Kun lapsi vain ei vastustele tarpeeksi

[vierailija]

Turvapaikanhakija yhtyi 10-vuotiaaseen - kohutuomio pysyi hovissa: lapsen olisi pitänyt vastustella enemmän

Tiistai 21.11.2017 klo 16.00 (päivitetty klo 16.23)

Vuonna 1994 syntynyt mies harrasti kerrostalon pihassa sukupuoliyhdyntää 10-vuotiaan kanssa. Syyttäjän valitus tuomiosta ei mennyt läpi hovioikeudessa.

• Hovioikeus ei muuttanut nuoren miehen tuomiota lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
• 10-vuotias lapsi ei vastustellut tekoa, eikä syyttäjällä ollut näyttöä hänen pelkotilastaan törkeän raiskauksen todistamiseksi.
• Tuomittu jatkaa kolmen vuoden vankeustuomionsa kärsimistä.

(PERTTI HÄNNINEN)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration-line: underline;">
Tuomittu jatkaa vankeusrangaistuksensa suorittamista. Kuvituskuva. (PERTTI HÄNNINEN)


Turun hovioikeus on pitänyt voimassa vuonna 1994 syntyneen Juusuf Muhamed Abbudin tuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Abbudin maaliskuussa kolmen vuoden vankeuteen rikoksesta, jonka hän teki lokakuussa 2016.

Tuomittu oli harrastanut seksiä 10-vuotiaan tytön kanssa asumattoman kerrostalon pihassa. Yhdynnän lisäksi mies oli lähettänyt lapselle seksiaiheisia viestejä. Mies oli tutustunut lapseen sosiaalisen median kautta ja sopinut siellä myös tapaamisesta.

Poliisi alkoi tutkia asiaa joulukuussa 2016, kun lapsen isä oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä raiskauksesta siitä huolimatta, että tuomittu oli tietoinen uhrinsa erittäin nuoresta iästä. Törkeän raiskauksen tunnusmerkit eivät täyttyneet, koska mistään ei käynyt ilmi, että 10-vuotias olisi jollain tavalla vastustanut rikosta sen tekohetkellä.

Syyttäjä ja asianomistaja veivät asian hovioikeuteen ja vaativat tuomiota törkeästä raiskauksesta ennen muuta siksi, että tyttö oli avuttomuutensa tai pelkotilansa vuoksi kykenemätön ilmaisemaan itseään yhdynnässä. Valituksen mukaan tuomittu oli käyttänyt tilannetta erikseen hyväksi.

Hovioikeus oli eri mieltä lain tulkinnasta. Yksimielisessä tuomiossa todetaan, että avuttomuuden pitäisi johtua sairaudesta, vammaisuudesta tai huumaavasta aineesta. Tyttö ei ollut yhdenkään näistä alaisena.

Pelkotilan osoittamiseksi syyttäjällä puolestaan ei ollut tarpeeksi näyttöä.

Tuomittu pysyy vankeudessa. Suosiollisesta tuomiosta huolimatta hän joutuu korvaamaan todistelukustannuksia 264,50 euroa.

Lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan Suomessa tuomita enimmillään Kymmenen vuotta vankeutta.

Turun hovioikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Siihen voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta tammikuun 16. päivään asti.

Juttua muokattu 21.11.2017 klo 16:18: Lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväkskikäytöstä säädetty maksimirangaistus on kymmenen, ei kolme vuotta vankeutta.

 

[Määitte]

Lapsi syyllistetään, oksettavaa.

 

[Ammu Moolok]

Näin nämä raiskaustuomiot menevät. Käsittämättömin Suomessa oleva tuomio on "lievä raiskaus", ikään kuin raiskaus voisi ikinä olla millään tavalla lievä.

Sukupuolielimet takavarikoitava valtiolle jokaiselta raiskaajalta, ja johan vähenee raiskaukset välittömästi.

 

[vierailija]

Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta
Hovioikeus ja käräjäoikeus tuomitsivat aikuisen miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä mutta hylkäsivät syytteen törkeästä raiskauksesta.

Turun hovioikeus hylkäsi viime perjantaina syytteen kymmenvuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta. Kuva on vuodelta 2013. (KUVA: KARI VAINIO / LEHTIKUVA)
Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 22.11. 16:20

RIKOSOIKEUDEN professorit kummastelevat tuoreen Turun hovioikeuden tuomion vuoksi tapaa, jolla uhrin nuoren iän vaikutusta arvioidaan raiskaussyytteen käsittelyssä.

Turun hovioikeus hylkäsi viime perjantaina 23-vuotiaan Juusuf Muhamed Abbudin syytteen kymmenvuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta, vaikka mies oli ollut sukupuoliyhteydessä tämän kanssa.

Oikeus tuomitsi miehen pelkästään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

Nykyisessä lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä ei välttämättä ole huomioitu riittävän hyvin uhrin nuoren iän vaikutusta tilanteeseen, arvioi Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani.

KYMMENVUOTIAAN tytön tapauksessa myös Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi viime maaliskuussa syytteen törkeästä raiskauksesta ja tuomitsi miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden mukaan raiskaussyytteen osalta ei ollut näyttöä siitä, että mies olisi pakottanut tytön sukupuoliyhteyteen syyttäjän väittämällä tavalla väkivaltaa käyttämällä.

Käräjäoikeus totesi toisessa kohtaa tapauksesta antamaansa julkista selostetta, että oraalisen ja vaginaalisen sukupuoliyhteyden ei ole näytetty tapahtuneen vastoin tytön tahtoa.

SYYTTÄJÄSTÄ poiketen uhri vaati hovioikeudessa rangaistusta miehelle törkeästä raiskauksesta väkivallalla pakottamisen lisäksi myös toisella laissa määritellyllä perusteella.

Uhrin mukaan mies käytti hyväkseen sitä, ettei tyttö pystynyt puolustamaan itseään eikä ilmaisemaan tahtoaan pelon tai muun avuttoman tilan takia.

Hovioikeus hylkäsi raiskaussyytteen myös uhrin esittämillä perusteilla, koska pelkotilasta tai muusta avuttomasta tilasta ei esitetty oikeudessa näyttöä.

Hovioikeuden mukaan puolustuskyvyttömyyden perusteiksi mainitaan lakipykälässä sairaus ja vammaisuus. Laissa mainittu ”muu avuton tila” tarkoittaa puolestaan hovioikeuden mukaan esimerkiksi tilannetta, jossa uhri on huumaavan aineen käytön vuoksi tahdoton.

TURUN yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mielestä Turun hovioikeuden ja Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisut herättävät kysymyksen, onko nykyisessä lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä huomioitu riittävän hienovaraisesti se, miten uhrin nuori ikä vaikuttaa tilanteeseen.

Hän luonnehtii nykyistä oikeuskäytäntöä ongelmalliseksi.

Tapani näkee, että oikeudenkäynnissä on sellaisia piirteitä, että korkein oikeus voisi ottaa sen käsittelyynsä. Hänen mukaansa korkein oikeus voisi arvioida mahdollisessa ennakkopäätöksessä paitsi raiskausrikoksen tunnusmerkistön täyttymistä myös rangaistustasoa.

Tapani arvioi, että miehen vankeusrangaistus olisi voinut olla hovioikeudessa kolmen vuoden sijasta neljän tai viiden vuoden luokkaa, jos hänet olisi tuomittu myös törkeästä raiskauksesta.

MYÖS Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanenkummastelee sitä, mitkä asiat käyvät perusteiksi laissa mainitulle ”uhrin avuttomalle tilalle”.

”Tässä olisi tarvetta korkeimman oikeuden ennakkopäätökselle siitä, katsotaanko kymmenvuotiaan pystyvän ilmaisemaan tahtonsa tällaisessa asiassa. Itse olen sitä mieltä, että kymmenvuotias ei vielä pysty ymmärtämään asiaa ja siten ylipäätään vastustamaan aikuista”, Tolvanen sanoo.

Hänen mukaansa asianomistajalla olisi mahdollisuus hakea ennakkopäätöstä sitä, mitä raiskauspykälässä määritelty ”muu avuton tila” tarkoittaa. Syyttäjä ei siihen voi enää korkeimmassa oikeudessa vedota, koska hän ei ole vaatinut sen perusteella rangaistusta alemmissakaan oikeusasteissa.

HS ei tavoittanut keskiviikkona uhrin asianajajaa.

Kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi tyytyy hovioikeuden tuomioon.

”En näe syytä hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Olen tyytyväinen hovioikeuden tuomioon siltä osin, että tuomio törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä pysyi voimassa. Olen sitä mieltä itsekin, että näyttö törkeästä raiskauksesta oli vähän siinä ja siinä. Pystyn hyväksymään sen, että oikeus hylkäsi syytteen”, Koivuniemi sanoo.