Kun ex ei päästä irti, vaan uhkailee ja piinaa

[ninninniinii]

erosta on aikaa puoli vuotta, mutta se ei näytä loppuvan ikinä. Nyt alkaa tuntua että raja alkaa tulla vastaan. Tiesin, että ero tulee olemaan toiselle osapuolelle vaikea, vaikka ehdimme olla yhdessä vain vuoden. Lupasin alussa että voimme puhua kaikista asioista niin kauan kuin ne ovat selvät, tavata ystävinä jne. Se oli virhe.

Hän ei päästä irti. Kuvittelee että hänellä on oikeus koskea kun tapaamme, vaikka kiellän. Vonkaa seksiä jatkuvasti. Välillä uhkailee itsemurhalla, välillä sillä että tekee elämästäni helvettiä esim levittelemällä juttuja minusta netissä tai jakamalla puhelinnumeroani viihdenumerona. Yleensä uhkailut tulevat kuvioihin kun riitelemme, silloin kun on "parempi kausi" pyytää anteeksi ja sanoo että ei ikinä tekisi noin. Jostain syystä olen tavannut häntä edelleen ja syy (tekosyy?) on se että puhuisimme asioista niinkuin alussa lupasin. Vaikka kun kirjoitan tätä ja luen mitä olen kirjoittanut, ymmärrän että tuo käytös on täysin kestämätöntä. En vain tiedä miten pääsisin tästä tilanteesta pois...

 

["vieras"]

vaihdat puhelinnumeron ekaksi, poistat sitten ukon elämästäsi täysin, myös numero puhelimesta ja esim.facebookista avereista etkä vaan ole tyyppiin missään yhteydessä.

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";26525515]vaihdat puhelinnumeron ekaksi, poistat sitten ukon elämästäsi täysin, myös numero puhelimesta ja esim.facebookista avereista etkä vaan ole tyyppiin missään yhteydessä.[/QUOTE]

Tietää missä asun ja missä käyn töissä. Luultavasti tuosta saisi vain lisää vettä myllyynsä.

 

["vieras"]

et sä saa tuota loppumaan ennen kuin katkaiset tyypin elämästäsi kokonaan tai hommaat uuden miehen :/

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";26525521]et sä saa tuota loppumaan ennen kuin katkaiset tyypin elämästäsi kokonaan tai hommaat uuden miehen :/[/QUOTE]

Niin. Kai se on vain joskus riski otettava. Kukaan koskaan ollut vastaavassa tilanteessa? Voimia pitäis nyt ensin jostain saada..

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";26525519]Tietää missä asun ja missä käyn töissä. Luultavasti tuosta saisi vain lisää vettä myllyynsä.[/QUOTE]

Tekosyy. Sä et siis halua päästää irti! Huvittavia tällaiset aloitukset.

 

[tytsi-89]

Katkaise kaikki yhteydet ja ilmoita viranomaisille ahdistelusta, mikäli ex jatkaa häiriköintiään. Voit myös uhata häntä sillä, jos ei tajua lopettaa.

 

[ohi on]

ootkos muutenkin taipuvainen syyllisyydentunteisiin, kun annat toiselle niin paljon liekaa että johan se kuvittelee sinun jotain edelleen tuntevankin häntä kohtaan? sano tyypille, että olet nyt sen verran pitkään antautunut käytettäväksi että jotain eriytymistä pitäisi näkyä jo, ja sanot haluavasi vähentää, paljon.

ihmisillä on oikeus ja velvollisuuskin etsiä sitä itselle sopivampaa jonka kanssa lapset hankitaan, usko siihen. olin tuollainen kuin sinä, exex kokeili kaikkia noita paitsi uhkailua koska tiesi että sitä en sietäisi ollenkaan vaan tulisi pikalento ovesta ulos. kauanhan siinä meni, lopulta oltiin ystäviä (pidän hänen parhaista puolistaan ihan aidosti mutta en tosiaankaan haikaillut missään vaiheessa takaisin suhteeseen hänen kanssaan). kerta toisensa jälkeen on ystävänäkin pitänyt ottaa lisää etäisyyttä, koska toinen vain osaa asettua loisimaan syyllisyydentunteitteni avaamaan heikkoon kohtaani. tällä hetkellä ei olla tekemisissä. exex on omasta mielestään epävakaa pershärö, vanhojen ystävien mielestä ennemminkin drama king.

mutta siis varmaan kymmenen vuotta suhteen päättymisen jälkeen exex yritti tarjota itseään kun kuuli että olen miestä vaihtamassa. ensimmäiset pari vuotta soitteli mulle harva se lauantaiaamu neljältä synkänsävyisiä puheluita, ja piti sitä todisteena että olen hänen omaisuuttaan kun kerran vastasin niihin. Mutta siis vastasin puhelimeen ennen kuin heräsin miettimään pitäisikö, enkä koskaan muistanut asiaan varautua etukäteen. Niistä yöherätyksistä oli se hyöty, että vähitellen opin ärjymään perseeseen ammutussa unilta revityssä tilassa niinkuin kunnon karhun pitää. ja sain sitten vähitellen kaunistelematontakin informaatiota menemään perille.

Olen vasta viime aikoina ruvennut ymmärtämään syyllisyydentunteitteni määrää ja laatua. Molemmat vanhempani on vaatineet minulta kaikessa hiljaisuudessa asioita, joihin heillä ei ollut oikeutta. Ja kadehtineet päälle ja olleet mustasukkaisia irtautumisestani. Opin heitä sääliäkseni kieltämään omat oikeuteni vaikka luulin olevani villikin kapinallinen. Tämän takia exex onnistui soittelemaan minua niinkin pitkään ennen kuin opin laittamaan rajat kiinni kun siltä tuntui.

et kai sä vaan suostu kun se vonkaa?

 

[Silja.S]

Ole varovainen. Kyse voi olla vaarattomasta hullusta, mutta vaarattomastakin hullusta voi äkkiarvaamatta tulla vaarallinen hullu. Sinun on päästävä irti siitä miehestä. Katkaise välit kokonaan. Kerro syy SUORAAN, kaunistelematta. Kiertelemällä ja kaartelemalla, päätä silittämällä ja mielistelemällä tuota ahdistelijaasi teet itsellesi karhunpalveluksen. Ei mitään puhumisia, ei tapailua, stoppi kertakaikkiaan koko touhulle. Ja syyn sanot suoraan: et jaksa lääppimistä, et jaksa uhkailua ja ahdistelua. Tahdot elää omaa elämääsi.

Tulee syyllistämään sinua siitä, että ensin lupaat ja sitten petät ja blaablaa. Sanoo, ettei hänellä ole muita, eikä ole ketään kenen kanssa jutella. Uhkaa tappaa itsensä, pistää shown pystyyn. Mitä ikinä se tekee, se EI OLE SINUN VIKASI. Tämä on sinun ainoa keinosi suojella itseäsi. Tuollainen nakertaa kenen tahansa mielen tasapainoa, kun joku roikkuu kiinni, painostaa ja uhkailee henkisesti ja fyysisesti. Tsemppiä!

 

["a p"]

kiitos Silja S ja nimimerki "ohi on". Varsinkin "ohi on"-nikin kirjoitus kolahti. Olen ihan täsmälleen samanlainen, syyllisyys on niin syvällä minussa, ja välillä yön pimeinä tunteina pelottaa mihin tämä johtaa, vaikka fyysistä uhkaa ei olekaan ollut.

 

["vieras"]

Kaikki välit vaan poikki, loppuu tuollainen sairas riippuvuussuhde.
Se jatkuu niin kauan kun annat sen jatkua.

 

[Valopää]

Aina välien katkaiseminenkaan ei riitä, ex-vaimo stalkkaa ja puhuu minusta pahaa vielä 4 vuotta eron jälkeenkin.