Kun isovanhemmat eivät kohtele samanarvoisesti?

Meillä on perhe,jossa minun,miehen,sekä yht. lapsi. Eli kolme yht. Ymmärrän hyvin sen,ettei exien puolelta olevat mummot osallistu toisten lapsien hoitoon tai huomioi heitä mietnkään. Vaikeuksia on sulattaa kuitenkin sitä,että miehen lapsen isoäiti (on myös meidän yhteisen mummo) ei huomioi omaani. On menossa kesällä etelään oman lapsenlapsensa kanssa
Onko tuo teidän mielestä reilua,että yksi lapsista pääsee etelään ja muut ei?
Jotenkin ärsyttäää tilanne,että matka on sovittu ja minulta ei ole kysytty mitään.
Olisi kiva,jos tilannnetta tasapainottamassa olisi äitini(jonka laittaisin kyllä taatusti kohtelemaan meidän perhettä kokonaisuutena) on kuollut ja näin ollen mieheni äidillä ei ole vertailukohtaa.
Ottanut aikaisemmin myös minun lastani välillä yökylään.muttta viimeaikoina ottanut vain poikansa lapsen.
Ärsyttäää suunnattomasti ettei ole ketään,joka ottaisi meidät huomiooon kokonaisena perheenä. Onko muilla samoja tunteita?

 

Meillä sama tilanne ja olen vain hyväksynyt sen että kaikkia ei kohdella tasapuolisesti. miehelläni lapsi edellisestä suhteesta joka viettää kaikki lomat mieheni isän kanssa. Mieheni isä ei ole kiinnostunut 2 yhteisestä lapsestamme ja yhteyttä ei ole. Mieheni äiti taas viettää paljon aikaa 2 yhteisen lapsemme kanssa ja ei tapaa mieheni poikaa edellisestä suhteesta ollenkaan. Mieheni vanhemmat ovat siis eronneet. Isovahempia ei voi pakottaa ja hyväsyn tämän vaikka ikäväähän se on.

 

itse ajattelen näin...miehelläni on poika ja meillä 2 yhteistä lasta. jos mun äiti lähtee etelään niin mix pitäisi miehen poika ottaa mukaan?! yhteiset lapset ovat äidilläni hoidossa niin miehen poika menee miehen vanhemmille tai äidin. sitten taas miehen vanhemmat pitävät lastenlapsiaan eri arvossa... :kieh: en oikein tiedä mitä sanoisin onkohan se ikävää!

 

Täällä taas aloittaja. Kaikista ikävintä tämä on kuitenkin lapsille ja on hassua miksi isovanhempien täytyy esittää yliystävällistä,jos eivät kuitenkaan oikeasti ole kiinnostuneita.

Ydinperheessä ei noin helpolla hyväksytä tuollaista menoa,että esim yksi otetaan mukaan matkallle ja toisten vuoroa ei tule ollenkaan.
Minä kyllä hoidan miehen lasta 24 h /vrk ja 7 päivää viikossa ja multa vaaditaan yhtä ja toista lapsen suhteen(pitäisi kai rakastaakin kuin omaansa),mutta meitä ei silti kohdella oikeana perheenä.

Kyllä olisi kivä jos edes miehen äiti kohtelisi lapsia tasavertaisesti,onhan hän meidän yhteisenkin mummo. Hirveän kurjaa kun yksi jää ulkopuolelle.
Kunhan meidän nuorimmainen kasvaa,ja mummo ottaisi(ehkä) juttuihin mukaan,niin en aio hyväksyä.Ei lähde sitten mukaan ollenkaan. Menkööt vaan sen pojanlapsen kanssa edelleen.

 

Mä olen kans kyllä sitä mieltä että isovanhempia ei voi vaatia huomioimaan uusperheen "vieraita" lapsia koska eiväthän he ole verisukuluisia isovanhemmille. Tottakai kohdellaan ystävällisesti niinkuin ihmisiä yleensäkin mutta ei voi olettaa että reissuihin otetaan mukaan.

Mutta se mua kyrsii jos isovanhemmat kohtelevat omia lapsenlapsiaan eri arvoisesti, se on musta väärin.

 

Isovanhemmat saavat siis kohdella uusperheen lapsia eriarvoisesti (tarkoitan nyt parisuhteen muodostaneiden vanhempia),mutta nämä samat isovanhemmat ovat kyllä kyttäämässä kuinka äitipuolet kohtelevat heidän kullannuppujaan.
Tosiasia on se ettei anoppi ole lapsiani valinnut lapsenlapsikseen,mutta on se niinkin,etten minäkään ole valinnut perheeseeni mieheni lasta,tuli kylkiäisenä.
Välillä on vaan räikeätä.kun yhtä sakista selkeäsri suositaan. En tiedä,mistä johtuu,mutta mua vaan ärsyttää niin prk:eesti välillä. Eikö löydy muita,joita ärsyttää.

 

AP: miksi hoidat miehesi lasta noin paljon? Miksi mummo ei hoida? Älä ole martyyri vaan ilmoita miten haluat elää. Sinun mielipiteelläsi on väliä. Mitä jos menisitte silloin kun mummo lomailee pojan kanssa, pienempänä perheenä lomalle? Tämäkin voisi olla ihan mukavaa. Minusta uusperheissä ei tarvitse matkustaa aina samalla kokoonpanolla tietysti tasapuolisuuteen tulisi pyrkiä. Oletko kertonut tunteistasi mummolle ja kuinka koet? Ehkä kannattaisi.

 

Hoidan lasta paljon,koska hän ei tapaa säännöllisesti äitiään. Asuu siis meidän luona ja ei ole viikonloppuja poissa säännölllisesti.

Isänsä (mieheni) on vuorotyössä. Toinen mummo vie kivoihin juttuihin,josta jo kerroin,mutta ei ota viikonlopuksi.Lapsen toinen mummo taas hoitaisi,mutta on rajaton tyyppi(ei pidä lapselle rajoja) ja lapsi on "irti päästään" kun tulee kotiin.

Kuulostan varmaan aika kypsältä tilanteeseen,mutta sen on aiheuttanut väsymys= Oman ajan puute,jota on vaikea saada miehen vuorotyön takia. Ei ole omaa aikaa,eikä myöskään kahdenkeskistä miehen kanssa.

Miehen lapsi ei myöskään ole mikään "helppo lapsi". Samoin yhteisemme on aika vilkas tapaus(alle 2 v).
Huomaan kyllä kirjoittaessani tätä,että olen todella loman tarpeessa......

 

\

Isovanhemmat saavat siis kohdella uusperheen lapsia eriarvoisesti (tarkoitan nyt parisuhteen muodostaneiden vanhempia),mutta nämä samat isovanhemmat ovat kyllä kyttäämässä kuinka äitipuolet kohtelevat heidän kullannuppujaan.
Tosiasia on se ettei anoppi ole lapsiani valinnut lapsenlapsikseen,mutta on se niinkin,etten minäkään ole valinnut perheeseeni mieheni lasta,tuli kylkiäisenä.
Välillä on vaan räikeätä.kun yhtä sakista selkeäsri suositaan. En tiedä,mistä johtuu,mutta mua vaan ärsyttää niin prk:eesti välillä. Eikö löydy muita,joita ärsyttää.

Meillä on vähän samansuuntaista. Miehen lapset eivät asu meillä, vaan äidillään ja käyvät tapaamisella.
Yksi yhteinen lapsi on.
Lisäksi isovanhemmilla on muitakin lapsenlapsia.
Tuntuu aina että tämä meidän yhteinen on "lapsipuolen" asemassa: samalla innolla ei raivata esteitä,jotta päästäisi tapaamaan tätä yhteistä tai seuraamaan hänen koko suvulle suunnattuja juhlia.
Etälapsille mummo ostaa ja hankkii, meidän yhteiselle ei.
Etälapset viedään tuosta noin vaan jos jonkinlaiseen tapahtumaan ja maksetaan se, ilmoitetaan vain, että olemme varanneet liput.. mutta yhteiden kanssa ei näin olekaan.

Toki ikäerokin on kyseessä, ja sukupuoliero. Onhan se ihana ostaa tyttölapsille. MItäpä sitä pojalle mitään ostamaan, vaatteita varsinkaan, sillä kuten mummo/anoppi sanoi: sillähän on niin valtavasti vaatteita!

ONhan sillä; en voi laskea sen varaan että mummo ostaa, aikani odottelin ja totesin turhaksi. Kun ei osta niin ei osta.

Nyt isovanhemmat on viemässä yhteistämme lasten konserttiin, maksavat liputkin. Juttu menee niin että mies soitti ja kysyi, kiinnostaisiko heitä tämmönen.

Miksi sitten se eriarvoistalta tuntuva kohtelu?
Meidän yhteenveto, meidän tapauksessa:
- isovanhemmat ajattelee, että ne etälapset jäävät paitsi niinmonesta, että heillä on vähän kurjaa siellä äidillään
- meidän yhteisellä on kuitenkin kaikki hyvin ja kaikkea tarjolla, niin materiaa kuin henkisestikin kaikki hyvin. häneen ei tarvitse niin panostaa.
- isovanhemmat vihdoinkin saavat tavata ja olla tekemisissä lastenlasten kanssa, miehen kautta tosin
- yhteiydenotot on miehen kautta, oman pojan kautta siis. Jos he haluavat olla meidän yhteisen kanssa samalla tavalla, ostella ja viedä, yhteidenotot pitäisi olla minun kautta. Olen miniä, anoppi ei kait halua tätä.

- omasta mielestä he eivät kohtele eriarvoisesti (eli vähempiarvoisesti) tätä yhteistä kuin muitakaan lapsen lapsia. Minä näen asiat toisin.

----Ehkä ap:nkin kohdalla voisi syinä ja selityksinä olla samantyyppiset jutut.