V
väsynyt tilanteeseen
Vieras
Siis ...Ollaan nyt seurusteltu yli 2-vuotta.Meillä lapsia,minulla kaksi(8-ja 11-v),miehellä yksi(11-v).Lapset ovat jo vauvoista asti tunteneet toisensa ja heillä synkkaa hyvin yhteen.
Mies sanoo rakastavansa,ja minä rakastan .
Ollaan jo nelikymppisiä,kummallakin vak.työ ym.
Asutaan tahoillamme samassa pienessä kaupungissa vuokralla(yht. yli 1000 euroa maks. vuokraa ).
Kesäisin (eli nyt 2 kesää) nähdään melkein päivittäin .Joskus ollaan myös toistemme luona yötä lilman lapsia.
Kun alkaa arkinen aherrus tapaamisiin voi mennä 1-3 viikkoa ja sekin pikaisesti tai suunnitellusti(paljon lasten yökyläjärjestelyjä ym).Eli tapaamme silloin tosi harvoin ja se vie minulta voimia.
Haluaisin olla aina tämän ihmisen luona...elää tavallista arkea .
Hänen lapsensakkin on minuun tottunut(äitiä pojalla ei olekkaan oikeastaan-tai on muttei äiti halua olla tekemisissä).
Olen sanonut että minun syliini mahtuu vielä yksi pieni poika omieni lisäksi.
Eli kuin omanani pitäisin....
Toiveenani on että muuttaisimme yhteen ...ostaisimme vaikka jonkin asunnon-talon ---...
Mutta mies kaartaa ja kiertää ...ei sano suoraan ettei halua ,muttaei muutakaan ...aina vaihtaa puheenaihetta.
Olen nyt tänään sanonut että asia painaa minua...mitä hän suhteelta haluaa,tulevaisuudelta.Sanoin että minulla tunne että tyrkytän itseäni(sananmukaisesti kaikin tavoin)
Hänestä on hyvä näin.
Siis emme tapaa paljon,heillä paljon ns.harrastemenoja(Melk. joka ilta.)ja aikaa ei yksinkertaisesti jää.
Laitoin hänelle koko päivän mietittyäni viestin:"Pidetään miettimistauko,ei sovita vähään aikaan tapaamisia."En vain jaksa tälläistä tilannetta enää.
Teinkö tyhmästi.Ajattelen että jos loppuu tähän niin sitten loppuu.Kun en vain jaksa.
Mies sanoo rakastavansa,ja minä rakastan .
Ollaan jo nelikymppisiä,kummallakin vak.työ ym.
Asutaan tahoillamme samassa pienessä kaupungissa vuokralla(yht. yli 1000 euroa maks. vuokraa ).
Kesäisin (eli nyt 2 kesää) nähdään melkein päivittäin .Joskus ollaan myös toistemme luona yötä lilman lapsia.
Kun alkaa arkinen aherrus tapaamisiin voi mennä 1-3 viikkoa ja sekin pikaisesti tai suunnitellusti(paljon lasten yökyläjärjestelyjä ym).Eli tapaamme silloin tosi harvoin ja se vie minulta voimia.
Haluaisin olla aina tämän ihmisen luona...elää tavallista arkea .
Hänen lapsensakkin on minuun tottunut(äitiä pojalla ei olekkaan oikeastaan-tai on muttei äiti halua olla tekemisissä).
Olen sanonut että minun syliini mahtuu vielä yksi pieni poika omieni lisäksi.
Eli kuin omanani pitäisin....
Toiveenani on että muuttaisimme yhteen ...ostaisimme vaikka jonkin asunnon-talon ---...
Mutta mies kaartaa ja kiertää ...ei sano suoraan ettei halua ,muttaei muutakaan ...aina vaihtaa puheenaihetta.
Olen nyt tänään sanonut että asia painaa minua...mitä hän suhteelta haluaa,tulevaisuudelta.Sanoin että minulla tunne että tyrkytän itseäni(sananmukaisesti kaikin tavoin)
Hänestä on hyvä näin.
Siis emme tapaa paljon,heillä paljon ns.harrastemenoja(Melk. joka ilta.)ja aikaa ei yksinkertaisesti jää.
Laitoin hänelle koko päivän mietittyäni viestin:"Pidetään miettimistauko,ei sovita vähään aikaan tapaamisia."En vain jaksa tälläistä tilannetta enää.
Teinkö tyhmästi.Ajattelen että jos loppuu tähän niin sitten loppuu.Kun en vain jaksa.