Kyllä tiedän ettei omat muksut ole täydellisiä. Ja niitä saa ojentaa käyttäytymisestä.
Mutta luoja että paloi käämi ihan kokonaan äsken.
Tässä taloyhtiössä asuu yksi tyttö jonka kanssa meidän lapset ei ole koskaan tulleet erityisemmin toimeen. Sanomista on ollut molemmin puolin. Hetken tulevat toimeen ok. Ja sitten jostain aina tulee sanomista.
Itse en ole ollut kaikkea näkemässä, tai kuulemassa. Joten uskon kyllä, että meidän poikakin on syyllinen näihin "tappeluihin".
Mutta ei ole täysin syytön tämä toinenkaan osapuoli. Esim. uhitelee meidän tyttö turpaan vetämisellä, nokkospuskaan työntämisellä, keinusta pudotamisella jne.
Toisinaan olen pitänyt pihalla puhuttelun omille lapsille sekä tälle tytölle. Että ketään ei saa kiusata.
No ilmestyipä tämän tytön äiti äsken oven taakse sättimään. Pojan kielenkäyttöä ja käytöstä. Sanoin asiallisesti, ettei sellainen käytös meidän pojalta sovi. Ja keskustelen hänen kanssaan. Poikani mainitsi samalla kuinka heidän tyttö tekee kiusaa. Heidän tyttö kuulema kiusaa vain ja ainoastaan koska meidän poika kiusaa.
Puuttui myös siihen, että meidän poika kiusaa kuulema aivan koko ajan meidän tyttöä pihalla. Nahisteleehan nuo keskenään toisinaan. Mutta ei todellakaan koko aikaa. Ja mitäköhän meidän lasten keskenään nahistelu hänelle edes kuuluu...
Sätti minua siitä, etten tee asialle yhtään mitään. Käski minua painua pihalle siivoamaan poikani jäljet. Kyseessä polkuauto jota koko pihan muksut ovat käyttäneet. On kuulema meidän poika joka sen on metsään tyrkännyt. Siihen asti kuuntelin nätisti. Mutta kun melkein sylki kasvoilleni samalla kun käski painua pihalle. Miulla paloi käämi kokonaan ja lapsellista kyllä paiskasin oven tämän naisen nenän edestä kiinni.
Ihmetyttää vain jos meidän lapset ovat yksinomaan syyllisiä. Mistä ihmeestä johtuu se, että pihalla ei koskaan tule sanomista, jos tämä kyseinen tyttö ei ole ulkona.
Piru vie että ketuttaa... Ja kyllä pidän puhuttelun lapsilleni. Oon vaan niin väsynyt tähän "sotaan"
Mutta luoja että paloi käämi ihan kokonaan äsken.
Tässä taloyhtiössä asuu yksi tyttö jonka kanssa meidän lapset ei ole koskaan tulleet erityisemmin toimeen. Sanomista on ollut molemmin puolin. Hetken tulevat toimeen ok. Ja sitten jostain aina tulee sanomista.
Itse en ole ollut kaikkea näkemässä, tai kuulemassa. Joten uskon kyllä, että meidän poikakin on syyllinen näihin "tappeluihin".
Mutta ei ole täysin syytön tämä toinenkaan osapuoli. Esim. uhitelee meidän tyttö turpaan vetämisellä, nokkospuskaan työntämisellä, keinusta pudotamisella jne.
Toisinaan olen pitänyt pihalla puhuttelun omille lapsille sekä tälle tytölle. Että ketään ei saa kiusata.
No ilmestyipä tämän tytön äiti äsken oven taakse sättimään. Pojan kielenkäyttöä ja käytöstä. Sanoin asiallisesti, ettei sellainen käytös meidän pojalta sovi. Ja keskustelen hänen kanssaan. Poikani mainitsi samalla kuinka heidän tyttö tekee kiusaa. Heidän tyttö kuulema kiusaa vain ja ainoastaan koska meidän poika kiusaa.
Puuttui myös siihen, että meidän poika kiusaa kuulema aivan koko ajan meidän tyttöä pihalla. Nahisteleehan nuo keskenään toisinaan. Mutta ei todellakaan koko aikaa. Ja mitäköhän meidän lasten keskenään nahistelu hänelle edes kuuluu...
Sätti minua siitä, etten tee asialle yhtään mitään. Käski minua painua pihalle siivoamaan poikani jäljet. Kyseessä polkuauto jota koko pihan muksut ovat käyttäneet. On kuulema meidän poika joka sen on metsään tyrkännyt. Siihen asti kuuntelin nätisti. Mutta kun melkein sylki kasvoilleni samalla kun käski painua pihalle. Miulla paloi käämi kokonaan ja lapsellista kyllä paiskasin oven tämän naisen nenän edestä kiinni.
Ihmetyttää vain jos meidän lapset ovat yksinomaan syyllisiä. Mistä ihmeestä johtuu se, että pihalla ei koskaan tule sanomista, jos tämä kyseinen tyttö ei ole ulkona.
Piru vie että ketuttaa... Ja kyllä pidän puhuttelun lapsilleni. Oon vaan niin väsynyt tähän "sotaan"
