Kuolemanpelosta

[NE]

Äitini kuoli tuossa jokin aika sitten yllättäen ja täysin odottamatta. Tuntuu, että osaltaan sekin on vaikuttanut nyt vallitseviin tunteisiini ja ajatuksiini. Tuntuu kuitenkin, että myös tämä raskauteni on saanut minut jotenkin pohtimaan elämää ja kuolemaa - jotenkin se ajatus siitä, että ihmisiä syntyy, mutta että niitä myös kuolee... En tiedä, tajuatteko kukaan mitä nyt yritän selittää. Pelottaa etenkin se aika, kun isäni joskus tulevaisuudessa kuolee. Hän on tällä hetkellä ainoita tärkeitä ja läheisiä henkilöitä elämässäni. Ahdistaa myös ajatus jonkinlaisesta elämän toivottomuudesta, ja herää ajatuksia tyyliin "Elämällä ei ole mitään tarkoitusta" - ja kuinka ollakaan, sekin ahdistaa. Nämä ajatukset, pelko, ahdistus ja itkukin ilmenevät yleensä aina iltaisin, saatan pyöriä valveilla tästä syystä pitkänkin aikaa... Toivottavasti täällä on joku, joka osaisi heittää vinkkiä siihen suuntaan, miten pääsen tällaisista ajatuksista eroon! En todellakaan haluaisi tällaisia ajatella, mutta kun ei ajatuksiaan oikein tunnu voivan pakottaakaan.

 

[Kuolemanpelkoinen myös]

:S Kuulostaa ikävältä, mutta en osaa auttaa. Painiskelen itse suunnilleen samanlaisten pelkojen ja ajatusten kanssa. Olen miettinyt, käydäkö juttelemassa jossain terapeutilla tms., mutta ajatus vieraalle ihmiselle puhumisesta tuntuu hämmentävältä, vaivaannuttavalta ja minulle vieraalta.

 

[Tapiontytär]

Tuskin osaan auttaa, vaikken itse olekaan kuolemanpelkoinen, mutta otan osaa äitisi vuoksi.

En tiedä miksi, mutta itse olen lapsesta saakka tiedostanut elämän väliaikaisuuden enkä ole pelännyt sen päättymistä. Miksi pelkäisin, sillä minusta silloin vain lakataan olemasta. Kukin vuorollaan. Ei enää murheita ja huolia tai kipua. Täysin tyyni olemattomuus. Lopullinen rauha. Tottakai taakse jäävät surevat rakkaitaan, mutta siitäkin selviää ja muistot jäävät. Osaan itkeä ikävääni rakastamieni ihmisten perään joita en enää koskaan tapaa, mutten osaa itkeä kuolleen vuoksi, sillä hänellä ei ole mitään hätää nyt tai tulevaisuudessa.

Tämä yksi yöllinen näkökulma asiaan, toivottavasti löydät pelkoosi tukea.

 

[ix]

täysin normaaleja tunteita äidin tai ylipäätään läheisen menehdyttyä äkillisesti.
keskusteluapua kannattaa hakea, jos tuntuu vaikealta. 1, jos neuvolassa on mukava terkka, voi sitä kautta saada tukea.