Kun haluat lapsen vielä joskus ja miehesi EI !!!!!!!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja suru
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

suru

Vieras
Eli toiveissa kolmas tässä joskus... Kuopus 2-vee, mutta tiedän, että joskus vielä haluan kolmannen. <mies ei!!!!!!!! Ehdoton sanoissaan. Nämä kaksi saa riittää. <Silti itse kaipaan vauva-aikaa, tuoksua, vauvan hoitamista, imetystä...yms. Mies sanoo, ett miten jaksan kolmannen, jos kahdenkin kanssa niin rankkaa... (molemmat koliikkeja ja allergiaa) Silti vaan haluan, eikä se ole järjellä selitettävä asia. :(
 
ääääh, mun pointti on se, ett tiedän, ett vauva/lapsikuume iskee vielä joskus. <olen lapsirakas ihminen. Pointtini on se, että onko joku pyörtänyt tai jonkin mies pyörtänyt omaa päätöstään asian suhteen aikanaan ja suostunut kolmanteen tai nainen jättänyt omat haaveilunsa sikseen...
 
Minä halusin monta vuotta ja mies EI!!! Mut nyt meillä kaksi lasta ja ikä eroa 6-vuotta....Minä neuvosin että anna miehellesi aikaa niin mieli voi muuttua! Nyttenkin mies sanoo ettei enään kolmatta halua,enkä kyllä itsekkään vielä,mutta ikinä ei voi tietää,jos se mieli muuttuukin :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ääääh, mun pointti on se, ett tiedän, ett vauva/lapsikuume iskee vielä joskus. <olen lapsirakas ihminen. Pointtini on se, että onko joku pyörtänyt tai jonkin mies pyörtänyt omaa päätöstään asian suhteen aikanaan ja suostunut kolmanteen tai nainen jättänyt omat haaveilunsa sikseen...

Varmasti, tuskin pariskunnat nyt on aina samaa mieltä lapsimäärästä.
 
Joskus ongelma tuntuu ylitsepääsemättömältä. Siitä tulee vielä ongelmallisempi, jos siihen jää jumiin. Me emme tee lapsia, me saamme niitä. Lapsen sielut valitsevat vanhempansa. Jos on tarkoitettu, että saatte kolmannen lapsen, niin te saatte. Älä siis tee tästä ongelmaa. Luota vaan elämään ja ole tosi onnellinen kahdesta lapsestasi. ps. teillä on nyt uhmaikäinen kotona. Parin vuoden päästä voi asiat olla ihan toisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ääääh, mun pointti on se, ett tiedän, ett vauva/lapsikuume iskee vielä joskus. <olen lapsirakas ihminen. Pointtini on se, että onko joku pyörtänyt tai jonkin mies pyörtänyt omaa päätöstään asian suhteen aikanaan ja suostunut kolmanteen tai nainen jättänyt omat haaveilunsa sikseen...

Varmasti, tuskin pariskunnat nyt on aina samaa mieltä lapsimäärästä.

meillä mies ainakin muutti mieltään..., tosin lapset on kaikki terveitä ja itse olen tosi hyvin heidän kanssaan jaksanut.
 
Juu, uhmista tosiaan pukkaa, ja tämä kuopus on allergioineen valvottanut meitä koko elinikänsä ajan. Silti koen, ett olisi siunaus saada vielä kolmas joskus, kun nuoria ja terveitä vielä toistaiseksi ollaan. Kai tämä itsellä joskus hälvenee, siis tämä vauvakuume. Se vaan aika-ajoin pukkaa päälle, kun unohtuu muistelemaan sitä vauva-aikaa.......... :) Normia kai!!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ääääh, mun pointti on se, ett tiedän, ett vauva/lapsikuume iskee vielä joskus. <olen lapsirakas ihminen. Pointtini on se, että onko joku pyörtänyt tai jonkin mies pyörtänyt omaa päätöstään asian suhteen aikanaan ja suostunut kolmanteen tai nainen jättänyt omat haaveilunsa sikseen...

Sain kolme lasta, 2001, 2002 ja 2004. Tämä kolmas oli yllätys, mutta rakas sellainen.... Olimme nuoria, 20-vuotiaita, kun saimme esikoisen. Onneksi olimme, niin jaksoimme hoitaa nämä kolme peräkkäistä pientä ja nuorimmalla oli vaikeat ruoka-allergiat 2-vuotiaaksi asti. Nyt he tuntuvat jo tosi isoilta, ja hurjaa on ajatella, että kohta on murrosikäkin lähellä. Aika tuntuu menevän kuin siivillä. Lapset ovat kyllä (vielä!) niin hyvin käyttäytyviä, sosiaalisia ja järkeviä, että olen heistä tosi ylpeä. Harrastukset ja lasten vaatteet maksavat koko ajan enemmän ja enemmän. Onneksi taloudellinen tilanteemme on nyt hyvä. Sitten mielessäni alkoi itää ajatus "iltatähdestä". Vaikka kumpikin olimme jo päättäneet (erityisesti mies) että lapsemme ovat tässä, niin nyt haaveilemme vielä neljännestä lapsesta. Ihanaa nähdä 30-vuotiaalla miehelläkin vauvakuume. Hän miettii paljon käytännön asioita. esimerkiksi millainen auto sitten vaihdetaan, JOS neljäs lapsi on tullakseen. Hän ei halua mitään avaruusalusta(tila-autoa) :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ääääh, mun pointti on se, ett tiedän, ett vauva/lapsikuume iskee vielä joskus. <olen lapsirakas ihminen. Pointtini on se, että onko joku pyörtänyt tai jonkin mies pyörtänyt omaa päätöstään asian suhteen aikanaan ja suostunut kolmanteen tai nainen jättänyt omat haaveilunsa sikseen...

Sain kolme lasta, 2001, 2002 ja 2004. Tämä kolmas oli yllätys, mutta rakas sellainen.... Olimme nuoria, 20-vuotiaita, kun saimme esikoisen. Onneksi olimme, niin jaksoimme hoitaa nämä kolme peräkkäistä pientä ja nuorimmalla oli vaikeat ruoka-allergiat 2-vuotiaaksi asti. Nyt he tuntuvat jo tosi isoilta, ja hurjaa on ajatella, että kohta on murrosikäkin lähellä. Aika tuntuu menevän kuin siivillä. Lapset ovat kyllä (vielä!) niin hyvin käyttäytyviä, sosiaalisia ja järkeviä, että olen heistä tosi ylpeä. Harrastukset ja lasten vaatteet maksavat koko ajan enemmän ja enemmän. Onneksi taloudellinen tilanteemme on nyt hyvä. Sitten mielessäni alkoi itää ajatus "iltatähdestä". Vaikka kumpikin olimme jo päättäneet (erityisesti mies) että lapsemme ovat tässä, niin nyt haaveilemme vielä neljännestä lapsesta. Ihanaa nähdä 30-vuotiaalla miehelläkin vauvakuume. Hän miettii paljon käytännön asioita. esimerkiksi millainen auto sitten vaihdetaan, JOS neljäs lapsi on tullakseen. Hän ei halua mitään avaruusalusta(tila-autoa) :)


Ihana kuulla!!!!!!!!! Juuri tuota tarkoitin. <kun on itsellä jaksamista ja halua, niin miksikäs ei. <mutta meillä ei miehen päätä saa kyllä kääntymään mikään. luulen niin. Eikä se ole ajankohtaistakaan nyt, ehkä muutaman vuoden päästä. itsestä vaan tuntuu, että lapset on tehty minun mieliksi. mies ei ole niin hirmuisen lapsirakas, kun taas itse olen. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ääääh, mun pointti on se, ett tiedän, ett vauva/lapsikuume iskee vielä joskus. <olen lapsirakas ihminen. Pointtini on se, että onko joku pyörtänyt tai jonkin mies pyörtänyt omaa päätöstään asian suhteen aikanaan ja suostunut kolmanteen tai nainen jättänyt omat haaveilunsa sikseen...

Sain kolme lasta, 2001, 2002 ja 2004. Tämä kolmas oli yllätys, mutta rakas sellainen.... Olimme nuoria, 20-vuotiaita, kun saimme esikoisen. Onneksi olimme, niin jaksoimme hoitaa nämä kolme peräkkäistä pientä ja nuorimmalla oli vaikeat ruoka-allergiat 2-vuotiaaksi asti. Nyt he tuntuvat jo tosi isoilta, ja hurjaa on ajatella, että kohta on murrosikäkin lähellä. Aika tuntuu menevän kuin siivillä. Lapset ovat kyllä (vielä!) niin hyvin käyttäytyviä, sosiaalisia ja järkeviä, että olen heistä tosi ylpeä. Harrastukset ja lasten vaatteet maksavat koko ajan enemmän ja enemmän. Onneksi taloudellinen tilanteemme on nyt hyvä. Sitten mielessäni alkoi itää ajatus "iltatähdestä". Vaikka kumpikin olimme jo päättäneet (erityisesti mies) että lapsemme ovat tässä, niin nyt haaveilemme vielä neljännestä lapsesta. Ihanaa nähdä 30-vuotiaalla miehelläkin vauvakuume. Hän miettii paljon käytännön asioita. esimerkiksi millainen auto sitten vaihdetaan, JOS neljäs lapsi on tullakseen. Hän ei halua mitään avaruusalusta(tila-autoa) :)


Ihana kuulla!!!!!!!!! Juuri tuota tarkoitin. <kun on itsellä jaksamista ja halua, niin miksikäs ei. <mutta meillä ei miehen päätä saa kyllä kääntymään mikään. luulen niin. Eikä se ole ajankohtaistakaan nyt, ehkä muutaman vuoden päästä. itsestä vaan tuntuu, että lapset on tehty minun mieliksi. mies ei ole niin hirmuisen lapsirakas, kun taas itse olen. :)

Kyllä teillekin saattaa siis vielä tulla lapsi. Niin, kaikki järkisyyt sanois minulle, ettei enää vauvaa, kun vihdoin alkaisi olla omaa aikaa ja miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa. Lapset viihtyisivät mummolassa jo pidempiä aikoja, että voisin vaikka lähteä miehen kanssa Lappiin vaellukselle, josta haaveiltiin jo ennen lapsia. Mutta sydän kaipaa vielä, jos ois mahdollista saada, yhden lapsen vielä sisarussarjaan. Nuorin lähtee eskariin eikä me vielä olla "vanhoja", useimmat saa ensimmäisen tässä iässä. Minulla on tosin korkeakoulututkinto vähän kesken ja vakituinen työpaikka ois toki ihana... Ne on niitä järkisyitä. Mietin sitä, tulisko ne ruoka-allergiat neljännelle, eihän sitä voi tietää....ne oli kyllä raskaita, kun nuorin lapsi oireili esim lehmän maidon proteiinille kaikin mahdollisin oirein. Oli lista mitä sai syödä. Pohdin oliko antibioottikuureilla jotain tekemistä ruoka-allergioiden kanssa, kun kahdella ekalla ei ollut mitään allergioita ja kolmannelle allergiat puhkesivat antibioottikuurin aikana. Silloin aiemmin olin myös itse joutunut ottamaan vahvat antibiootit. No, nyt menee sivuraiteille ...
 

Yhteistyössä