Kuuluuko läheisen lapsesta automaattisesti pitää?

[ap]

Veljenpoikani on nyt viisivuotias. Pian täyttää kuusi. On ollut koko elämänsä mielestäni sietämätön ja todella rasittava, on kuitenkin hetkiä jolloin pidän lapsesta ja tulen kyllä hänen kanssaan toimeen.

Ensinnäkin pojan perheeseen hankittiin vuosi sitten pikkulemmikkejä joita lapsi rääkkää heti kun vanhemman silmä välttää. Jos saadaan kiinni jostain pahanteosta eläintä kohtaan ja laitetaan rangaistusjäähylle, saattaa kostaa sen eläimelle myöhemmin esim. potkaisemalla sitä.

Sitten ulkonaolo. Eivätkö tuonikäiset lapset haluaisi olla mahd. paljon ulkona? Tämä pitää raahata sinne itkevänä ja parkuvana tai kiristäen. Nytkin kun on kaunein lämmin ja pilvinen kesäpäivä ei suostu tulemaan ulos. Mielummin olisi vuoden ympäri sisätiloissa ja roikkuisi aikuisten helmoissa koko ajan.

Kun perhe lähtee kauppaan, saadaan kyllä autoon jossaolosta pitää mutta ei autosta ulos kauppaan. Itkee ja parkuu; "en lähe kauppaan, yäää, enkä mee ulos...yhhyyhyyy..."

Ulkonaoloon liittyy sellainenkin seikka että on naurettavan tarkka vaatteistaan ja kengistään, likaa ei saa mennä minnekään eikä edes kesäkuumalla voi paljasta jalkapohjaa laittaa maahan tai sileälle nurmikolle! Argh! Eläintenkin kunnioitusta on todella opetettu kotona eikä silti eläimiä kohtaan tunnu löytyvän mitään empatiakykyä.

Olen kohta kuusi vuotta odottanut että se kasvaisi mutta aika tuntuu menevän tosi hitaasti ja lähipiirissä auttelemassa olen kuitenkin paljon. Pelkään että omista lapsista tulee samanlaisia jos niitä hankin. Kuulostaako ihan normaalilta menolta?

 

[vieras]

Jos ei pidä niin ei pidä. En minäkään tuosta taitaisi pitää.

 

[juu]

Aika erikoinen lapsi. Onko ainoa? Ainokaisista tulee helposti "friikkejä".

Tuo eläinten potkiminen on ilkeää, jos saa aika paljon huomiota jos lapsia ei ole paljon. Meilläkin esim. 2 lasta eikä yhtään tukiverkkoa. eli eivät saa mitään ekstraa... kaikki sukullaiset asuvat kaukana.

 

[vieras]

Tuosta empatiakyvyn puutteesta, ja tarkkuudesta vaatteiden / lian kanssa, näin hoitsuna tulee mieleen... voisko olla pojassa autismia?

 

[maomao]

Ei oo pakko. En minäkään pidä kaikista. Yks 5v. poika on sellainen, että saattaa suuttuessaan heitellä esim. ruokailuvälineitä muita kohden ruokapöydässä, sylkee ja huutaa ja ja ja.. en tykkää. Eipä kyllä hirveästi kielletäkään.

Ja tuo kenkäjuttu.. Ei suostu riisumaan itse kenkiään, jos niissä on vähänkään likaa tai hiekkaa tms. Ruokaa ei saa tippua paidalle tai osua käteen. Tällaisia mainitakseni.

 

[-]

Ei mun äitipuoli pidä mun siskosta ollenkaan.

 

[Kowalski]

Ei kaikista lapsista tarvitse pitää. Jos ei tykkää niin ei vaan tykkää, ja kieltämättä tuo lapsi kuulostaa kovin rasittavalta enkä minäkään ehkä pitäisi hänestä :ashamed:

 

[juu]

Aika erikoinen lapsi. Onko ainoa? Ainokaisista tulee helposti "friikkejä".

Tuo eläinten potkiminen on ilkeää, jos saa aika paljon huomiota jos lapsia ei ole paljon. Meilläkin esim. 2 lasta eikä yhtään tukiverkkoa. eli eivät saa mitään ekstraa... kaikki sukullaiset asuvat kaukana.

Ihmettelen tuota eläinten kiusaamista. Omani pitävät vaistomaisesti kaikista eläimistä ja osaavat olla helliä.

 

[Phoebsi]

Ei ole pakko pitää, en minäkään tykkää kuin harvoista omani lisäksi.

 

[hohhoijaa]

Aika erikoinen lapsi. Onko ainoa? Ainokaisista tulee helposti "friikkejä".

Tuo eläinten potkiminen on ilkeää, jos saa aika paljon huomiota jos lapsia ei ole paljon. Meilläkin esim. 2 lasta eikä yhtään tukiverkkoa. eli eivät saa mitään ekstraa... kaikki sukullaiset asuvat kaukana.

Hohhoijaa, taas näitä ainokaisyleistyksiä! Lapsen tavat riippuu kasvatuksesta, ei sisarusparvesta. Et itse taida olla ainokainen.

 

[realisti]

Harvoin pidän vieraiden lapsista. Ovat oudon näköisiä tai rumia, huonokäytöksisiä, ilkeitä. En kuitenkaan näytä sitä heille ja yleensä lapset vielä pitävät minusta. Enemmän tutustuttua voi alkaa jostain piirteestä pitääkin.
Kowalskin tyttären kuva kyllä sykähdytti, todella kaunis lapsi ja niin lempeän näköinen. Luulisin pitäväni hänestä.

 

[Vieras]

Ei.

Mulla kesti useamman vuoden ennen kuin opin aidosti pitämään miehen tyttärestä. Se auttoi asiaa, että hän muutti meille ja saatiin opettaa hänet "tavoille". Jos ei olisi muuttanut, tuskin ikinä olisin hänestä pitänyt, sietänyt vain. Ei noille tunteille väkisin mitään voi.

 

[Kowalski]

Kowalskin tyttären kuva kyllä sykähdytti, todella kaunis lapsi ja niin lempeän näköinen. Luulisin pitäväni hänestä.

Oho
Minäkin pidän hänestä kovasti :heart: ja hän on lempeä. Pelasti juuri hämähäkinseittiin juuttunutta leppäkerttua takapihassa.

 

[dfdf]

Ei todellakaan kuulosta normaalilta menolta, vaikka on minullakin tuttavapiirissä pari kauhukakaraa. Niissä kuitenkin syynä selkeästi vanhempien löysäily kurinpidossa. Suurin osa lapsista osaa kyllä käyttäytyä.

Harva ihminen näistä pikkuterroristeista pitää. Tuskin kukaan muu omien vanhempien lisäksi.

 

[Ap]

Niin. Itseasiassa psykologiset testitkin on tehty eikä mitään poikkeavaa löytynyt. On ainoa lapsi mutta en usko että asia olisi toinen vaikka noita olisi kaksi samanlaista huseeraamassa keskenään, rasite vain olisi suurempi.

Ulkonaisesti on kovin kaunis poika, komea mies siitä tulee ja näin voin sanoa täysin puolueettomasti. Mutta nuo tavat miten se käyttäytyy. Ei käy kateeksi tulevaa kumppania. Enkä anna lapsen nähdä että minulla on usein antipatioita häntä kohtaan. Leikin, luen kirjaa ja hoidan normaalisti kun paljon tekemisissä ollaan. Ja kuten sanottu, osaa olla välillä oikein mukavakin lapsi mutta suurimman osan ajasta ei.

...On kamalan rasittavaa kun täytyy pitää silmällä ihan koko ajan poikaa lemmikkien kanssa ettei vaan tee niille mitään mistä lähtisi henki tai tulisi pysyviä vammoja. Koko ajan saa kieltää ettei puristaisi mahasta/kaulasta jne... Uuvuttavaa. Ja kyllä mä tiedän että pojat ovat rajuja eikä 5-v:llä voi perfect empatiakykyä ollakaan mutta silti.

 

[Ford Prefect]

Mäkään en pidä tuttavan lapsesta, joka kaataa, kuristaa, hakkaa, potkii, heittelee esineillä yms pikkusisaruksiaan ja HYMYILEE koko ajan.
Pirun karmivaa. :| :x