Kun kaipaa jotakin ja ei pääse siitä yli..

["mira"]

Tilanne on hyvin suora; ei olla koskaan tekemisissä enää ex-ystävän kanssa.
Mutta miten pääsen yli tästä? Anteeksi olen mielestäni antanut sille kaikessa. Elämämme ei vaan toimi samalla saralla. Loukattu ja teot on tehty kummaltakin puolelta.
Mutta kysymyksessä oli kuitenkin ystävä jonka olen tuntenut jo 20vuotta, tai ainakin luulin niin. Ihmiset muuttu, niin muutun minäkin. Edelleen olen sitä mieltä että vaikka ystävyys ei kestänyt hamaan tulevaisuuteen ati, silti pidin häntä ystävänäni.
Muistoja on niin paljon ja ikäväkin on.
Aikakaan ei ole haalistanut tätä ikävää.
Mitä teen?

 

[kahvikirahvi]

Laita vaikka alkuun viestiä ja sano että sulla on ikävä ja haluaisit jatkaa ystävyyttä. Pyydät anteeksi jos olet itse tehnyt jotain kurjaa hänelle, ja jos hän on loukannut sua niin sanot että et oo katkera etkä vihainen enää ja haluaisit jatkaa ystävyyttä.

 

[njuin]

Aika haalistaa ikävän. Itellä meni 20 vuoden liiton jälkeen 12 vuotta.

 

["mira"]

Mä vaan tiedän ettei viestittely oikeasti kannata..
Tää nainen vastaanottais mun anteeksipyynnön mutta ei omasta puolestaan ole tehnyt mitään väärin, eikä sanonut. Eli hänen puolestaan, vaikka menisin vastaan, on helpompi olla näin. Ikävä silläkin on, tiedän sen. Ja vaivaantunut olo kun törmätään tai on tekemisissä yhteisten kavereitten kanssa. Näin olen kuullut.
Voisin jopa kuvitella hänestä että mieluummin ei olla väleissä kuin sopis asiat. Ei nöyrry.
Oon laittanut viestiä sille jo toisessa asiassa, ei edes vaivautunut sanomaan kiitos..