Kun en näe mitään järkeä elää ja olla. En ole masentunut tams.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja juu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

juu

Vieras
Minusta tässä ei vaan ole järkeä. Käydä nyt töissä ja hoitaa lapsia. Välillä käydä ulkomailla tai kylpylässä. Olla kotona ja nauttia lapsista, pelata niiden kanssa, tehdä ruokaa.

En näe mitään järkeä olla ja elää.

Olo on kestänyt n. 4 vuotta. Jotenkin elämä vaan tuntuu jotenkin turhalta. Käsittämättömältä ja järjettömältä.
 
Kyllä tuo mielestäni pikkuisen masennukseen viittavalta kuitekin kuulostaa tuo, että et tunne elämässäsi järkeä. Toivottavasti pystyt tuntemaan iloa ja mielihyvää?
 
Saattaa olla että elät vääränlaista elämää. Sulle sopisi paremmin joku muu tapa elää joka toisi arkeesi mielekkyyttä. Tuo elämä mitä elät saattaa olla jonkun muun kriteereissä hienoa ja ihanaa. Mutta ei sun. Mieti mitä todella tahdot ja elä niin.
 
No mitä jos alkaisit esim harrastamaan jotain? Niin ettei arki olisi sitä pekkää lasten kanssa olemista, ruuanlaittoa ja töissä käymistä? Saisit jotain ihan omaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Minusta tässä ei vaan ole järkeä. Käydä nyt töissä ja hoitaa lapsia. Välillä käydä ulkomailla tai kylpylässä. Olla kotona ja nauttia lapsista, pelata niiden kanssa, tehdä ruokaa.

En näe mitään järkeä olla ja elää.

Olo on kestänyt n. 4 vuotta. Jotenkin elämä vaan tuntuu jotenkin turhalta. Käsittämättömältä ja järjettömältä.

on niinku mun kirjottama! jotenkin vaan on niin tarpeetonta tämä elämä. raskastakin ja yksinäistä. jos ois kavereita, niin voisi olla vähän kivempaa. eroais arki pyhästä. Ymmärrän sua aivan täysin!
 
Elämä on pitkä aika, vaikkei se olisikaan joka hetki mielekästä. Jonain päivänä lapset ovat isoja ja olet täysin vapaa muuttamaan elämäsi suuntaa kuinka tahdot. Ei kannata sen takia luopua elämänhalusta, vaikka se olisi puulta maistunut muutaman vuoden. Sitä on vielä monta kymmentä vuotta jäljellä! Koeta löytää nautintoa nykyhetkestä, omat hyvät puolensa, nauttia niistä ja ajatella, että se mitä koet ettet nyt voi tehdä, löytyy edestä aikanaan.
 
Mä oon aatellut, et elämässä on se järki, et pidän siitä. Ruoka on hyvää, tuoksut on mukavia, löyhkä on kamalaa, suru sattuu ja ilo kipristelee. Elämä tuntuu. Ei sen kummempaa järkeä. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja just:
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Minusta tässä ei vaan ole järkeä. Käydä nyt töissä ja hoitaa lapsia. Välillä käydä ulkomailla tai kylpylässä. Olla kotona ja nauttia lapsista, pelata niiden kanssa, tehdä ruokaa.

En näe mitään järkeä olla ja elää.

Olo on kestänyt n. 4 vuotta. Jotenkin elämä vaan tuntuu jotenkin turhalta. Käsittämättömältä ja järjettömältä.

on niinku mun kirjottama! jotenkin vaan on niin tarpeetonta tämä elämä. raskastakin ja yksinäistä. jos ois kavereita, niin voisi olla vähän kivempaa. eroais arki pyhästä. Ymmärrän sua aivan täysin!

Minäkin ajattelen usein, että elämä olisi varmasti paljon mielekkäämpää ja mielenkiintoisempaa, jos olisi hyviä ystäviä. Nyt on ainostaan tuttuja ja puolituttuja.

Kadehdin ihmisiä, jotka aina suunnittelevat viikonloppuja ja ja kaikenmaailman illanistujaisia jne. Olisi kiva kun itselläänkin olisi jotain suunnitelmia ja jotain mitä odottaa. Ei jaksais aina tätä samaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Minusta tässä ei vaan ole järkeä. Käydä nyt töissä ja hoitaa lapsia. Välillä käydä ulkomailla tai kylpylässä. Olla kotona ja nauttia lapsista, pelata niiden kanssa, tehdä ruokaa.

En näe mitään järkeä olla ja elää.

Olo on kestänyt n. 4 vuotta. Jotenkin elämä vaan tuntuu jotenkin turhalta. Käsittämättömältä ja järjettömältä.



Monessa asiassa maailmassa ei todellakaan olekaan järkeä... mielestäni. Ja lisäksi on niin paljon vääryyttä, että jos niitä asioita alkaa ihan tosissaan miettimään, niin ei kyllä paljon järkeä missään olekaan.

Mutta turhalta... se kuulostaa vähän hälyyttävältä.

Tässä vaiheessa on vaikea sanoa tilanteeseen mitään, kun herää vaan ne miljoona kysymystä, joita en nyt jaksa tähän kirjoittaa, ja joihin et varmaan jaksaisi vastatakaan.
:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja just:
Alkuperäinen kirjoittaja haha:
Alkuperäinen kirjoittaja voi:
Alkuperäinen kirjoittaja Casper:
Elämästäsi puuttuu Jeesus. Siksi se tuntuu tyhjältä ja siinä ei tunnu olevan järkeä.

:laugh:

Voi luoja :D :D

kyllä mä uskon tuonkin. sisältö kun sisältö. mutta kun ei van nappaa, olen ollut avoimin mielin uskon valua minuun, mutta kun ei valu, ei edes lirise.


Ei se niin vaan valu. Sitä pitää pyytää. Kyllä se sitten tulee. Ja nuo naurut arvasin jo, kun kirjoitin. Kiva, että sain jollekin hyvän mielen.
 
ei tässä maailmassa olekaan mitään järkeä. olisi mukava saada tieto, miksi me täällä olemme.
meikataan kauniiksi, soditaan, rakastetaan yms. mitä sitten, ei mitään uutta. kaikki on jo nöähty
 
Samanlaisia tuntemuksia ja ajatuksia täälläkin ollut.
Onneksi välillä on sellaisiakin päiviä kun muistaa kuinka onnekas olen .
Ja on saanut lahjaksi elämän . Tämä harmaus kyllä huonontaa mielialaa. Mutta kyllä se taas keväällä mulla ainakin piristyy. :)

Pitää vaan jaksaa jatkaa, vaikka samaa se tuntuu olevan vuodesta toiseen .
 
Peesaan sua ap. Ja sanon vielä, että mä olen lopen kyllästynyt samoina toistuviin elämän perustoimintoihin eli syöminen, nukkuminen, peseytyminen, hampaiden pesu, tv:n tuijotus, töissä käyminen, juoksulenkki, perjantai-illan huuma, viikonloppujen odottaminen, kissan rapsutus...huoh. Ja en ole erityisen masentunut.
 
Minusta tässä ei vaan ole järkeä. Käydä nyt töissä ja hoitaa lapsia. Välillä käydä ulkomailla tai kylpylässä. Olla kotona ja nauttia lapsista, pelata niiden kanssa, tehdä ruokaa.

En näe mitään järkeä olla ja elää.

Olo on kestänyt n. 4 vuotta. Jotenkin elämä vaan tuntuu jotenkin turhalta. Käsittämättömältä ja järjettömältä.

Päätit sitte kanssa pakottaa ne lapses läpikäymään saman turhuuden? Eikö niitä sentään olis voinut siltä säästää?
 
Sama fiilis, ei tässä ole mitään järkeä. Olisipa edes töitä. Pitkäaikaistyöttämänä (=> rahattomana) vastoin omaa tahtoa motivaatio laskee eikä enää jaksa pienempiäkään vastoinkäymisiä, kun tulevaisuus ei ole pitkään aikaa liittynyt mitään toivoa. Päinvastoin. Naisia ei Suomessa helpolla palkata, joten pitäisikö vaihtaa sukupuolta?
 
Masentuneet ihmiset eivät sitä masennusta itse tunnista...olisi ihan hyvä puhua jollekkin vaikka tilata aika lääkäriin tai mielenterveystoimistoon.
Töitäkin usein löytyy jos ei odota just koulustusta vastaavaa työtä, jos todella töitä tarvitsee pitää ottaa vastaan se mitä annetaan.
 

Yhteistyössä