Kun nyt oli nimistä puhetta, niin mitäs tästä tuumaatte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kertokaa!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kertokaa!!

Vieras
Eli mun isosisko on kuollut jo 15vuotta sitten. Olen jo kauan aikaa miettinyt että tahtoisin antaa lapselleni saman ENSIMMÄISEN nimen kuin siskollani oli. Eli ei kaikkia nimiä vaan ainoastaan se ensimmäinen etunimi olisi sama. ja sukunimi on eri myös nyt naimisiin menoni jälkeen. Nyt kun nimivalinta on ajankohtainen niin miten itse suhtaudutte asiaan?

Minä pitäisin tätä kunnioituksen osoituksena, mutta ajatteleeko kaikki samoin? Olisiko tämä jonkun mielestä erittäin mautonta että haluaisin muistaa siskoani tällä tavoin? Miehelleni se käy mutta en tahdo loukata esim. vanhempieni tai muiden sisarusteni tunteita ja siksi mietin tätä. Onko teidän mielestä sopimatonta antaa lapselle sama nimi kuin edesmenneellä siskollani on?
 
Mä menetin rakkaan mummoni nuorena, mä olin pieni tyttö, mummo vasta vähän alle 60-v. Mun tytön toinen nimi on sama kuin mummon nimi. Mummo oli niin rakas, että halusin nimen kulkevan muistona mun rakkaan tyttäreni mukana. Eli ei ollenkaan ole mautonta tms. Laita ihmeessä siskosi nimi lapsellesi.
 
Eiköhän tuo kunnianosoitus ole, mutta saattaa herättää kipeitä muistoja.

Mun äiti ei ole puuttunut meidän nimivalintoihin, muuten kuin sanomalla että älkää siitä "Mattia" tehkö kun poika saatiin. "Matti" on äitin 16 vuotiaana kuolleen veljen nimi.
 
Noinhan on suomalaisissa suvuissa toimittu iät ja ajat. Meidänkin esikoistyttärellämme on ensimmäisenä nimenään äitinsä isän äidin kutsumanimi eikä kukaan siitä nokkaa koputtanut. Toinen nimi hänellä on sama kuin minun edesmenneen äitini kolmas nimi.
 
Minusta ajatus on upea. Mutta mitä luulet vanhempiesi ajattelevan? Sinuna tiedustelisin varovasti, sillä lapsen menetys on aina vanhemmille kova pala eikä heidän tunteidensa yli ole kovin fiksua kävellä. Vanhempasi tuskin suhtautuvat asiaan tunteettomasti, mutta tunteet voivat olla aivan kuten itselläsikin - pitävät kunnianosoituksena.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kertokaa!!:
Eli mun isosisko on kuollut jo 15vuotta sitten. Olen jo kauan aikaa miettinyt että tahtoisin antaa lapselleni saman ENSIMMÄISEN nimen kuin siskollani oli. Eli ei kaikkia nimiä vaan ainoastaan se ensimmäinen etunimi olisi sama. ja sukunimi on eri myös nyt naimisiin menoni jälkeen. Nyt kun nimivalinta on ajankohtainen niin miten itse suhtaudutte asiaan?

Minä pitäisin tätä kunnioituksen osoituksena, mutta ajatteleeko kaikki samoin? Olisiko tämä jonkun mielestä erittäin mautonta että haluaisin muistaa siskoani tällä tavoin? Miehelleni se käy mutta en tahdo loukata esim. vanhempieni tai muiden sisarusteni tunteita ja siksi mietin tätä. Onko teidän mielestä sopimatonta antaa lapselle sama nimi kuin edesmenneellä siskollani on?


Erittäin kaunis ajatus. Voisin itse antaa elossa olevan siskoni nimen lapselleni. En ymmärrä miksi se ketään loukkaisi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Musta se olis hienoa, mutta tarkistaisin silti vielä vanhemmilta mitä mieltä ovat.

Toisaalta olisi hyvä tarkistaakin asia, mutta toisaalta kovasti tahtoisin että sitten ristiäisissä kaikki kuulisivat ensimmäisen kerran lapsen nimen.. että se olisi kaikille yllätys.. ja kun vanhempani tunnen niin siitä tietäisi lähes puoli sukua seuraavana päivänä jos kerron heille nimen etukäteen :D

pelottaa juurikin se että se tuo vaikeita muistoja mieleen läheisille.. ja tulisiko minulle itsellekin mieleen sitten siskoni aina kun huudan lasta nimeltä :( en tiedä miten sitä nyt tekisi. toisaalta kovaa tahtoisin toteuttaa tämän suunnitelman kun hän oli niin tärkeä henkilö minulle. ja tosiaan ihan rakkauden osoituksena tahtoisin näin tehdä..
 
minusta on aivan eri asia antaa lapselle nimeksi esim. mummovainaan nimi kuin nuorena kuolleen ihmisen nimi... on jotenki luonnollista jatkumaa tuo isovanhempien nimen käyttö, mutta vanhemmistasi saattas tuntua jatkuvalta muistutukselta, jos siskosi kuolema on ollut heille kova paikka (kuten luulisin) ja jos eivät ole täysin "toipuneet".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Susa:
Mun äiti antoi esikoiselleen nuorena kuolleen veljensä nimen. Ei kukaan oo sanonu asiasta mitään..

niin no ei ehkä sanokaan, mutta saattaa yhdistyä suruun ja haikeuteen sekä epäoikeidunmukaisuuteen pienen lapsen nimi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Erittäin kaunis ajatus. Voisin itse antaa elossa olevan siskoni nimen lapselleni. En ymmärrä miksi se ketään loukkaisi!

No vaikka siksi, että äiti on menettänyt tyttärensä, ja toinen tytär odottaa, että hänen lastaan kutsutaan menetetyn tyttären nimellä. Minusta se ei ole reilua. Eri asia on, jos perhe hyväksyy asian.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Jos antaisimme sitten tämän siskoni etunimen lapsemme toiseksi nimeksi niin olisiko se sellainen tilanne milloin ei tarvitsisi kysyä vanhemmilta mitä mieltä olisivat?

tuo tuntuis enemmänki kunnianosoitukselta ja ihanalta muistolta =D kannatan
 

Yhteistyössä