kysymyksiä niille, joiden koira pelkää/on pelännyt autoilua

Eli muiden kokemuksia olisi kiva kuulla:
miten olette saaneet koiranne tottumaan autoajeluihin? Meidän pentu (4kk) on aina pelännyt kyydissä olemista. Alussa oli vaikeuksia saada pentua edes auton luo, nykyään tulee kiltisti, mutta suu on vaahdossa koko matkan ajan ja jos matka on pidempi kuin 2 km, tulee paha olo :x
Olen käsittänyt, että minulla ovat ainakin nämä vaihtoehdot:
- paljon lyhyitä matkoja (toisaalta, lyhyet sujuvat jo ihan hyvin, yli 2 km matkat ovat niitä, jotka eivät suju)
- pitempi matka (mutta pitääkö silloin hankkia sitä varten jotain pahoinvointilääkettä vai tottuuko autoiluun ihan sen matkan aikana muutenkin?)

Koira olisi pakko saada tottumaan autoiluun, koska ensi vuonna olisi tiedossa matka sadan kilometrin päähän näyttelyyn, eikä sinne nyt ihan "kylmiltään" viitsisi mennä. Olisi hyvä jos koira osaisi siinä vaiheessa ottaa autoilun jo rauhallisemmin.

 

Meilläkin pentuna pelkäsi kovasti autoilua, ei ollut silloin farkkua joten pentu makasi aina etupenkin alla ja tärisi. Meillä autto kyllä aika.Tohon pahoinvointiin ei oikeastaan muuta ku se että ei syömisen jälkeen lähde ajelulle.
Yhdellä kaverilla loppui pahoinvointi/ pelkääminen siihen kun opetti koiran istumaan (koiran)turvavöissä takapenkillä.
Mä en osaa muuta neuvoa ku ajan kanssa ja ota koira aina mukaan et tottuu olee autossa. Jos on mahdollisuus niin pidä pihalla ovea/takaluukkua auki ja anna koiran tutustua ja mennä itse autoon sisälle. Ja joskus vaikka vaan koira autoon ja sitten pois ilman ajelua niin tulee tutuksi.

 

Apteekista saa semmosia canikur- tabletteja, niillä on rauhottava vaikutus ja niitä suositellaa mm. just noitten stressitilanteitten yhteydessä otettavaks. Ilman reseptiä saatavia, ostin niit tolle meijän urokselle, ku sillä oli maha kuralla viikonverran... joten auttaa siihenkin.
Meillä autto toi ku pääs mahollisimman paljon autoon... ihan vaikka tyhjäkäynnilläkin ottaa koiran vähäks aikaa kyytii... tottuu pikkuhiljaa.
tuo meijän uros oksens kans ekan vuoden verran aina autossa, just yli kahen kilometrin matkoilla... nyt ei enää ja ikää on puoltoistavuotta. =)

 

Kiitos teille molemmille! =)

 

En varmaan osaa enempää auttaa kun edelliset, mutta voin lohduttaa että meillä ainakin meni ohi! Meidän koira oli ihan paniikissa autossa jo kun haettiin kasvattajalta, ja sitten kun meillä oli farmariauto ja siellä takaluukussa pidettiin niin pahaolohan koiralla tuli, aina oksensi. Takaluukku kun oli auki niin koira juoksi kovaa karkuun :/ . Sitten annettiin pahoinvointilääkettä aina ennen autoilua, ja koitettiin käydä autossa ilman että lähdettiin ajelulle. Koira myös siirtyi takapenkille turvavöihin. Ja jossain vaiheessa jäi pahoinvointi kokonaan pois, ja autokammoakaan ei enää ole, jopa takakontissa nykyään matkustaa ihan suosiolla!! Toivotaan että teilläkin menee ohi!!!!

 

Meidän Koira oksensi ekan puolivuotta eikä tullu auton lähellekkään.
Nyt vuoden ikänen ja pihasta ei pääse ilman sitä minnekkään, rakastaa autoilua yli kaiken, matkustaa farmarin perällä.
Koira mukaan aina kun lähdette jonnekkin autolla niin kyllä se siihen tottuu. Autoon vaan mukaan muovipusseja ja paperia että saa siivottua läjät kun oksentaa...

 

Kiitos Vinja ja Iita =)
Toivotaan että meilläkin se autokammo menee ajan kanssa ohi. Olen itsekin miettinyt takapenkille siirtämistä, siinä vain on se ongelma, että koira joutuisi istumaan lasten väliin ja sotkisi siinä tapauksessa heidät... Joten taitaa jäädä tämä vaihtoehto meillä pois. Mutta kai se ajan kanssa sitten =)

 

Koiran pahoinvointi autossa jostuu pelkästään psyykkisistä syistä. Ts. auton liikkeet jne. ei aiheuta koiralle pahoinvointia. Koiraa pitää opettaa autoiluun viemällä sitä alussa vaan kivoihin paikkoihin autolla. Autolla voi mennä esim. metsään leikkimään, koirapuistoon tapaamaan kavereita tai johonkin kivaan kyläpaikkaan. Ei missään nimessä saa tehdä pitkiä reissuja joiden aikana koira on vaan auton kyydissä ja esim. kauppareissut koira koko ajan takakontissa pitää unohtaa. Kun koira oppii yhdistämään auton mukaviin kokemuksiin loppuu huonovointisuus ja sitten voikin hyvin reissata pitempiäkin matkoja.

Meidän pentu myös oli huonovointinen ehkä puolivuotiseksi. Vajaan vuoden iässä matkusti kokeneen konkarin ottein kahdessa päivässä melkein 1500 km.