Kylläpä oli harvinaisen törkeä mamma tänään leikkipuistossa :-O

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Lähdettiin leikkipuistosta lapsen kanssa. Muistin vähän ajan päästä että unohdin lapsen lelukassin puistoon. Lapsi vähän kiukkusi kun piti lähteä kotiin, niin siinä hötäkässä ne jäivät.

Kun menimme takaisin puistoon, mitä näinkään-joku äiti penkoi juuri lelukassiamme ja antoi sieltä hiekkaleluja lapselleen, lapsi hihkui innoissaan.

Menin paikalle, ja sanoin että ne ovat meidän lelujamme, saisimmeko ne. Mitä tekee nainen? Alkaa väittämään kiven kovaan että ei ole meidän, kyllä ihan heidän lelujaan ovat, eikä meinannut antaa niitä millään.

Otin lelut kuitenkin, itse ne lapselleni olen ostanut, iso kassillinen leluja.

Kaikenlaisia ihmisiä maa päällään kantaakin, yrittää nyt pokkana pölliä toisten lelut. :-(
 
no voi juma mitä porukkaa! Mua kans veetutti kerran kun meiltä vietiin osa leluista silläaikaa kun oltiin muissa vempaimissa, enhän mä niitä välillä ala keräämään pois hiekkalaatikolta ennen ku vasta kun lähdetään pois.. Nimi luki isolla jokaisessa lelussa mutta silti joku ne keräs omaan pussiinsa:(!
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
no voi juma mitä porukkaa! Mua kans veetutti kerran kun meiltä vietiin osa leluista silläaikaa kun oltiin muissa vempaimissa, enhän mä niitä välillä ala keräämään pois hiekkalaatikolta ennen ku vasta kun lähdetään pois.. Nimi luki isolla jokaisessa lelussa mutta silti joku ne keräs omaan pussiinsa:(!

*NAPS*

Vitutti! se on vitutti! Tai vaikka v*tutti. Mutta ei veetutti!!!!!!!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Herra Majuri:
Löydtäjä pitäköön löytönsä, mitäs unohitte?

Sulla on kyllä eriskummallinen asenne melkein joka asiaan, mitä täällä kommentoit. Ainakin minusta.

No ei se kyllä ihan noin mene, mä oisin ite tossa tilanteessa hermostunu ja käskeny antaa ne heti takas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Mun The Ultimate Leikkipuisto Experience oli sellainen, kun eräs mami oli penkomassa pikku piltilleen leluja meidän vaunujen tavarakorista. Ihan omalla luvalla.

Murahdin.

Kääk! Mikä oli selitys tuolle? Erehtyikö kärryistä vai?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Mun The Ultimate Leikkipuisto Experience oli sellainen, kun eräs mami oli penkomassa pikku piltilleen leluja meidän vaunujen tavarakorista. Ihan omalla luvalla.

Murahdin.

TÄH?! :D
Ei ole todellista :laugh:
Sanoko mitään selitystä?!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pieni sydän:
Meillä lukee joka ikisessä hiekkalaatikkolelussa nimi. Silloin ainakin tietää kenen ne on eikä kukaan voi väittää niitä omakseen. Pystyy todistaan kenen ne on

*etsii mustaa tussia lelujen nimikointia varten*
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiiru:
TÄH?! :D
Ei ole todellista :laugh:
Sanoko mitään selitystä?!

Piipitti että kun ei Lotalla (tms) oo leluja ja se haluaisi...

Hiekkiksellä oli kyllä leluja, joita olis varmaan saanut luvan kanssa lainata. Meidänkin leluja olisi saanut hetkeksi lainata jos olisi saanut suunsa auki ja kysynyt.
 
Mä kerran erehdyin nolosti. Oltiin ekaa kertaa muuton jälkeen meidän lähipuistossa, eikä siellä ollut ketään. Hiekkiksellä oli leluja ja mä jotenkin oletin, että ne on ns. yleiseen käyttöön... Joten me pojan kanssa niillä leikittiin. Hetken kuluttua paikalle tuli äiti ja pari muksua. Ei se äiti mitään sanonut, mutta alkoi sitten hetken päästä kerätä leluja pussiin... Kyllä olin nolona. En kylläkään väittänyt leluja omakseni :D vaan pyytelin varmaan sata kertaa anteeksi.
 
Mun lapset, jo vähän isompia, olivat uimarannalla. Levittivät pyyhkeet siihen rannalle ja vaatteet viereen ja menivät uimaan. Takastullessa siinä oli joku nainen ottamassa yhtä pyyhkeistä ja lapset menivät sanomaan, että se on heidän.
Nainen alkoi väittää, ettei ole ( pyyhe oli erikoinen, Animaaniset-pyyhe, ostettu Ateenasta ) joten lapsi sanoi, että voi näyttää, että pyyhkeessä lukee hänen nimensä.
Nainen yritti lähteä pyyhkeineen ja lapsi tempaisi pyyhkeen naisen kädestä ja näytti siihen ommeltua nimilappua -
jolloin nainen totesi "meillä on ihan samanlainen"

Tuskin on. Onneksi lapsi piti puolensa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nolo:
Mä kerran erehdyin nolosti. Oltiin ekaa kertaa muuton jälkeen meidän lähipuistossa, eikä siellä ollut ketään. Hiekkiksellä oli leluja ja mä jotenkin oletin, että ne on ns. yleiseen käyttöön... Joten me pojan kanssa niillä leikittiin. Hetken kuluttua paikalle tuli äiti ja pari muksua. Ei se äiti mitään sanonut, mutta alkoi sitten hetken päästä kerätä leluja pussiin... Kyllä olin nolona. En kylläkään väittänyt leluja omakseni :D vaan pyytelin varmaan sata kertaa anteeksi.

Tää on musta eri asia. Jos hiekkalaatikossa on leluja eikä ketään näy mailla halmeilla, niin mielestäni voi olettaa, että niillä saa leikkiä. (Ei tietenkään viedä pois tai rikkoa, mutta nätisti leikkiä.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja jep:
Mun lapset, jo vähän isompia, olivat uimarannalla. Levittivät pyyhkeet siihen rannalle ja vaatteet viereen ja menivät uimaan. Takastullessa siinä oli joku nainen ottamassa yhtä pyyhkeistä ja lapset menivät sanomaan, että se on heidän.
Nainen alkoi väittää, ettei ole ( pyyhe oli erikoinen, Animaaniset-pyyhe, ostettu Ateenasta ) joten lapsi sanoi, että voi näyttää, että pyyhkeessä lukee hänen nimensä.
Nainen yritti lähteä pyyhkeineen ja lapsi tempaisi pyyhkeen naisen kädestä ja näytti siihen ommeltua nimilappua -
jolloin nainen totesi "meillä on ihan samanlainen"

Tuskin on. Onneksi lapsi piti puolensa.

Huh, törkee ämmä kun meinasi lapselta varastaa! :o
 

Yhteistyössä