. Harmi vain että tämä kulttuurikehityksestä jälkeen jäänyt perimä on dominoivampi, koska se haluaa ja saa enemmän jälkeläisiä. Johtuen siitä että 7-9 kuukauden jälkeen halutaan vierasta, eli saadaan joko äpäriä lisäkasvuna perheeseen (10-15% lapsista) tai sitten erotaan ennen pitkää ja hankitaan uusi katras seuraavan miehen kanssa jne.

 

[Geenigeeni]

Hölöhölö, sinä ja sun geenisi... Sama ukko kirjoittanut kaksi viimeisintä "asiantuntijalausuntoa". Niin, naisethan ne vaan hyppii vieraissa ja vaihtaa partneria... Eivät useinkaan kuitenkaan keskenään, vaan siihen tarvitaan miehiä... Buaaaaahhahaaaaaaaa. Suksi sinä setä Nevadaan geeneinesi!

 

[Sama mies]

Hölöhölö, sinä ja sun geenisi... Sama ukko kirjoittanut kaksi viimeisintä "asiantuntijalausuntoa". Niin, naisethan ne vaan hyppii vieraissa ja vaihtaa partneria... Eivät useinkaan kuitenkaan keskenään, vaan siihen tarvitaan miehiä... Buaaaaahhahaaaaaaaa. Suksi sinä setä Nevadaan geeneinesi!

En väittänytkään olevani eri kirjoittaja.
On tullut aika selväksi vuosien kuluessa että varatut miehet hyppivät vieraissa juuri sen takia että kotona makaa tälläinen geeneistään laiska lahna ja laamanen lehmä, joko ei omaan mieheen enää lämpene. Koska miehellä on geeneistä johtuen jatkuva panetus, hyvää seksiä haetaan muualta. Tietenkin myös kaikki vapaat miehet ovat saman panetusgeenin alaisia joten ottajia näille naille löytyy. Ero on vain siinä että kun kokona saadaan riittävästi laadukasta seksiä niin vieraisiin ei edes energia enää riitä.
Laajassa tuttavapiirissä kaikki miesten vieraissakäynnit muutamaa pelimiestä lukuunottamatta liittyvät nimenomaan siihen että kotona saa liian harvoin ja liian laiskaa seksiä ja miehet kertovat yleensä aina suunnilleen samalla tavalla "liian harvoin", "jos se olisi edes hieman mukana", "sääliseksiä korkeintaan etten hypi seinille", "vaimon/avovaimon kiihkeys kadonnut", "kyllä mä rakastan mutta kun se ei halua seksiä" jne. Sen sijaan näitä varattuja kyllästyneitä naisia kun pääsee uusi mies ajamaan niin meno on todella villiä ja kiima kovaa. Silloin saa kaikki herkut kaikissa asennoissa, eikä laiskuudesta pimeässä peiton alla ole tietoakaan. Sitä annetaan suuhun, pilluun ja perseeseen ilman valittamista että "kyllä sen tavallisen pitää nyt kelvata kun väsyttää kovasti".
Geenit ne on mitkä puhuu ja ne naisen kuuluisat hormoonit johtuvat nimenomaan geenien toiminnasta.

 

[been there, done that]

Tämä seksi on siittä outo juttu, että se toimii kaikilla ihmisillä ihan eri lailla.

No sen se just tekee ja siksi ei voi sanoa määrää, mikä on oikea määrä mielihaluille tai nainneille, kun se voi yhdessä ja samassa suhteessa vaihdella nollasta sataan ja takaisin ties kuinka monta kertaa.

Sehän olis parasta jos halut ja kyvyt kohtais molemmilla saman verran. Mutta aina ei voi voittaa ja nykyisenä suorituskeskeisenä aikana, jos ei viikottaiset 3,2 panokertaa toteudu, on suhteesta alettava kaivella vikoja. Jos ei niitä suhteesta itsestään sen kummemmin löydy, kaivellaan lapsuudet esiin, kyllä siellä joku traumaattinen kokemus komennuksesta 'kädet pois housuista' löytyy kuitenkin.

Nuoren ihmisen halujen laantumiseen löytyy lähes poikkeuksetta joku psykologinen syy, eikä suinkaan geenit, kuten tämä yksi keksijä-Pelle haluaa väittää. Geenit yksinään eivät pakota ihmistä tekemään tai tekemättä jättämään mitään, oma tahtotila on ratkaisevampi. Fyysiset vaivatkin voivat olla yhtenä tekijänä, mutta nuorella perusterveellä ihmisellä melko epätodennäköinen selitys.

Stressi, kumppanin tuttuus, seksin rutinoituminen, oma suuntautuneisuus, kumppanin suuntautuneisuus, epäily kumppanin tunteista, epäily omista tunteista... Listaa voi jatkaa loputtomiin, kaikilla em. tapahtumilla on vaikutusta, onpa se sitten tiedostettua tai ei.

Miksi ei voi vain hyväksyä, että aina ei paneta kuin kaniinia ja se on ihan tavallista, eikä suinkaan minkään vialla olevan merkki. Aivan samoin kuin mietiskelijä on hyväksynyt sen, että ikä on tasannut suurimpia kiimoja. Jos 6-kymppisenä vielä kerran viikossa jaksaa on jo ihan teräsmies kuitenkin... Jos asia ei kiusaa aloittajan kumppania, eikä se merkittävästi kuormita aloittajan itsensäkään mielessä, on minusta asian pohtiminen aivan turhaa. Tämän hetkinen halukkuus on aloittajalla tällaisessa vaiheessa ja muuttuu todennäköisesti jossain vaiheessa taas johonkin suuntaan.
Minusta aloittaja on kuitenkin jo vastannut itselleen, mikä on halut vienyt:

Olen myös aina välillä alusta asti epäröinyt tunteitani häntä kohtaan, mutta seksi toimi silloinkin. Minua pelottaa tuleeko loppuelämäni olemaan tällaista. Haluan kivan seksielämän enkä tällaista ahdistusta kun haluaa haluta mutta mikään ei sytytä. Onkohan mies väärä minulle, kun sitä muutenkin olen miettinyt, vaikka pidänkin hänestä?

 

[Geenigeeni]

Hyvä kirjoitus; ei ole mitään lisättävää.

-----------------------------
Keksijä-Pelle voi edelleen suksia sinne Nevadaan... Kirjoittaakohan tässä "mies", jolla niitä naisia ei ihan hirveesti ole "käytettävissä" jostain kumman syystä... Ehe. Pikkuriikkinen sovinismi paistaa sedän sepustuksesta. Mutta nou hätä, on sitä ennenkin joku jäänyt ilman ja sitten katkerana syyttää puutteestaan kaikkia naisia ja niitten geenejä.

Onko miehellä mitään muuta virkaa kuin panna 24 h 7 pvää vkossa kaikkea mikä liikkuu ja kaikkea mikä pysyy paikallaan...

 

[edelleen]

Nuoren ihmisen halujen laantumiseen löytyy lähes poikkeuksetta joku psykologinen syy, eikä suinkaan geenit, kuten tämä yksi keksijä-Pelle haluaa väittää. Geenit yksinään eivät pakota ihmistä tekemään tai tekemättä jättämään mitään, oma tahtotila on ratkaisevampi. Fyysiset vaivatkin voivat olla yhtenä tekijänä, mutta nuorella perusterveellä ihmisellä melko epätodennäköinen selitys.

Geenit ovat syy ihmisen hormonaaliseen toimintaan, ja seksuaalisuudessa hormoneilla on erittäin suuri merkitys. Yleensä haluttomuus johtuu nimenomaan hormonitoiminnasta, joka (libido) on yhteydessä tietenkin psyykkeeseen. Kyllä miehenkin seksuaalisuus johtuu pääosin nimenomaan geeneistä ja sen aiheuttamasta hormoonien erityksestä. Kun tietty nainen tai mies saa hormonit hyrräämään, niin ei se ole opittu reaktio vaan johtuu geenien aikaansaamasta aivorakenteesta joka ottaa tiettyä aistihavaintoa vastaan tietyllä tapaa, esim. kauniin naisen/komen miehen piirteitä, ja vasteena niille vapauttaa sukupuolihormoneja. Tämä vaste kuten miehen ja naisen "hedelmälliset" muodot eivät ole tutkimusten mukaan opittuja vaan nimenomaan perimään kirjoitettuja. Tästä syystä kaunis nainen tai komea mies ovat yleismaailmallisia, eli eivät kulttuurisidonnaisia.
Kuten suuri osa eläimistä myös nainen ja mies toimivat pitkälti geenien ohjaamina, tai siis geenien rakentaman psyykkeen ja hormonitoiminnan ohjaamina. Eli samoin myös naaras etsii hyvää geeniperimää jonka kanssa tehdä mahdollisimman elinkykyisiä jälkeläisiä, on tarkoituksenmukaista saada useammanlaista perimää jotta jälkeläisten elinkykyisyys olisi mahdollisimman varmasti taattu. Tästä syystähän 10-15% parisuhteessa syntyneistä lapsista on muun kuin siinä luulossa olevan mieskumppanin. Tähän sopii hyvin myös biologisesti se että naisen halukkuus vakiopartnerin kanssa laimenee, jotta mahdollisuus laajentaa geeniperimää kasvaa.

 

[Geenigeeni]

Haise pahalle Pelle!
Nykyaikana ei enää mitään geeniperimää ja lajinjatkamista ajatella. Monet "tekevät" vain 1 - 2 lasta vaikka "ainesta" olisi suurempaankin lapsilukuun. Emme kai enää kivikaudella elä, Pelle hei! Jotkut eivät halua jatkaa GEENIperimäänsä ollenkaan, mutta seksihaluja voi silti olla yllinkyllin.

 

[pit.]

"Tästä syystä kaunis nainen tai komea mies ovat yleismaailmallisia, eli eivät kulttuurisidonnaisia. "

No asiahan on aivan päinvastoin

Olet nyt muutenkin ymmärtänyt geenien toiminnan aivan väärin, olet tainnut tästä aiemminkin täällä suoltaa typeryyksiäsi.

En nyt jaksa puuttua muuhun, kuin että jos nyt tarkasteilimme homo sapiensin seksuaalivalintaa tieteellisestä näkökulmasta, todettaisiin, että naaraan intresseissä on nimenomaan valita YKSI kumppani, joka tarjoaa parhaat mahdolliset saatavilla olevat fittnes-edut ja huolehtii jälkeläisistään. Jos tarkastellaan ihmisen seksuaalivalintoja ja saavutettujen etujen säilyttämistä, pettäminen ja jälkeläisten hankkiminen salaa omalta kumppanilta muiden kanssa, laskee yksilön ja tämän jälkeläisten fittness -arvoa huomattavasti.

 

[Alkuperäinen]

Minusta aloittaja on kuitenkin jo vastannut itselleen, mikä on halut vienyt:

Olen myös aina välillä alusta asti epäröinyt tunteitani häntä kohtaan, mutta seksi toimi silloinkin. Minua pelottaa tuleeko loppuelämäni olemaan tällaista. Haluan kivan seksielämän enkä tällaista ahdistusta kun haluaa haluta mutta mikään ei sytytä. Onkohan mies väärä minulle, kun sitä muutenkin olen miettinyt, vaikka pidänkin hänestä?

Niin, onko syy sitten se, että mietin liikaa tunteitani ja pohdiskelen sitä, onko hän "Se Oikea"? Vai onko syy se ettei hän ole se oikea eikä tunnu siltä, miltä pitäisi? Siinäpä pulma jota en ole osannut ratkaista, mutta kumminpäin vain tämä voi olla syy haluttomuuteen. Tai sitten ei.

Joku ehdotti uusia paikkoja, uusia juttuja, mutta miten sellaista voi kokeilla kun ei kiinnosta, ei tee mieli, ei sitä silloin tee yhtään sen enempää mieli harrastaa autossakaan eikä missään muualla... Olisi vain vielä vaikeampaa syttyä, ja se taas vain ahdistaisi.

Eikä tämä ole mielestäni ohimenevää, niin kuin joku sanoi. Jos haluttomuus on kestänyt vuoden ja alkanut kun suhde oli kestänyt 8 kuukautta, se ei mielestäni ole ohimenevää. Haluni eivät ole palanneet, ja ovat tosiaankin olleet vuoden jo poissa, se ei ole enää vain pieni aaltoliike minun mielestäni...

 

[Alkuperäinen]

Nyt meni lainaukset päin metsää mutta toivottvasti saatte selvää... Pitkä osio on siis minun kirjoittamani.

 

[pelkäätkö luontoa]

Haise pahalle Pelle!
Nykyaikana ei enää mitään geeniperimää ja lajinjatkamista ajatella. Monet "tekevät" vain 1 - 2 lasta vaikka "ainesta" olisi suurempaankin lapsilukuun. Emme kai enää kivikaudella elä, Pelle hei! Jotkut eivät halua jatkaa GEENIperimäänsä ollenkaan, mutta seksihaluja voi silti olla yllinkyllin.

Mikä sua pelottaa? Sekö että ihminen on viettien varassa elävä eläin? No eihän meitä simpansseista erota kuin prosentti geeneistä. Bonobojen seksielämäkin on aika samanlaista.

 

[nainen 30+]

Seksivietti voi olla erilainen. Mutta itselläni ainakin suurin seksielin on pääkoppa. Hurjia fantasioita pyörittelen ja niistä kiihotun. En murehdi seksielämääni 20 vuoden päästä. Itselläni ei uudet seksin harrastamispaikat ja muut tuollaiset piristykset merkitse mitään. Jokaisella omat juttunsa mistä kiihottuu.

Mikset voisi katsella pornoa jos se kiihottaa sinua? Vai oletko määritellyt omat rajasi, että pitää vain keksiä jotain omia fantasioita pään sisällä, mutta visuaalista ärsykettä et saa hakea. Ehkäpä sinun tarvitseekin katsella, mitä pahaa siinä on. Löydä oma seksuaalisuutesi ja ne asiat mistä kiihotut. Harvassa on varmaan naiset ketkä omasta miehestään "visuaalisesti" kiihotuu vuosi toisensa jälkeen. Olen muutenkin sitä mieltä, että naiset eritoten tarvitsevat miehiä enemmän "virikkeitä" seksiin.

Miehet ehkä voivat oikeasti kiihottua vaikka oman naisensa rinnoista, kerta toisensa jälkeen. Harva nainen tuskin kiihottuu ylenpalttisesti vain omaa miestään katsomalla. "Kehitä oma seksielämäsi/fantasiasi" ja ota miehesi siihen mukaan.

 

[been there, done that]

Eikä tämä ole mielestäni ohimenevää, niin kuin joku sanoi. Jos haluttomuus on kestänyt vuoden ja alkanut kun suhde oli kestänyt 8 kuukautta, se ei mielestäni ole ohimenevää. Haluni eivät ole palanneet, ja ovat tosiaankin olleet vuoden jo poissa, se ei ole enää vain pieni aaltoliike minun mielestäni...

Jos tilanteesta hakemalla hakee jotain hyvää, niin ainakaan suhde ei perustu pelkkään seksiin, hehe.
Asiaa ei kuitenkaan voi ratkaista kuin sinä itse, ja jos olet itse täysin neuvoton, tilaat ajan lääkärille.

Muiden täällä elleissä on aivan mahdotonta antaa sinulle sellaisia vinkkejä ja vastauksia, että ne oikeasti hyödyttäisivät sinua. Vuoden kestänyt haluttomuus vaikuttaa jo sellaiselta alakulolta, että kysymyksessä voi olla ihan oikea, hoidettava sairaus. Tohtoriin, mars.

 

[RJV]

Mikset voisi katsella pornoa jos se kiihottaa sinua? Vai oletko määritellyt omat rajasi, että pitää vain keksiä jotain omia fantasioita pään sisällä, mutta visuaalista ärsykettä et saa hakea. Ehkäpä sinun tarvitseekin katsella, mitä pahaa siinä on. Löydä oma seksuaalisuutesi ja ne asiat mistä kiihotut. Harvassa on varmaan naiset ketkä omasta miehestään "visuaalisesti" kiihotuu vuosi toisensa jälkeen. Olen muutenkin sitä mieltä, että naiset eritoten tarvitsevat miehiä enemmän "virikkeitä" seksiin.

Millälailla mies voisi olla avuksi, virikkeiden luomisessa?

 

[,_,]

..todennäköisimmin..

Oletko tuota tullut ajatelleeksi, ap?
Kokemuksesta sanon, että pillerit voivat viedä kiinnostuksen seksiin ja kyvyn nauttia siitä. Tietysti vaikutus on yksilöllistä - mikä sopii äidille ei välttämättä käy tyttärelle.

Virikkeet eivät kyllä silloin juurikaan auta, kun imurointikin on kiinnostavampaa kuin seksi. Ja siitä seksikumppanin vaihdosta yhdeksi yöksi voidaan olla niin montaa mieltä, että lääkkeeksi en sitä ainakaan suinpäin kokeilisi sinuna.

 

[Epätoivoinen.]

Olen tietysti miettinyt e-pillereitä, mainitsinkin ensimmäisessä viestissä että olen niitä syönyt koko suhteen ajan ja kaksi vuotta ennen kun tapasimme. Silti oli haluja suhteen alussa... Ja e-pillerit lääkärin mukaan vievät halut noin alle prosentilta...eli kuulostaa aika harvalta. Mutta kuitenkin, niin olen niitä syönyt silloinkin kun haluja oli. Vai voiko ne kahden vuoden jälkeen alkaa vaikuttaa niin, että vievät halut..?

Stressiäkin olen miettinyt mutta ei minulla sen enempää sressiä ole nyt kuin alussa, ehkä jopa vähemmän. Enkä usko että kyseessä olisi joku sairaus tms., ainakin kaikki veriarvot jne ovat kunnossa, eikä ole muita oireita mistään. Voisin kyllä kuvitella että jos ihan oikeasti ihastuisin vaikka baarissa pienessä hiprakassa johonkin mieheen, niin että minulta löytyisi sitten haluja yhdenillanjuttua varten. (En varmaan tekisi mitään mutta hypoteettisesti). Mutta saman kivan poikaystävän kanssa en onnistu syttymään... Olen taas eroa miettinyt, voinko tosiaankin nuorena jäädä ensimmäiseen suhteeseen kokeilematta mitään muuta, ja elää haluttomana loppuelämäni?? Mutta enhän minä oikeastaan hänestä halua erotakaan, en vain tiedä riittääkö se että on ihan kivaa.

 

[lause kiteyttää kaiken]

"..en vain tiedä riittääkö se että on ihan kivaa."

Lopeta jo ne prinsessaunelmat että aina on ihanaa, ihan kiva on todellisuutta ihanuus ei. Liian monta telenovelaa katsottu ja harlekiinia luettu.

 

[Miri.A]

Olen tietysti miettinyt e-pillereitä, mainitsinkin ensimmäisessä viestissä että olen niitä syönyt koko suhteen ajan ja kaksi vuotta ennen kun tapasimme. Silti oli haluja suhteen alussa... Ja e-pillerit lääkärin mukaan vievät halut noin alle prosentilta...eli kuulostaa aika harvalta. Mutta kuitenkin, niin olen niitä syönyt silloinkin kun haluja oli. Vai voiko ne kahden vuoden jälkeen alkaa vaikuttaa niin, että vievät halut..?

Kyllä voi vaikuttaa. 1% vaikuttaa aika positiiviselta ajattelulta, omien kokemusten ja muiden kertomusten mukaan arvelisin että oikeampi prosenttilukema on vähintäänkin kymmeniä prosentteja jos ei enemmänkin. Harva vaan tuota vaikutusta huomaa pillereiden syyksi, kun se haluttomuus alkaa pikkuhiljaa ja pahenee ajan myötä. Ihan niinkuin sinulla.

 

[Kokemusta on]

Olen tietysti miettinyt e-pillereitä, mainitsinkin ensimmäisessä viestissä että olen niitä syönyt koko suhteen ajan ja kaksi vuotta ennen kun tapasimme. Silti oli haluja suhteen alussa... Ja e-pillerit lääkärin mukaan vievät halut noin alle prosentilta...eli kuulostaa aika harvalta. Mutta kuitenkin, niin olen niitä syönyt silloinkin kun haluja oli. Vai voiko ne kahden vuoden jälkeen alkaa vaikuttaa niin, että vievät halut..?

Pillereitä syödessä halut muuttuu juurikin noin. Aluksi ei vaikuta, mutta muutaman vuoden jälkeen halut vähenee. Minäkin kyselin tästä lääkäreiltä, ja sain ympäripyöreitä vastauksia. Itsellä auttoi pillereiden lopetus ja taas vuosien(!!) jälkeen halut ovat palanneet.