Kuulin, että työkaverini on sanonut, että mua kannattaa vältellä ja mun juttuihin ei oikein kannata luottaa?! Miksi???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Hanna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Hanna"

Vieras
Olemme kotoisin samalta paikkakunnalta ja työkaverin veli on ollut peruskouluajan ja lukion samalla luokalla kanssani.
Mä olen ihan normaali tyyppi. En kauheasti omista asioistani juttele ja työpaikalla ei kovin moni tiedä minusta sen enempää, koska en oikein osaa henkilökohtaisuuksista puhua.
Olen aika iloinen ja puhelias muuten. Innostun helposti ja saatan koko päivän jauhaa siitä, mistä nyt innostuin. Ei ne mitään erikoisia juttuja ole. Tänään jauhoin stepperistä ja siitä, kannattaisko ostaa kunnon stepperi kotiin, kun touhu näyttää niin kivalta.

Käsi sydämellä: En levittele juoruja koskaan (olen koulukiusattu ja tiedän miten se sattuu). En kerro mitään ufotarinoita, koska mulle harvoin mitään erikoista sattuu.
Jos esim. työmatkalla sattuu joku läheltä piti tilanne, niin saatan siitä töissä mainita ja kertoa tilanteen.

Kuulin nyt luotettavalta tutulta, että tämä yksi työkaverini oli sanonut, että mulla lennokkaita juttuja ja mun seuraa kannattaa vähän välttää yms. Loukkaannuin todella.
 
A. Kunhan tykkää juoruilla ja tuottaa draamaa
B. Kateellinen jostakin
C. Kemianne ei vaan pelaa ja sattunut sen jollekin ilmaisemaan ääneen
D. Jos olet kova höpöttämään, mutta et ikinä mitään henkilökohtaista niin se voi jonkun mielestä olla vähän omituista. Minulla on vähän sinunoloisesi työkaveri, joka saattaa höpöttää työpäivän aikana jatkuvasti autoista ja automerkeistä, mutta ei ikinä sivuakaan mitään omaa asiaansa. Hänen kanssaan on vähän hassu olla, tavallaan kovasti puhuu ja odottaa vastausta tai reaktiota, mutta samalla en jotenkin saa otetta kyseisestä ihmisestä. On aina niin iloinen ja pysyttelee etäisissä neutraaleissa aiheissa, ei ikinä tuo sitä inhimillisyyttä jotenkin peliin.
 
Halusi vain itseään korostaa. Antaa kyllä huonon kuvan vain itsestään:) Jatka omana itsenäsi, äläkä välttele kenenkään seuraa, eiköhän tuo asian laita korjaannu.
 
No tuo työkaveri on itse aika rauhallinen, asiallinen ja tasapainoisen oloinen. En siis olisi hänestä uskonut.
Mä en siis itsestäni juuri puhu. Mutta olen toki vähän hössöttäjä. Hössötän aika pinnallisista asioista kylläki, kuten stepperistä, spinningtunneista, veljen Kanarian matkasta tms.
 
[QUOTE="vieras";28051963]Halusi vain itseään korostaa. Antaa kyllä huonon kuvan vain itsestään:) Jatka omana itsenäsi, äläkä välttele kenenkään seuraa, eiköhän tuo asian laita korjaannu.[/QUOTE]

Meillä on pieni työyhteisö ja tuo työkaveri ollut töissä siellä 8v ja on sellainen tykätty ja luotettu työntekijä. Minä taas olen ollut töissä sielä puoli vuotta. Toivottavasti ei työpaikalla tuolaista levittele.
Mä en usko, että hänen pikkuveljensäkään olisi sen kummemmin minusta mitään sanonut, koska oli ihan mukava ja normaali tyyppi.
 
[QUOTE="Hanna";28051978]No tuo työkaveri on itse aika rauhallinen, asiallinen ja tasapainoisen oloinen. En siis olisi hänestä uskonut.
Mä en siis itsestäni juuri puhu. Mutta olen toki vähän hössöttäjä. Hössötän aika pinnallisista asioista kylläki, kuten stepperistä, spinningtunneista, veljen Kanarian matkasta tms.[/QUOTE]

Kaikki ei vaan tule kaikkien kanssa toimeen. Ei tuo nyt mitenkään pahalta kuulosta kuitenkaan, sanoi vaan että lennokkaita juttuja eli että itse pitää höpöttelynä. Seuran välttäminen taas on varmaan vaan heitto.

Sanoiko siis työpaikan sisällä jollekin vai omalle ystävälleen?
 
Kaikki ei vaan tule kaikkien kanssa toimeen. Ei tuo nyt mitenkään pahalta kuulosta kuitenkaan, sanoi vaan että lennokkaita juttuja eli että itse pitää höpöttelynä. Seuran välttäminen taas on varmaan vaan heitto.

Sanoiko siis työpaikan sisällä jollekin vai omalle ystävälleen?

Oli sanonut uudelle naapurilleen, joka tuntee mut. Työkaveri ei tiennyt, että hänen uusi naapurinsa onkin oikeasti ihan mun sydänystävä, ei vaan kaveri.
Mun oli pakko kysyä tätä asiaa yhdeltä työkaverilta, eli onko sanonut töissä jotakin. Tämä yksi työkaveri siis mun hyvä ystävä ja tuttu jo opiskeluajoilta, niin kehtasin kysyä.
On kuulemma siis töissäkin joskus sanonut, että "Mä en ihan tuon hannan juttuihin aina luottaisi".
 
En tiedä onko siis tällä merkitystä, mutta me molemmat rakensimme taloa yhtä aikaa. Juteltiin töissä paljon kokemuksista, projektista, vertailtiin sorakuormien hintoja yms.
Mun veli sattuu olemaan rakennusalalla ja tuntee oikeat tyypit. Saatiin kaikki reilusti yli puolet halvemmalla, kuin mitä työkaveri. En tiedä siis epäileekö työkaveri, että keksin nämä jutut ja pitääkö niitä niin mahdottomina, että heidän tonttityöt maksoivat 30t ja me selvittiin 12t jne.
 
[QUOTE="Hanna";28052019]En tiedä onko siis tällä merkitystä, mutta me molemmat rakensimme taloa yhtä aikaa. Juteltiin töissä paljon kokemuksista, projektista, vertailtiin sorakuormien hintoja yms.
Mun veli sattuu olemaan rakennusalalla ja tuntee oikeat tyypit. Saatiin kaikki reilusti yli puolet halvemmalla, kuin mitä työkaveri. En tiedä siis epäileekö työkaveri, että keksin nämä jutut ja pitääkö niitä niin mahdottomina, että heidän tonttityöt maksoivat 30t ja me selvittiin 12t jne.[/QUOTE]

No tämä voi olla se syy hyvinkin :)

Ja henkilökemiat. Älä turhaan mieti asiaa, ei se pahantahtoiselta kuitenkaan kuulosta, kunhan on tehnyt tulkinnan ja ihan ymmärrettävän vielä.
 
no tuota, selvästihän se yrittää saada sut huonoon valoon jotenkin. se taas johtunee siitä että susta pidetään koska oot reilu ja kiva työntekijä, sosiaalinen ja iloinen ja hyvä työssäsikin ehkä, ehkä myös nätti ja hoikka?
se on sulle kateellinen, taitaa olla läski ja ruma?
tuollainenhan on kiusaamista. asiat puhutaan henkilöiden kesken ei muille.
 
No meille kaikille sattuu lähes joka arkipäivä jotakin pientä draamaa. Toiset eivät huomioi asioita ollenkaan ja näin ollen eivät siis edes tiedosta kunnolla tapahtuneita. Lähes joka päivä joku voi tulla kolmion takaa eteesi, saat ylinopeussakot, joku kiilaa kassajonossa ohitsesi, näet omituisia unia, lapsesi oppii kolmevuotiaana kertotaulut, tai miehesi murtaa peukalon, naapurin autosta loppuu bensa sinun pihallasi tai teini varastaa kaljan ärrältä, juuri kun olet itsekin sielä.
Nämä ovat normaaleja asioita, joita voi sattua kenelle vaan ja koska vaan.
Suurin osa meistä ei näitä kerro eteenpäin. Osa meistän on sen luontoisia, että haluaa purkaa nämä pikkuasiat jossakin. Silloin helposti syntyy kuva siitä, että tyypin on pakko olla joku lennokas leevi, kun mukaniin paljon sattuu ja tapahtuu.
 
Viimeksi muokattu:
No ihan peruspirkko olen :) Taitaa tuo työkaveri olla ehkä hoikempi, tai saman kokoinen. En usko tuollaisten olevan tässä takana. Tai toisaalta, mistäs sitä tietää.
 
Toiset ovat paljon aktiivisempia ja silloin myös sattuu paljon enemmän. Jos sä liikut paljon (matkustelet, käyt esim. baareissa, usein ostoksilla, sulla on harrastuksia, ajat paljon autoa yms) niin tottakai sulle sattuu ja tapahtuu paljon enemmän, kuin sellaiselle, joka käy töissä ja kotona ja ehkä joskus jossakin.
En usko, että sun nyt tarvii tuost päätäs vaivat.
 
-ja jos vaivaa, senkun käyt kysymässä, mitä hän on mahtanut sanoa ja mitä sillä tarkoittaa, ja kerrot samalla että haluat pitää reilut välit, siksi haluat selvittää asian. Ettei tarvitse kyräillä.
 
No jos toisella on kiukkua rakennushinnoista ja tarve uskoa, että uusi työntekijä on valehdellut päteäkseen, niin voihan siinä käynnistyä kaikenlaista.

Sekään ei välttämättä paranna mitään jos ap on se rumilus ja mutisija on se kaunilus, jos kateus nostaa päätään se löytää aina aiheen. Jos toinen on nätempi, niin sen ei pitäisi olla, ja jos se on rumempi niin minkä perkeleen luvalla se vielä ilakoi ja riekkuu töissä niinkuin hauskempaakin muka olisi, kun eihän tuollaisen sopisi tulla edes töihin muuten kuin paperipussi päässä ja mieluummin vielä syödä pannuhuoneessa.
 
Olen itse vähän kaltaisesi hössöttäjä, tosin kerron kyllä omasta elämästänikin, mutta kaikkein henkilökohtaisimmat jutu vain läheisille. Mutta mulla on ollut samanlainen työkaveri kuin tuo sinun, sellainen tasainen, rauhallinen ja asiallinen. Hänen mielestään olin lapsellinen sählä joka liihotteli jalat maan pinnan yläpuolella, hän aina pyöritteli silmiään jos vaikka naureskelin jollekin älyttömälle. Itse olen hyvin huumorintajuinen ja nauran helposti, puujalkajutut ja tilannekomiikka kolahtaa. Tähän työkaveriin ei kolahtanut mikään. Eli olimme vain eri aaltopituuksilla. Samaa luulen teistä. Joten älä välitä noista puheista.

Itse kyllä varmaan juttelisin hänen kanssaan asiasta, kertoisin kuulleeni em. juttuja, ja kysyisin että miksi hän pitää minua sellaisena. Monesti avoin , rakentava keskustelu avaa molempien osapuolten silmiä.
 
Olen itse vähän kaltaisesi hössöttäjä, tosin kerron kyllä omasta elämästänikin, mutta kaikkein henkilökohtaisimmat jutu vain läheisille. Mutta mulla on ollut samanlainen työkaveri kuin tuo sinun, sellainen tasainen, rauhallinen ja asiallinen. Hänen mielestään olin lapsellinen sählä joka liihotteli jalat maan pinnan yläpuolella, hän aina pyöritteli silmiään jos vaikka naureskelin jollekin älyttömälle. Itse olen hyvin huumorintajuinen ja nauran helposti, puujalkajutut ja tilannekomiikka kolahtaa. Tähän työkaveriin ei kolahtanut mikään. Eli olimme vain eri aaltopituuksilla. Samaa luulen teistä. Joten älä välitä noista puheista.

Itse kyllä varmaan juttelisin hänen kanssaan asiasta, kertoisin kuulleeni em. juttuja, ja kysyisin että miksi hän pitää minua sellaisena. Monesti avoin , rakentava keskustelu avaa molempien osapuolten silmiä.

Tämä on hyvä esimerkki, siitä miten ihminen näkee omat piirteensä ja tapansa hyvinä ja toisen ei niin hyvinä. Sama on varmaan tilanne ap:n ja hänen työkaverinsa kohdalla. Kumpikin ajattelee siitä omasta tavastaan, että näin on hyvä ja se toinen on vähän kallellaan. Ei se tietenkään oikeuta kenestäkään perättömiä puhumaan . Hassuinta on tuo, että itse on aina se huumorintajuinen ellei peräti huumorintajuisin :D
 
[QUOTE="Hanna";28052469]Olen huomenna kahdestaan iltavuorossa ko. työntekijän kanssa ja pohdin, kehtaisinko kysyä asiasta ihan hyvässä hengessä.
Vai olisiko parempi vain antaa olla?[/QUOTE]

Asia häiritsee sinua, joten ottaisin asian esiin.
 
Eli joo, rahasta ja kateudesta tässäkin tapauksessa on kiinni.

Itsekin olisin kyllä kateudesta vihree, jos saisin tietää, että joku on tehnyt talonsa halvemmalla mitä mä itse. Mutta en silti alkaisi levittelemään typeriä juttuja pitkin kyliä.
 

Yhteistyössä