kun "kaikki" eroaa..

[endie]

siltä se tuntuu.
meiltä on viime vuoden kesän jälkeen eronnut kolme ystävä/kaveripariskuntaa..kaikki sellaisia joista ei ois tietyllä tapaa edes ajatellut, että niin kävisi :/

nyt ollaan sitten miehen kans pisimpään oltu yhdessä meidän "piireistä" - ja meilläkin vasta vajaat 8 vuotta eloa takana .
vaikkei mitään tän ihmeempää syytä ole miettiä , niin tulee vaan mieleen, että onkohan sellaista "kunnes kuolema meidät erottaa" - suhdetta olemassakaan sitten :/

 

[Wicked Mary]

ihmisiltä puuttuu tahto rakastaa, rakastuminen on helppoa, mutta rakastaminen ei ole

 

[vieras]

Meidän kaveripiireissä (n. 40-vuotiaita pareja) ei ole eronnut kuin yksi pariskunta, tosin heidän naimisiinmenonsakin yllätti, ero ei.

 

[Onnellinen Villasukka]

paljon samaa pohtinut.
mistä sitä etukäteen tietää mitä elämä tuo eteen omallakaan kohalla

 

[Juu]

Mikä tekee pitkästä suhteesta niin auvoisan onnen mittarin? Jos kaikki osapuolet ovat tahoillaan onnellisempia ollessaan elämänsä aikana kahdessa pitkässä suhteessa, miksi pitäisi tavoitteena olla pysyminen siinä ensimmäisessä vain siksi että voisi sanoa olleensa se pari joka kesti pisimpään?

 

[commander77]

Meillä on neljän perheen tiivis ystäväpiiri, jossa kolme pariskuntaa ovat seurustelleen yläasteelta tai lukiosta lähtien ja yksi on tavannut toisensa parikymppisinä. Nyt ollaan kolmekymppisiä kaikki, eikä kukaan ole eronnut. Eli ei "kaikki" eroa, vaikka siltä ehkä tuntuukin. Kyllä löytyy meitä, jotka jaksaa vielä tehdä töitä parisuhteensa eteen

 

[endie]

Mikä tekee pitkästä suhteesta niin auvoisan onnen mittarin? Jos kaikki osapuolet ovat tahoillaan onnellisempia ollessaan elämänsä aikana kahdessa pitkässä suhteessa, miksi pitäisi tavoitteena olla pysyminen siinä ensimmäisessä vain siksi että voisi sanoa olleensa se pari joka kesti pisimpään?

En tarkoittanut, että pitäisi pysyä hampaat irvessä yhdessä,jos ei ole hyvä olla. Ei tietenkään niin.
Vaan että tuntuu, että ei olekaan enää paljoa pareja jotka olis tosiaan oikeasti onnellisia PITKÄSSÄ suhteessaan.
Vähän tällasta paskantärkeetä pohdintaa vain.

 

[Maine Coon/]

Mä jaksan vielä uskoa "kunnes kuolema meidät erottaa" avioliittoon.Elokuussa pitäisi tulla 20v täyteen, jos Luoja suo.

 

[Kowalski]

ihmisiltä puuttuu tahto rakastaa, rakastuminen on helppoa, mutta rakastaminen ei ole

Olen tuhatprosenttisesti samaa mieltä kanssasi :flower:

Tahto. Se on kaiken A ja O.

 

[u]

Meidän lähipiirissä oli sama meno pari vuotta sitten, todella monet erosivat. Kyllä silloin tuli pohdittua kaikennäköisiä asioita. Meitä on kaksi pariskuntaa enää, jotka olemme vielä yhdessä. Meillä yhteiseloa takana 13 vuotta, 10-vuotishääpäivä meillä on kesäkuussa. Joillakin kaveripiirissä on kierrossa jo kolmas tai neljäs "vakavampi" kumppani, joka meille on vuosien varrella esitelty.

Kyllä mä silti edelleenkin uskon myös noiden "kunnes kuolema meidät erottaa" -suhteiden olemassa oloon. Tää nykypäivän kertakäyttökulttuuri vaan on laajentunut kattamaan myös parisuhteet. Kaikki pitää saada heti ja nyt, ja sitte kun arki iskee, niin ei olekaan enää kivaa ja ei muuta kuin uutta putkeen...

 

[Halikatti]

Mikä tekee pitkästä suhteesta niin auvoisan onnen mittarin? Jos kaikki osapuolet ovat tahoillaan onnellisempia ollessaan elämänsä aikana kahdessa pitkässä suhteessa, miksi pitäisi tavoitteena olla pysyminen siinä ensimmäisessä vain siksi että voisi sanoa olleensa se pari joka kesti pisimpään?

No ei se sinänsä varmaan kellään tavoite ole? Surullisia noi erot usein on, ei siinä aina kaikki osapuolet ole myöhemmin onnellisia. Ja surullista on se, jos yhteiselämää ei osata vaan liitto kariutuu koska ei kyetä elämään yhdessä, vaikka tavallaan ainekset olis.

Ei kai pitkä suhde ole auvoisan onnen mittari sinänsä, mutta ei erokaan ole sitä.

 

[Mrs Shillelagh]

Ihmiset suhtautuvat nykyään parisuhteeseen liian fanaattisesti. Osapuolilla ei ole enää omaa elämää riittävästi, ja ollaan liikaa keskenään tekemisissä. Eiköhän aika moni parisuhde kestäisi paljon pidempään, jos tavattaisiin vain "sängyssä".

 

[vieras]

Ihmiset suhtautuvat nykyään parisuhteeseen liian fanaattisesti. Osapuolilla ei ole enää omaa elämää riittävästi, ja ollaan liikaa keskenään tekemisissä. Eiköhän aika moni parisuhde kestäisi paljon pidempään, jos tavattaisiin vain "sängyssä".

Itse taas luulen että nykyään on vallalla tuo tavataan vain "sängyssä". Ainakin tällä palstalla moni mies tekee pitkää päivää töissä ja vapaa-aika tuntuu kuluvan kavereiden, autotallin ja viinan kanssa. Jopa lomille lähdetään erikseen. Ollaan liian vähän yhdessä perheenä ja pariskuntana.

 

[ehkä näinkin?]

"...that marriage isn't a success if it lasts, it's success based on how it lasts (...) Ten or twenty or thirty-five good years together is sometimes a stronger statement to make than fifty okay ones together. I believe that."
Laura Dave, The Divorce Party

 

[endie]

"...that marriage isn't a success if it lasts, it's success based on how it lasts (...) Ten or twenty or thirty-five good years together is sometimes a stronger statement to make than fifty okay ones together. I believe that."
Laura Dave, The Divorce Party

no joo, mutta mä just peräänkuulutankin sellaista PITKÄÄ Jja OIKEASTI ONNELLISTA,HYVÄÄ suhdetta. Joka kestää sinne kuolemaan saakka.
Että onko se melkein jo mahdottomuus. Oma tavoite se kyllä on. mutta varmaan ollut niilläkin jotka päätyneet eroon kuitenkin :/

 

[Homo heidelbergensis]

Niin. Tutulta kuulostaa. Mekin oltiin aikanaan omasta kaveripiiristämme pisimpään yhdessä, kunnes erottiin. En hirveästi lähtisi analysoimaan sitä, miksi ihmiset eroavat, julkisivun takana kun voi olla kaikenlaisia asioita, jotka eivät päälle päin näy. Mutta kieltämättä on itsellänikin käynyt mielessä, onko ylipäätään mahdollista muodostaa loppuiän kestävä parisuhde, jossa molemmat vielä kokisivat olevansa tyytyväisiä ja onnellisia. Jos ei, kannattaako loppuiän kestävään suhteeseen edes pyrkiä? Mun tän hetkinen asenne on "ollaan yhdessä niin kauan kuin hyvältä tuntuu".

 

[Miä]

Olen tuhatprosenttisesti samaa mieltä kanssasi :flower:

Tahto. Se on kaiken A ja O.

Tahtoa riittää loputtomiin. Mutta kuin sitä on vaan toisella niin ei toimi :/

 

[Onnellinen Villasukka]

Olen tuhatprosenttisesti samaa mieltä kanssasi :flower:

Tahto. Se on kaiken A ja O.

Tahtoa riittää loputtomiin. Mutta kuin sitä on vaan toisella niin ei toimi :/

sekin on totta. hyvä pointti.

 

[annupannu]

Ihmiset suhtautuvat nykyään parisuhteeseen liian fanaattisesti. Osapuolilla ei ole enää omaa elämää riittävästi, ja ollaan liikaa keskenään tekemisissä. Eiköhän aika moni parisuhde kestäisi paljon pidempään, jos tavattaisiin vain "sängyssä".

No tuota en kyllä allekirjoita. Kyllä se on se yhdessä oleminen, läheisyys, perheestä yhdessä huolehtiminen joka yhdessä pitää. Miksi perustaa edes perhe jos ei puolisoaan kestä katsella? Se on sellainen juttu missä on kaksi ihmistä, me, jotka haluaa että kaikilla perheessä hyvä olla. Tottakai erikseen voi mennä välillä.

 

[Mrs Shillelagh]

Ihmiset suhtautuvat nykyään parisuhteeseen liian fanaattisesti. Osapuolilla ei ole enää omaa elämää riittävästi, ja ollaan liikaa keskenään tekemisissä. Eiköhän aika moni parisuhde kestäisi paljon pidempään, jos tavattaisiin vain "sängyssä".

Itse taas luulen että nykyään on vallalla tuo tavataan vain "sängyssä". Ainakin tällä palstalla moni mies tekee pitkää päivää töissä ja vapaa-aika tuntuu kuluvan kavereiden, autotallin ja viinan kanssa. Jopa lomille lähdetään erikseen. Ollaan liian vähän yhdessä perheenä ja pariskuntana.

Tämä palsta ei ole tosielämää.

 

[Mrs Shillelagh]

Ihmiset suhtautuvat nykyään parisuhteeseen liian fanaattisesti. Osapuolilla ei ole enää omaa elämää riittävästi, ja ollaan liikaa keskenään tekemisissä. Eiköhän aika moni parisuhde kestäisi paljon pidempään, jos tavattaisiin vain "sängyssä".

No tuota en kyllä allekirjoita. Kyllä se on se yhdessä oleminen, läheisyys, perheestä yhdessä huolehtiminen joka yhdessä pitää. Miksi perustaa edes perhe jos ei puolisoaan kestä katsella? Se on sellainen juttu missä on kaksi ihmistä, me, jotka haluaa että kaikilla perheessä hyvä olla. Tottakai erikseen voi mennä välillä.

On ihmisiä, jotka ajattelevat tosiaan noin.

 

[Wicked Mary]

Olen tuhatprosenttisesti samaa mieltä kanssasi :flower:

Tahto. Se on kaiken A ja O.

Tahtoa riittää loputtomiin. Mutta kuin sitä on vaan toisella niin ei toimi :/

tuo on kyllä totta

 

[One large coffee to go]

Jos joku tulisi mulle sanomaan, että en tahtonut tarpeeksi, että en tehnyt töitä suhteen eteen, että olisi pitänyt sitä arkea vielä vaan jaksaa, että kylläpä sitä vaan erotaan ihan liian helposti ja ollaan törkeitä kun viedään lapsilta ydinperhe.... :headwall: :headwall:

Miten tällaisia asioita voidaan yleistää ja tiivistää miljoonien ihmisten parisuhteet pariin lauseeseen? Jokainen parisuhde on just niiden kahden ihmisen välinen asia eikä siinä lentävät lauseet paljon pelasta jos on tullut mentyä väärän ihmisen kanssa naimisiin.

Miten mä en osaa olla ottamatta tällaisia asioita henkilökohtaisesti... :/

 

[Terveisiä maalta]

Me on oltu naimisissa nyt 16 vuotta, yhdessä vähän pitempään ja kyllä sitä tahtoa on kysytty monta monituista kertaa. Mutta vielähän tuo on löytynyt, vaikka joskus on pitänyt vähän etsiäkin.

 

[Terveisiä maalta]

Mutta ei sitä tosiaan voi mennä yleistämään, että mikä toimii meillä, toimii muillakin. Ihmisiä ja liittoja kun on moneen lähtöön. Ja ihmisetkin muuttuu joskus.

Mutta ap:lle lohdutuksena sanoisin, että mun tuttava- ja sukulaispiireissä ei oikeastaan ole juurikaan muita, kun näitä pitkiä liittoja, eli kyllä niitä vielä on.